Plinius vanhempi (Gaius Plinius Secundus) — roomalainen luonnontieteilijä
Plinius vanhempi (23–79 jKr.): roomalainen luonnontieteilijä ja Naturalis Historia -tietosanakirjan kirjoittaja, joka menehtyi Vesuviuksen purkaukseen.
Gaius Plinius Secundus (23 jKr. – 25. elokuuta 79 jKr.), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli merkittävä roomalainen kirjailija, luonnontieteilijä ja luonnonfilosofi. Hän oli myös sotilas- ja laivastoupseeri sekä läheinen ystävä keisari Vespasianuksen kanssa.
Elämä ja ura
Plinius syntyi noin vuonna 23 jKr. Pohjois-Italiassa, Comum-kaupungissa. Hän kuului ratsuväenluokkaan (equites) ja urallaan toimi mm. Rooman merivoimien eri komennustehtävissä. Myöhemmin hän toimi muun muassa Misenumin laivaston komentajana, mistä hänen roolinsa erikoisesti Vesuviuksen purkauksen yhteydessä muistetaan.
Hän käytti paljon aikaa kirjoittamiseen, tutkimuksiin ja kenttähavaintoihin: matkusti Italian ja Välimeren alueen maisemissa, tutki kasveja, eläimiä, mineraaleja ja maantiedettä sekä keräsi laajasti tietoa vanhemmista lähteistä.
Luonnonhistoria (Naturalis Historia)
Pliniuksen pääteos on tietosanakirjamainen Luonnonhistoria (Naturalis Historia), laaja teos, joka käsittää 37 kirjaa ja kattaa aiheita tähtitieteestä, maantieteestä ja antropologiasta eläintieteeseen, kasvitieteeseen, mineraaleihin, kaivoksiin ja metallityöhön sekä taidehistoriaan. Teos koottiin lukuisista aiemmista lähteistä ja omista havainnoista; se sisältää sekä systemaattista kuvausta että anekdootteja ja kansanperinnettä.
Vaikka Plinius ei aina erottanut tarkasti omia havaintojaan ja toisten kirjoittajien kertomuksia — ja vaikka osa teoksesta on virheellistä tai kulttuurisesti värittynyttä — Luonnonhistoria on erittäin arvokas lähde, koska se säilytti ja välitti monien antiikin kirjoittajien tietoja, jotka muuten olisivat menetetty. Teos vaikutti voimakkaasti keskiajalla ja renessanssin aikana luonnontieteelliseen ajatteluun ja tietokirjojen rakenteeseen.
Kuolema Vesuviuksen purkauksessa
Plinius vanhempi kuoli 25. elokuuta 79 jKr. Vesuviuksen purkauksen yhteydessä. Hänen nuorempi sukulaisensa, Plinius nuorempi, kirjoitti kuvauksen tapahtumista kahdessa kirjeessään, jotka ovat tärkein lähde Pliniuksen kuolemaan liittyen. Plinius vanhempi oli saanut tiedon podesta ja lähetti laivaston osan auttamaan paenneita rannikkoalueilla; hän myös päätti lähteä merelle pelastaakseen ja etsiäkseen tietoa purkauksesta.
Kun hän saapui Stabiae-nimisen paikan läheisyyteen, purkauksen tuhkapilvi ja kaasut olivat pahentaneet tilannetta. Pliniuksen kuolinsyyksi on esitetty myrkyllisten höyryjen hengittämistä tai tukehtumista tuhkaan; hänen ruumiinsa löydettiin myöhemmin kuolleena omasta teltastaan. Pliniuksen yritys pelastaa ystävänsä ja tämän perhe samoin kuin hänen kuolemansa jäivät elämään Pliny nuoremman kirjeiden kautta.
