The Wizard of Oz on yhdysvaltalainen musikaalielokuva. Sen tuotti MGM ja julkaisi RKO vuonna 1939. Elokuva perustuu L. Frank Baumin lastenkirjaan The Wonderful Wizard of Oz, joka julkaistiin ensimmäisen kerran toukokuussa 1900. Tarina seuraa pientä tyttöä, Dorothya, ja tämän koiraa Totoa, kun heidät tempautuu myrskyn mukana värikkääseen ja oudon mielikuvitukselliseen maahan nimeltä Oz. Elokuvasta tuli nopeasti suosittu ja sitä on seurattu ja esitetty säännöllisesti vuodesta 1939 aina 2017 asti ja sen jälkeenkin.

Ohjaus, käsikirjoitus ja pääosat

Elokuvan lopulliseksi ohjaajaksi merkittiin Victor Fleming, mutta tuotantoon liittyi myös muita ohjaajia ja apuohjaustyötä ennen lopullista leikkausta. Käsikirjoituksista vastasivat useat kirjoittajat, ja musiikillisesta sävystä huolehti säveltäjä Herbert Stothart. Näyttelijäkaartiin kuuluivat muun muassa Judy Garland (Dorothy Gale), Ray Bolger (Scarecrow), Jack Haley (Tin Man), Bert Lahr (Cowardly Lion) ja Margaret Hamilton (Wicked Witch of the West). Pieni koira Totoa näytteli koira nimeltä Terry.

Tuotanto, tekniset ratkaisut ja musiikki

Elokuva tunnetaan erityisesti värien käytöstä: synkkä, sepian sävyinen Kansas ja kirkas, Technicolor-tehosteinen Oz-maisema loivat voimakkaan kontrastin, joka on yksi elokuvan ikonisimmista elementeistä. Lavasteet, puvustus ja meikit olivat mittavia ja monivaiheisia, ja tekemiseen liittyi useita käytännön haasteita. Alkuperäisessä tuotannossa oli myös kohtalokkaita ongelmia — esimerkiksi alun perin Tin Manin rooliin valittu Buddy Ebsen joutui jättämään roolin terveysongelmien vuoksi ja rooli annettiin Jack Haleylle.

Musiikki on olennainen osa elokuvaa; erityisesti kappale "Over the Rainbow" nousi klassikoksi ja siitä tuli Judy Garlandin läpimurtolevytys. Elokuva voitti parhaan alkuperäisen laulun Oscar-palkinnon kappaleesta "Over the Rainbow". Lisäksi Herbert Stothart sai tunnustusta elokuvan musiikista, ja elokuva sai useita muita Oscar-ehdokkuuksia muun muassa parhaasta elokuvasta ja teknisistä saavutuksista.

Vastaanotto ja kulttuurinen perintö

Elokuva sai alun perin hyvän vastaanoton ja on sittemmin muistettu yhtenä elokuvahistorian vaikuttavimmista ja rakastetuimmista musikaalielokuvista. Se esitettiin ensimmäisen kerran televisiossa vuonna 1956, ja sen televisioesityksistä tuli monien vuosien ajan perinne: elokuvaa esitettiin usein kiitospäivän aikaan, minkä myötä se saavutti uusia sukupolvia katsojia.

Kongressin kirjasto on pitänyt elokuvaa merkittävänä, ja elokuva on valittu säilytettäväksi Yhdysvaltain kansalliseen elokuvarekisteriin sen kulttuurisen, historiallisten ja esteettisten ansioiden vuoksi. Vuonna 1998 elokuva oli kuudennella sijalla American Film Institute's 100 Years.. -listalla "100 elokuvaa", mikä kuvastaa sen pysyvää asemaa amerikkalaisessa elokuvakulttuurissa.

Vaikutus ja myöhemmät restauroinnit

Elokuvan ikoniset kuvat, laulut ja lainaukset ("There's no place like home" — suomeksi usein käännettynä "Kotona on paras") ovat jääneet osaksi populaarikulttuuria. Useita restaurointeja ja julkaisuja on tehty, jotta alkuperäinen Technicolor-kuva ja ääniraita säilyisivät tuleville sukupolville. Myös elokuvasta on tehty lukuisia sovituksia, näytelmäversioita, jatko-osia ja parodioita, mikä vahvistaa sen asemaa elokuvaklassikkona.

Nykyään The Wizard of Oz muistetaan sekä teknisenä että taiteellisena saavutuksena: se yhdistää lapsekkaan mielikuvituksen, musiikin ja visuaalisen kekseliäisyyden tavalla, joka on vaikuttanut moniin myöhempiin elokuviin ja tarinankerrontamuotoihin.