Artemis: kreikkalainen kuun, metsästyksen ja kätilötyön jumalatar
Tutustu Artemikseen — kreikan mytologian kuun, metsästyksen ja kätilötyön jumalattareen, Apollon kaksoissisar. Legendat, symboliikka ja vaikutus nykykulttuuriin.
Artemis on kreikkalainen kuun, metsästyksen, jousiammunnan, neitsyyden ja kätilötyön jumalatar. Hän on yksi kahdentoista olympialaisen jäsenistä, jotka hallitsivat maailmaa Olympos-vuoren huipulla. Hän on Zeuksen ja Leton tytär, Apollon vanhempi kaksoissisar. Hänen roomalainen vastineensa on Diana.
Taustaa ja rooli
Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa monitasoinen jumalatar: hän suojelee luonnon villieläimiä ja metsästäjiä, mutta toimii myös nuorten naisten ja synnyttävien äitien suojelijana. Vaikka Artemis itsessään on usein kuvattu neitsyydestä, hänen yhteytensä kätilötyöhön ja hedelmällisyyteen osoittaa kreikkalaisen jumalhahmon monimuotoisuuden — hän voi suojella sekä syntymää että luonnon kiertokulkua.
Myytit ja tunnetut kertomukset
Artemiksen synty liittyy saareen nimeltä Delos, jossa hänen äitinsä Leto synnytti ensin Apollon ja pian sen jälkeen Artemiksen. Monissa tarinoissa Artemis on sekä Apollonin rinnalla toimiva nuoruuden ja valon jumalatar että yksin toimiva metsästyksen ja villiyden kuvaaja.
Artemiksen tarustoissa esiintyy useita tunnettuja kertomuksia, esimerkiksi:
- Actaeon: Metsästäjä Actaeon nähdessään Artemiksen kylpemässä muuttui tarinassa hirveksi, ja hänen omat koiransa repivät hänet kappaleiksi — kertomus on varoitus jumalten pyhyyden loukkaamisesta.
- Callisto: Zeus rakastui Callistoon, joka oli Artemiksen seuraaja; tästä syntyi konflikti, jonka seurauksena Callisto joutui muuttumaan karhuksi ja myöhemmin tähdistöksi.
- Niobe: Kun Niobe ylisti lisääntynyttä jälkeläismääräänsä yli Leton, Artemis ja Apollon rankaisivat Niobea tappamalla tämän lapset — tarina korostaa jumalten kostoa ylimielisyyttä kohtaan.
- Orion: Orionin kohtalosta on useita versioita; yhdessä Artemis surmaa hänet vahingossa, toisessa Apollo kavalaa hänet tappamaan. Orion päätyy kuitenkin usein tähdistöksi.
Palvonta, temppelit ja rituaalit
Artemikselle omistettiin laaja kirjo rituaaleja ja paikallisia kultteja eri puolilla Kreikkaa ja Anatoliaa. Tunnetuin temppeli on Efesoksen suuri Artemison temppeli (Artemision), joka lukeutuu antiikin maailman seitsemään ihmeeseen. Efesoksen Artemis edustaakin paikallista, synkretististä muotoa, jossa hän yhdistyy myös hedelmällisyyden ja maatalouden elementteihin.
Nuorille tytöille oli omia seremonioita, kuten Brauron arkteia-juhla, jossa tytöt pukeutuivat karhun nahkoihin ja suorittivat rituaaleja Artemis-jumalattaren kunniaksi — symboliikassa korostui siirtymä lapsuudesta nuoruuteen ja siisteyden eli suojelun hakeminen jumalattarelta.
Kuvailu ja symboliikka
Artemis kuvataan yleensä kauniina metsästäjättarena, jolla on hihaton tunika ja jousi ja nuoli kädessään. Hänen mukanaan on joukko metsästäjä-nymfejä. Hänen symboleinaan ovat jousi, nuoli, nuolitär ja veitset. Hirvi ja peura ovat hänen pyhiä eläimiään, mutta usein hänen yhteyksiinsä liitetään myös koirat, karhu ja muut metsän eläimet.
