Terai (Tarai) – Pohjois-Intian ja Etelä-Nepalin luonnontilainen suoalue

Terai (Tarai) – luonnontilainen suoalue Pohjois-Intiassa ja Etelä-Nepalissa: ainutlaatuinen luonto Himalajan kupeessa, uhanalaiset keto- ja suoekosysteemit, suojelun tarve.

Tekijä: Leandro Alegsa

Terai tai Tarai on alue Pohjois-Intiassa ja Etelä-Nepalissa. Terai on luonnontilainen suoalue, joka rajoittuu lännessä Yamuna-jokeen ja idässä Brahmaputrajokeen. Terain pohjoispuolella on Himalajan vuoristo. Suoalueet ovat pienentyneet ojituksen ja viljelyn seurauksena.

Sijainti ja synty

Terai on kapea, matala alluviaalitasanko Himalajan eteläpuolella. Alue syntyi, kun Himalajalta laskevat joet kuljettivat suuria määriä sedimentejä ja täyttivät laaksoja; maaperä on pääasiassa hedelmällistä moreenia ja savea. Leveyssuunnassa Terai vaihtelee muutamasta kymmenestä kilometristä satoihin kilometreihin riippuen alueesta ja jokiuomien muodostamista tulvatasangoista.

Ilmasto ja hydrologia

Ilmasto on subtrooppinen tai trooppinen, ja aluetta hallitsevat voimakkaat monsuunisateet kesällä. Talvet ovat viileämpiä kuin sisämaassa, mutta silti leutoja. Korkea pohjaveden pinta, runsaat sadot ja laajat jokien tulvatasangot tekevät Terain kasvillisuudesta ja kosteikoista erityisen reheviä.

Luonto: kasvit ja eläimet

Terain luonto on monimuotoinen: siellä esiintyy laajoja ruohoalueita, tupasvillaisia kosteikkoja, reheviä jokilehtoja ja sekapuumetsiä, joissa yleinen puulaji on sal (Shorea robusta). Alkuperäiset suot ja kosteikot ovat elinympäristö monille uhanalaisille lajeille.

  • Tärkeimpiä nisäkkäitä: tiikeri, intian sarvikuono (yksirotuinen sarvikuono), norsu, gaur ja peurot (mm. swamp deer).
  • Lintuja: monet kosteikkojen ja ruohoalueiden lajit, kuten paikalliset kurjet ja harvinaiset ruohikkolinnut (mm. bengalin kukko- ja ruohokanniksoihin liittyvät lajit).
  • Vesieliöstö ja jokien lajit hyötyvät laajoista tulvatasangoista; joissain jokiosissa esiintyy myös Gangetic-delfiinejä.

Ihmisen vaikutus ja maankäyttö

Alue on erittäin tärkeä maanviljelylle: monin paikoin suot on ojitettu ja muutettu peltomaiksi, joilla viljellään mm. riisiä, sokeriruokoa ja muita kasteluviljelykasveja. Terai on myös tiheästi asuttua aluetta, ja kasvava kaupunkiasutus, tie- ja kanavarakenne sekä infrastruktuuri ovat muuttaneet maisemaa.

Historiallisesti Terai tunnettiin myös malarian esiintymisestä, mikä hidasti asutuksen laajenemista; malarian torjunta ja ojitukset 1900-luvulla mahdollistivat laajemman viljelyn ja asuttamisen.

Uhat

  • Luonnonmetsien ja kosteikkojen häviäminen maatalouden, ojitusten ja rakentamisen vuoksi.
  • Elinympäristöjen pirstoutuminen ja riistan salakäristys (esim. sarvikuonon ja tiikerin metsästys).
  • Invaasiiviset vieraslajit, pohjaveden ylikäyttö ja saastuminen sekä tulvariskin muuttuminen hydrologisen järjestelmän muuttuessa.

Suojelu ja toimenpiteet

Terain merkittävät suojelualueet ovat elintärkeitä alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Nepalissa ja Intiassa on useita kansallispuistoja ja suojelualueita Terain alueella. Lisäksi alueen suojelemiseksi on käynnistetty rajat ylittäviä hankkeita, kuten Terai Arc Landscape -aloite, jossa pyritään säilyttämään yhteisiä koridorialueita eläinten liikkumiselle ja edistämään paikallistason luonnonhoitoa.

Myös paikallisyhteisöjen osallistaminen, kosteikkojen ennallistaminen, kestävä maankäyttö ja rikollisuuden torjunta (mm. salametsästystä vastaan) ovat keskeisiä toimia Terain säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä. Joitakin kosteikkoalueita on suojeltu kansainvälisiksi Ramsar-kosteikoiksi, mikä tukee niiden suojelua ja vastuullista hallintaa.

Terai on biologisesti arvokas ja ihmistoiminnan voimakkaasti muokkaama alue. Tasapaino maatalouden, asutuksen ja luonnonsuojelun välillä ratkaisee, säilyykö Terain monimuotoinen luonnonperintö tuleville sukupolville.

  Ilmakuva Terain tasangoista lähellä Biratnagaria, Nepalissa.  Zoom
Ilmakuva Terain tasangoista lähellä Biratnagaria, Nepalissa.  

Lähde

1.      Tarai; Encyclopædia Britannica

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3