Akhaimenidit — Persian valtakunta 550–330 eaa. | Historia ja vaikutus

Akhaimenidien valtakunta eli Persian valtakunta (550–330 eaa.) oli ensimmäinen laaja persialainen imperiumi, joka yhdisti merkittäviä osia Suur-Persian (nykyisen Iranin ja sitä ympäröivien alueiden) alueesta. Se seurasi Median valtakuntaa ja nousi Iranin kansojen toiseksi suurvaltakunnaksi. Valtansa huipulla Akhaimenidien valtakuntaan kuului noin 7,5 miljoonaa neliökilometriä, ja se oli alueellisesti suurin klassisen antiikin valtakunta.

Keisarikunnan loi Kyros Suuri, joka yhdisti muinaisia persialaisia heimokuntia ja kukisti median hallinnon sekä laajensi nopeasti länteen ja itään. Valtakunta ulottui kolmelle mantereelle ja sisälsi alueita, jotka nykyisin kuuluvat mm. Afganistaniin ja Pakistanin osiin, osia Keski-Aasiasta, Vähä-Aasiasta ja Traakiasta, suuren osan Mustanmeren rannikosta sekä alueita kuten Irak, Saudi-Arabian pohjoisosat, Jordan, Israel, Libanon ja Syyria. Myös muinaisen Egyptin tärkeimmät asutuskeskukset kuuluivat imperiumiin aina Libyaan asti.

Hallinto ja talous

Akhaimenidit kehittivät kehittyneen hallintojärjestelmän, jossa valtakunta jaettiin maakuntiin eli satrapieihin. Kunkin satrapian johti satrapa, joka vastasi verojen keruusta, puolustuksesta ja paikallisesta hallinnosta mutta oli monesti myös keskushallinnon kontrollin alainen. Keskushallinto käytti laajaa virkamieskuntaa ja kirjanpitoa, ja valtakunnassa toimi tehokas tie- ja viestijärjestelmä: kuuluisin esimerkki on kuninkaallinen tie (Royal Road), joka nopeutti viestintää ja kauppaa. Imperiumissa oli monipuolinen talous, jossa hyödynnettiin kauppaa, maataloutta, kaivostoimintaa ja verotusta.

Talousjärjestelmää tukivat myös standardoidut metallivaluutat, kuten hopea- ja kultaraha (darikit ja siglos), sekä infrastruktuuriratkaisut kuten qanat-vesi­järjestelmät, jotka paransivat kastelua kuivilla alueilla.

Kieli, uskonto ja kulttuuri

Akhaimenidit käyttivät valtakunnan virallisina kielinä arameaa ja persialaista elamilaista hallinnossa; erityisesti aramea toimi kansainvälisenä kirjakielenä helposti kirjoitettavuutensa ja laajan levinneisyytensä vuoksi. Hallitsijat, kuten Kyros Suuri ja Darios I, tunnettiin suhteellisen suvaitsevaisesta politiikasta paikallisia tapoja, uskontoja ja oikeusjärjestyksiä kohtaan — tästä esimerkkinä on se, että valtakunta vapautti israelilaiset babylonialaisesta vankeudesta.

Uskonnollisesti alueella vaikutti zoroastrialaisuuden muoto, mutta valtakunta oli uskonnollisesti monimuotoinen ja salli eri uskontojen harjoittamisen. Arkkitehtuuri, kuninkaalliset palatsit (esim. Pasargadae, Susa ja Persepolis) ja taide heijastivat sekä paikallisia perinteitä että kosmopoliittista vaikutusta eri kansojen perinteistä.

Sodat ja ulkopolitiikka

Akhaimenidien valtakunta oli merkittävä tekijä Välimeren alueen ja Lähi-idän politiikassa ja joutui useisiin konflikteihin, muun muassa kreikkalais-persialaisissa sodissa, joissa se kohtasi kreikkalaiset kaupunkivaltiot. Nämä konfliktit huipentuivat sotaretkiin, joissa kreikkalaiset onnistuivat torjumaan persialaisten laajentumisyritykset länteen.

Valtakunta harjoitti laajaa diplomaattista ja sotilaallista toimintaa, mutta sisäiset levottomuudet, dynastiset valta­taistelut ja myöhemmin Makedonian kuninkaan Aleksanteri Suuren hyökkäykset murensivat sen voiman. Alexander voitti persialaiset ratkaisevasti Gaugamelan taistelussa 331 eaa. ja seuraavien vuosien aikana akhaimenidien hallinto hajosi; viimeinen varsinainen valtakunnan hallitsija Darios III kukistui ja valtakunta päättyi noin 330 eaa.

Perintö ja vaikutus

Akhaimenidien imperiumin laaja alue ja järjestelmällinen hallinto jättivät pysyvän vaikutuksen myöhempiin hallintomalleihin. Heidän käytäntönsä hallinnon keskushallinnon, tieverkoston ja verojärjestelmän saralla vaikutti myöhempiin persialaisiin ja hellenistisiin valtarakenteisiin. Imperiumin vaikutus näkyy kielen, uskonnon, arkkitehtuurin, lainsäädännön ja hallinnon perinteissä koko Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa.

Akhaimenidien aika muokkasi myös juutalaisten, kreikkalaisten ja muiden alueen kansojen historiaa. Heidän käytäntönsä lämmittivät kulttuurien vuorovaikutusta, joka edelleen heijastui hellenistisen ajan jälkeen sekä myöhemmissä muslimivaltaisten dynastioiden hallintokäytännöissä.

Yhteenvetona Akhaimenidit muodostivat monikansallisen imperiumin, joka loi ylläpidettävän hallintorakenteen, edisti kauppaa ja kulttuurista vaihtoa sekä jätti pitkäkestoisen perinnön, joka vaikutti alueen kehitykseen vuosisatojen ajan.

Historia

Keisarikunta aloitti medialaisten alamaisena valtiona, mutta päätyi lopulta valloittamaan ja laajentamaan medialaisten valtakuntaa siten, että se käsitti Egyptin ja Vähän-Aasian. Kserkseksen aikana se oli hyvin lähellä valloittaa antiikin Kreikan. Akhamenidit kukistettiin Aleksanteri Suuren valloituksessa vuonna 330 eaa.

Maailma noin 500 eaa., jossa Akhamenidien valtakunta (ruskealla) suhteessa muuhun maailmaan tuolloin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka perusti Akhaemenidien valtakunnan?

K: Mikä oli Akhaemenidien valtakunnan likimääräinen koko sen huippuvaiheessa?

K: Mitä alueita se kattoi?

K: Keitä olivat heidän vihollisensa taistelussa?

K: Minkä kielen he ottivat käyttöön viralliseksi kielekseen?

K: Kuinka kauan tämä valtakunta kesti?

K: Miten persialaisten vaikutus on säilynyt tähän päivään asti?

Hae kirjaimella