Artemiksen pukeutuminen — lyhyt metsästystunika (chitoniskos) — ja aseistus korostavat hänen rooliaan liikkuvana, vapaana ja luonnonläheisenä jumalattarena. Usein hänet liitetään myös kuuhun ja sitä kautta Selene- tai Hekate-hahmoihin, jolloin hänen asemaansa tarkastellaan myös valon, yön ja maagisuuden näkökulmista.
Perintö ja vaikutus
Artemiksen vaikutus näkyy laajalti antiikin taiteessa, kirjallisuudessa ja myöhemmässä kulttuurissa. Hänen roomalainen vastineensa Diana säilytti monia piirteitä: metsästyksen ja luonnon suojelu, nuorten naisten suojelu sekä yhteydet kuuhun. Nykykulttuurissa Artemis esiintyy yhä taiteessa, kirjallisuudessa ja populaarikulttuurin kuvastossa vahvana, itsenäisenä naishahmona, joka yhdistää villiyden ja suojelevuuden.
Pronssinen Diana, 3. vuosisata eKr.
Antiikin Kreikan myytit, joissa Artemis on mukana
Syntymä
Hera, joka oli Zeuksen vaimo, huomasi, että Leto oli raskaana, ja suuttui kovasti. Hän kielsi Letoa synnyttämästä millään mantereella tai saarella.
Leto löysi Deloksen saaren, joka kellui, eikä siis ollut saari eikä mantere, ja synnytti siellä. Hera lukitsi sitten synnytyksen jumalatar Eilethyian, jotta tämä ei voisi synnyttää kaksosia. Sitten kaikki muut jumalattaret suostuttelivat Eileijan vapauttamaan hänet, jotta hän voisi vihdoin synnyttää. Leto synnytti Artemiksen ongelmitta. Hän kuitenkin synnytti Apollon kanssa yhdeksän päivää. Artemis auttoi Letoa synnyttämään Apollon.
Acteon
Kuolevainen metsästäjä nimeltä Acteon törmäsi Artemikseen, kun tämä oli kylpemässä yhdessä metsästyssessiossaan ystäviensä kanssa. Artemis löysi hänet ja raivostui. Niinpä hän rankaisi miestä siitä, että tämä oli vakoillut häntä hänen kylpiessään, muuttamalla hänet hirveksi. Hän lähetti miehen omat metsästyskoirat repimään miehen kappaleiksi.
Hippolytos
Hippolytos, Artemiksen kumppani ja palvoja, tapettiin Afroditen juonittelun seurauksena rangaistukseksi siitä, että hän halveksi rakkautta ja laiminlöi hänen palvontansa. Artemis kosti Hippolytoksen kuoleman tappamalla Afroditen suosikkirakkaan Adoniksen. Myöhemmin hän pyysi Asklepiosta herättämään pojan henkiin ja vei hänet pyhään pyhäkköönsä Arikiaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Artume - etruskien mytologian versio Artemiksesta.
- Diana - Rooman mytologian versio Artemiksesta.
- Artemiksen temppeli
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka on Artemis?
V: Artemis on kreikkalainen kuun, metsästyksen, jousiammunnan, neitsyyden ja kätilötyön jumalatar. Hän on yksi kahdentoista olympialaisen jäsenistä, jotka hallitsivat maailmaa Olympos-vuoren huipulla. Hänen roomalainen vastineensa on Diana.
K: Miltä hän näyttää?
V: Artemis kuvataan yleensä kauniina metsästäjattarena, jolla on hihaton tunika ja jousi ja nuoli kädessään. Hänellä on mukanaan joukko nymfimetsästäjiä.
K: Mitkä ovat hänen symbolinsa?
V: Hänen symboleinaan ovat jousi, nuoli, nuolitär ja veitset.
K: Mitkä ovat hänen pyhät eläimensä?
V: Hirvet ja peurat ovat hänen pyhiä eläimiään.
K: Kuka oli hänen isänsä?
V: Hänen isänsä oli Zeus.
K: Kuka oli hänen äitinsä?
V: Hänen äitinsä oli Leto.
K: Kuka oli hänen kaksoisveljensä?
V: Hänen kaksoisveljensä oli Apollo.
Etsiä