Artemiksen temppeli Efesoksessa – antiikin maailman seitsemäs ihme
Artemiksen temppeli (kreikaksi Ἀρτεμίσιον, Artemision, latinaksi Artemisium), joka tunnettiin myös nimellä Artemision, oli jumalatar Artemikselle (tai Cynthialle) omistettu temppeli. Se valmistui noin vuonna 350 eaa. Efesokseen (nykyisessä Turkissa) Persian valtakunnan Akhamenidien dynastian aikana. Temppelistä on jäljellä vain rauniot. Se oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä.
Lyhyt historia
Efesoksen Artemiksen kultti on huomattavasti vanhempi kuin useimmat rakennuksen vaiheet. Paikalla on ollut pyhäkköjä ja alttareita jo esihistoriallisina aikoina, ja temppeliä on rakennettu ja korjattu useaan kertaan vuosisatojen kuluessa. Yksi templeistä saavutti suuren maineen ja rikkauden kauppakaupungin suosion myötä, minkä ansiosta se lukuisine lahjoineen ja koristeluineen tunnettiin koko kreikkalaisessa maailmassa.
Tuho ja jälleenrakennus
Temppeli kärsi useista tuhoista. Kuuluisin tapahtuma oli arsonistinen poltto vuonna 356 eaa., jolloin mies nimeltä Herostratos sytytti temppelin haluten kuuluisuutta – tapahtuma sattui samana yönä, jolloin Aleksanteri Suuri syntyi, ja siitä on tullut historiallinen esimerkki julkisuudenhalusta (termi herostratic fame). Temppeli korjattiin ja rakennettiin uudelleen useamman kerran antiikin aikana. Lopullinen ja laajempi tuho tapahtui myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan vaiheissa, kun paineet ja ryöstelyt sekä alueen poliittiset mullistukset heikensivät sen asemaa.
Arkkitehtuuri ja ulkoasu
Artemiksen temppeli oli antiikin suuri temppeliarkkitehtuurin mestariteos: se oli säästeliäästi suunniteltu mutta näyttävä, ja sen koristelussa käytettiin runsaasti veistoksellista ornamenttia. Temppelissä oli useita pylväskertoja ja näyttävät päätykolmioiden (pedimenttien) reliefit. Sisätiloissa sijaitsi jumalattaren kulttikuva, joka edusti paikallista artemistaista perinnettä ja poikkesi useista muista kreikkalaisista Artemis-kuvauksista.
Kulttiveistos ja uskonnollinen merkitys
Efesoksen Artemista palvottiin erityisellä, paikallisella tavalla. Jumalattaren kuva oli palvonnan keskipiste ja se esitettiin efesolaisessa tyylissä, joka erosi muista artemisvalokuvauksista. Efesoksen Artemiksen kultti oli paitsi uskonnollinen myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen ilmiö: temppeli houkutteli pyhiinvaeltajia, toimi lahjoitusten keskuksena ja vaikutti merkittävästi kaupungin elinkeinoihin ja maineeseen.
Arkeologiset löydöt ja jäljet
Temppelin jäännöksiä alettiin etsiä ja kaivaa 1800-luvulla. Useita veistoksia, reliefipaneeleja ja rakennuksen koristeosia on löydetty kaivausten yhteydessä; monet näistä ovat nykyisin eri museoissa Euroopassa ja Turkissa. Paikalla näkyvät nykyään lähinnä perustukset, muutamia pylväänpaloja ja irrallisia kivifragmenteja, jotka kertovat entisestä loistosta ja arkkitehtonisesta rikkaudesta.
Merkitys historiaan ja kulttuuriin
Artemiksen temppeli Efesoksessa on tärkeä esimerkki antiikin uskonnollisesta ja kulttuurisesta elämästä. Se on jäänyt elämään monissa antiikin lähteissä ja myöhemmissä kertomuksissa sekä yleisessä historiantulkinnassa yhden maailman tunnetuimman ihmeen roolissa. Temppelin historia heijastaa myös kauppakaupunkien, kulttien ja valtakuntien vuorovaikutusta Välimeren alueella.
Nykytila: Paikalla oleva moderni arkeologinen kohde lähellä nykyistä Selçukia tarjoaa kävijöille mahdollisuuden nähdä temppelin jäännöksiä ja oppia sen historiasta; alkuperäisestä monumentista on jäljellä vain fragmentteja, mutta sen vaikutus antiikin kuvastoon ja matkallisiin kertomuksiin on kiistaton.
Artemiksen temppelin paikka Efesoksessa Turkissa.
Sijainti
Artemiksen temppeli sijaitsi lähellä antiikin Efesoksen kaupunkia, noin 50 kilometriä etelään nykyisestä İzmirin satamakaupungista Turkissa.
1700-luvun kaiverrus roomalaisesta marmorikopiosta, joka on kreikkalaisen, kadonneen geometrisen kauden xoanonin kopio.
Arkkitehtuuri ja taide
Suurin osa Artemiksen temppelin kuvauksesta on peräisin Pliniukselta, vaikka eri kertomuksissa on eri kokoisia tietoja.
Pliniuksen mukaan temppeli oli 115 metriä pitkä ja 55 metriä leveä. Hänen mukaansa se oli tehty lähes kokonaan marmorista. Se oli pinta-alaltaan noin kolme kertaa Parthenonia suurempi. Temppelissä on 127 joonisen tyylin pylvästä. Kukin niistä on 17,5 metriä korkea.
Artemiksen temppelissä oli monia hienoja taideteoksia. Temppelissä oli kuuluisien kreikkalaisten kuvanveistäjien Polykleitoksen, Pheidiaksen, Cresilasin ja Phradmonin pronssiveistoksia. Siinä oli myös maalauksia sekä kullattuja kulta- ja hopeapylväitä. Kuvanveistäjät kilpailivat usein parhaan veistoksen luomisesta. Monet näistä veistoksista esittivät amatsoneita, joiden sanotaan perustaneen Efesoksen kaupungin.
Plinius kertoi, että Scopas, joka työskenteli myös Mausolloksen mausoleumin parissa, työsti temppelin pylväisiin kaiverrettuja reliefejä.
Ateenalainen Athenagoras nimeää Daidaloksen oppilaan Endoeuksen Efesoksen Artemis-patsaan pääkuvanveistäjäksi.
Kultti ja vaikutusvalta
Artemiksen temppeli oli kukoistavalla alueella. Sitä käytettiin uskonnollisena instituuttina. Sinne saapui kauppiaita ja matkustajia kaikkialta Vähä-Aasiasta. Temppeliin vaikuttivat monet uskomukset. Sitä voidaan pitää monien eri kansojen uskon symbolina. Efesolaiset palvoivat Cybeleä. He yhdistivät monia uskomuksiaan Artemiksen palvontaan. Artemiksen Cybele erosi suuresti roomalaisesta Diana-jumalattaresta. Artemiksen kultti houkutteli tuhansia palvojia kaukaisista maista. He kaikki kokoontuivat paikalle ja palvoivat häntä.