Perintö
Plinius vanhemman teokset ja erityisesti Luonnonhistoria säilyttävät runsaasti tietoa antiikin luonnontieteistä ja -kulttuurista. Hänen työtään luetaan sekä historiallisen lähteenä että esimerkkinä varhaisen tietokirjallisuuden järjestämisestä. Vaikka moderni tiede on kumonnut monia hänen väitteitään, hänen järjestelmällinen kokoamistyönsä auttoi säilyttämään tietoa, joka olisi muuten voinut kadota.
Plinius muistetaan myös esikuvana tiedonhankkijana: uteliaana, matkustavana ja laajasti lukeneena tutkijana, joka pyrki yhdistelemään eri tieteenalojen havaintoja kokonaiskuvaksi luonnosta.
Pliniuksen elämästä ja teoksista saa lisätietoa sekä antiikin lähteistä että nykyaikaisesta tutkimuksesta, ja hänen nimensä liitetään edelleen intohimoiseen luonnon tuntemiseen ja tietoisuuden levittämiseen.
Pliniuksen luonnonhistoria
Naturalis Historia on yksi suurimmista teoksista, joka on säilynyt Rooman valtakunnasta nykypäivään. Se väittää kattavansa koko antiikin tietämyksen, ja se perustuu parhaisiin Pliniuksen käytettävissä olleisiin auktoriteetteihin. Hän väittää olevansa ainoa roomalainen, joka on koskaan tehnyt tällaisen teoksen. Se kattaa kasvitieteen, eläintieteen, tähtitieteen, geologian ja mineralogian alat sekä näiden luonnonvarojen hyödyntämisen. Se on edelleen Rooman aikaa ja tuon ajan tekniikan ja luonnonilmiöiden ymmärtämisen edistymistä kuvaava vakioteos.
Jotkin tekniset edistysaskeleet, joista hän puhuu, ovat näiden keksintöjen ainoat lähteet, kuten kaivosteknologian hurskauttaminen tai vesimyllyjen käyttö viljan murskaamiseen tai jauhamiseen. Arkeologia on vahvistanut suuren osan siitä, mistä hän kirjoitti. Se on käytännössä ainoa teos, jossa kuvataan tuon ajan taiteilijoiden työtä, ja se on taidehistorian hakuteos.
Teoksesta tuli mallia kaikille myöhemmille tietosanakirjoille, sillä siinä käsiteltiin laajasti eri aiheita, siinä viitattiin alkuperäisiin kirjoittajiin ja siinä oli kattava sisällysluettelo. Teos on omistettu keisari Titukselle, Pliniuksen läheisen ystävän, keisari Vespasianuksen pojalle, Tituksen ensimmäisenä hallitusvuotena. Se on ainoa Pliniuksen teos, joka on säilynyt, ja viimeinen, jonka hän julkaisi, sillä siitä puuttuu viimeinen tarkistus hänen äkillisen ja odottamattoman kuolemansa yhteydessä vuonna 79 jKr. tapahtuneen Vesuviuksen purkauksen yhteydessä.
Luonnonhistoria koostuu 37 kirjasta. Plinius laati oman sisällysluettelonsa. Alla oleva taulukko on yhteenveto, joka perustuu aiheiden nykyaikaisiin nimiin.
| I | Esipuhe ja sisällysluettelo, viranomaisluettelot. |
| II | Maailman matemaattinen ja fysikaalinen kuvaus |
| III-VI | Maantiede ja etnografia |
| VII | Antropologia ja ihmisen fysiologia |
| VIII-XI | Eläintiede |
| XII-XXVII | kasvitieteet, mukaan lukien maatalous, puutarhanhoito ja farmakologia. |
| XXVIII-XXXII | |
| XXXIII-XXXVII | Kaivostoiminta ja mineralogia, erityisesti sen soveltaminen elämään ja taiteeseen, mukaan lukien: |
Pliniuksen luonnonhistoria
Naturalis Historia on yksi suurimmista teoksista, joka on säilynyt Rooman valtakunnasta nykypäivään. Se väittää kattavansa koko antiikin tietämyksen, ja se perustuu parhaisiin Pliniuksen käytettävissä olleisiin auktoriteetteihin. Hän väittää olevansa ainoa roomalainen, joka on koskaan tehnyt tällaisen teoksen. Se kattaa kasvitieteen, eläintieteen, tähtitieteen, geologian ja mineralogian alat sekä näiden luonnonvarojen hyödyntämisen. Se on edelleen Rooman aikaa ja tuon ajan tekniikan ja luonnonilmiöiden ymmärtämisen edistymistä kuvaava vakioteos.
