Artemiksen temppeli
Artemiksen temppeli (kreikaksi Ἀρτεμίσιον, Artemision, latinaksi Artemisium), joka tunnettiin myös nimellä Artemision, oli jumalatar Artemikselle (tai Cynthialle) omistettu temppeli. Se valmistui noin vuonna 350 eaa. Efesokseen (nykyisessä Turkissa) Persian valtakunnan Akhamenidien dynastian aikana. Temppelistä on jäljellä vain rauniot. Se oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä.
Artemiksen temppelin paikka Efesoksessa Turkissa.
Sijainti
Artemiksen temppeli sijaitsi lähellä antiikin Efesoksen kaupunkia, noin 50 kilometriä etelään nykyisestä İzmirin satamakaupungista Turkissa.
1700-luvun kaiverrus roomalaisesta marmorikopiosta, joka on kreikkalaisen, kadonneen geometrisen kauden xoanonin kopio.
Arkkitehtuuri ja taide
Suurin osa Artemiksen temppelin kuvauksesta on peräisin Pliniukselta, vaikka eri kertomuksissa on eri kokoisia tietoja.
Pliniuksen mukaan temppeli oli 115 metriä pitkä ja 55 metriä leveä. Hänen mukaansa se oli tehty lähes kokonaan marmorista. Se oli pinta-alaltaan noin kolme kertaa Parthenonia suurempi. Temppelissä on 127 joonisen tyylin pylvästä. Kukin niistä on 17,5 metriä korkea.
Artemiksen temppelissä oli monia hienoja taideteoksia. Temppelissä oli kuuluisien kreikkalaisten kuvanveistäjien Polykleitoksen, Pheidiaksen, Cresilasin ja Phradmonin pronssiveistoksia. Siinä oli myös maalauksia sekä kullattuja kulta- ja hopeapylväitä. Kuvanveistäjät kilpailivat usein parhaan veistoksen luomisesta. Monet näistä veistoksista esittivät amatsoneita, joiden sanotaan perustaneen Efesoksen kaupungin.
Plinius kertoi, että Scopas, joka työskenteli myös Mausolloksen mausoleumin parissa, työsti temppelin pylväisiin kaiverrettuja reliefejä.
Ateenalainen Athenagoras nimeää Daidaloksen oppilaan Endoeuksen Efesoksen Artemis-patsaan pääkuvanveistäjäksi.
Kultti ja vaikutusvalta
Artemiksen temppeli oli kukoistavalla alueella. Sitä käytettiin uskonnollisena instituuttina. Sinne saapui kauppiaita ja matkustajia kaikkialta Vähä-Aasiasta. Temppeliin vaikuttivat monet uskomukset. Sitä voidaan pitää monien eri kansojen uskon symbolina. Efesolaiset palvoivat Cybeleä. He yhdistivät monia uskomuksiaan Artemiksen palvontaan. Artemiksen Cybele erosi suuresti roomalaisesta Diana-jumalattaresta. Artemiksen kultti houkutteli tuhansia palvojia kaukaisista maista. He kaikki kokoontuivat paikalle ja palvoivat häntä.