Jotkin tekniset edistysaskeleet, joista hän puhuu, ovat näiden keksintöjen ainoat lähteet, kuten kaivosteknologian hurskauttaminen tai vesimyllyjen käyttö viljan murskaamiseen tai jauhamiseen. Arkeologia on vahvistanut suuren osan siitä, mistä hän kirjoitti. Se on käytännössä ainoa teos, jossa kuvataan tuon ajan taiteilijoiden työtä, ja se on taidehistorian hakuteos.
Teoksesta tuli mallia kaikille myöhemmille tietosanakirjoille, sillä siinä käsiteltiin laajasti eri aiheita, siinä viitattiin alkuperäisiin kirjoittajiin ja siinä oli kattava sisällysluettelo. Teos on omistettu keisari Titukselle, Pliniuksen läheisen ystävän, keisari Vespasianuksen pojalle, Tituksen ensimmäisenä hallitusvuotena. Se on ainoa Pliniuksen teos, joka on säilynyt, ja viimeinen, jonka hän julkaisi, sillä siitä puuttuu viimeinen tarkistus hänen äkillisen ja odottamattoman kuolemansa yhteydessä vuonna 79 jKr. tapahtuneen Vesuviuksen purkauksen yhteydessä.
Luonnonhistoria koostuu 37 kirjasta. Plinius laati oman sisällysluettelonsa. Alla oleva taulukko on yhteenveto, joka perustuu aiheiden nykyaikaisiin nimiin.
| I | Esipuhe ja sisällysluettelo, viranomaisluettelot. |
| II | Maailman matemaattinen ja fysikaalinen kuvaus |
| III-VI | Maantiede ja etnografia |
| VII | Antropologia ja ihmisen fysiologia |
| VIII-XI | Eläintiede |
| XII-XXVII | kasvitieteet, mukaan lukien maatalous, puutarhanhoito ja farmakologia. |
| XXVIII-XXXII | |
| XXXIII-XXXVII | Kaivostoiminta ja mineralogia, erityisesti sen soveltaminen elämään ja taiteeseen, mukaan lukien: |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Plinius vanhempi?
A: Hän oli roomalainen kirjailija, luonnontieteilijä ja luonnonfilosofi sekä varhaisen Rooman valtakunnan merivoimien ja armeijan komentaja ja keisari Vespasianuksen henkilökohtainen ystävä.
K: Mitä Plinius vanhempi teki vapaa-ajallaan?
V: Hän vietti suurimman osan vapaa-ajastaan opiskelemalla, kirjoittamalla tai tutkimalla luonnontieteellisiä ja maantieteellisiä ilmiöitä maastossa.
K: Mikä oli Plinius Vanhemman tunnetuin teos?
V: Hänen tunnetuin teoksensa oli tietosanakirjamainen teos nimeltä Luonnonhistoria ("Naturalis Historia").
K: Minkä esikuvaksi Natural History muodostui?
V: Siitä tuli malli monille myöhemmille tietosanakirjateksteille.
K: Milloin Plinius vanhempi kuoli?
V: Hän kuoli 25. elokuuta 79 jKr.
K: Miten Plinius vanhempi kuoli?
V: Hän kuoli yrittäessään pelastaa ystäväänsä ja tämän perhettä laivalla Vesuviuksen purkauksesta, joka oli juuri tuhonnut Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit.
K: Kuka oli Plinius Vanhemman henkilökohtainen ystävä?
V: Hän oli keisari Vespasianuksen henkilökohtainen ystävä.
Etsiä