Pyhä Tuomas Akvinolainen: katolinen teologi ja filosofi (1225–1274)
Pyhä Tuomas Akvinolainen (1225–1274) — dominikaaniteologi ja filosofi, Summa Theologica -teoksen kirjoittaja, luonnonoikeuden puolestapuhuja ja katolinen kirkon tohtori.
Pyhä Tuomas Akvinolainen (n. 1225 – 7. maaliskuuta 1274) oli italialainen katolinen dominikaanipappi, katolinen pyhimys ja merkittävä filosofi. Hän syntyi Roccaseccassa, Aquinon kreivikunnan alueella, kreivi Landulfin (Landolfo) ja Theodoran poikana.
Elämä ja opiskelu
Nuorena Tuomas sai alkukoulutuksensa Monte Cassinon benediktiiniluostarissa. Myöhemmin hän opiskeli Napolin yliopistossa, jossa hänet tunnettiin lempinimellä "dumbo bull" tai suomeksi joskus käännettynä "tyhmä härkä" – lempinimi viittasi hitaaseen ja vakavaan käytökseen, ei hänen älynsä puutteeseen. Hän jatkoi opintojaan myöhemmin Pariisissa ja Kölnissä, missä hänen opettajanaan oli mm. suuri oppinut Albertus Magnus.
Vuonna 1244 Tuomas innostui katolisesta hartauselämästä ja päätti liittyä dominikaanijärjestöön. Perhe vastusti ratkaisua, koska dominikaaniksi ryhtyminen merkitsi luopumista perheen maallisista eduista, ja Tuomas pidätettiin kotilinnassaan. Perheen ja nuoren välille syntyi jännitteitä; hänet pidettiin eristyksissä useita kuukausia, kunnes hänet lopulta vapautettiin ja hän pääsi liittymään dominikaaneihin.
Tuomas opiskeli laaja-alaisesti: filosofiasta ja metafysiikasta filosofiaa sekä kirkon teologiaa, kirkkohistoriaa, liturgiaa ja kanonista oikeutta. Hänestä tuli myöhemmin opettaja Pariisin yliopistossa, hän saavutti teologian maisterin arvon ja vaikutti laajalti keskiaikaiseen ajatteluun.
Teokset ja ajattelun pääpiirteet
Tuomas yhdisti aristoteelisen filosofian ja kristillisen teologian pyrkien osoittamaan järjen ja uskon yhteensopivuuden. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvat:
- Summa Theologica – laaja opillinen tiivistelmä kristillisestä teologiasta, etiikasta ja sakramenteista; teos jäi keskeneräiseksi Tuomaksen kuollessa.
- Summa Contra Gentiles – systemaattinen teos, jonka tavoitteena oli puolustaa kristillistä uskoa ei-kristityille keskustelukumppaneille.
- Lukuisia kommentaareja Aristoteleelle ja muihin filosofisiin ja teologisiin teksteihin.
Tuomas kehitteli klassisia argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta, joista tunnetuin on niin kutsuttu kosmologinen perustelu osana hänen "viittä tietä" Jumalan olemassaoloon. Näiden joukossa esiintyy mm. liikkeen, syy-seuraussuhteen ja olemassaolon välttämättömyyden pohdintoja. Hän tarkasteli myös luonnonoikeutta (natural law) — ajatusta, että ihmisellä on järjen avulla tunnistettavia moraalisia periaatteita, jotka perustuvat ihmisen luontoon.
Tuomaksen etiikassa korostuvat luonnolliset taipumukset (esim. elämän säilyttäminen, lisääntyminen, tiedon etsiminen ja yhteiskunnallinen elämä) sekä hyveet, joiden kautta järki muokkaa ja täydentää ihmisen vaikuttimia. Hän uskoi ihmisen perustavanlaatuisesti pyrkivän hyvään ja että moraalinen tieto muodostuu järjen ja ilmoituksen yhteisvaikutuksesta.
Virka, kuolema ja perintö
Tuomas toimi opettajana ja kirkon neuvonantajana; hänet kutsuttiin usein ratkaisemaan teologisia ja kanonisia kysymyksiä. Hänet kanonisoitiin pyhäksi vuonna 1323 ja hänelle on myönnetty useita arvonimiä, kuten "kirkon opettaja" (Doctor of the Church). Tuomaksen ajattelu on antanut nimen omaavan suuntauksen, tomismin, joka on keskeinen osa katolista koulukuntaa.
Tuomas kuoli 7. maaliskuuta 1274 matkalla Lyoniin paavin koolle kutsuttuun kirkolliskokoukseen. Hänen kirjoituksensa jatkavat vaikuttamistaan filosofiassa, teologiassa, oikeus- ja moraaliteoriassa: katolisessa kirkossa häntä pidetään esikuvana järjen ja uskon yhteensovittamisessa.
Merkitys ja jälkivaikutus
Tuomaksen työn vaikutus näkyy yliopistoissa, kirkon opetusohjelmissa ja filosofisessa teologiassa kautta vuosisatojen. Hän on yksi kirkon tohtoreista ja nimenantajana on useita kouluja ja yliopistoja, mm. paavillinen ja kuninkaallinen Santo Tomasin yliopisto Manilassa Filippiineillä. Tuomaksen painotus luonnonoikeuteen, hyve-etiikkaan ja järjen rooliin kristillisessä teologiassa on säilyttänyt ajankohtaisuutensa myös nykykatsannossa.
Akvinolainen tunnetaan laajasti myös siitä, että hän pyrki yhdistämään järjen ja uskon: järki voi tutkia luomakuntaa ja sen lainalaisuuksia, mutta täydellinen totuus ihmisen pelastuksesta löytyy kristillisessä ilmoituksessa. Tämä harmoninen näkemys on tehnyt hänestä yhden katolisen teologian keskeisistä hahmoista.
Pyhän Tuomas Akvinolaisen maalaus
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Pyhä Tuomas Akvinolainen?
A: Pyhä Tuomas Akvinolainen oli Italiasta kotoisin oleva katolinen dominikaanipappi, katolinen pyhimys ja filosofi.
K: Missä hän syntyi?
A: Hän syntyi Roccaseccassa Akvinolaisen kreivi Andulfin ja Teanon kreivitär Theodoran poikana.
K: Mitä hänen perheensä odotti hänestä tulevan?
V: Hänen vanhempansa odottivat, että hän seuraisi setänsä jalanjälkiä ja ryhtyisi benediktiiniläisabotiksi.
K: Minkä lempinimen hän sai yliopistossa?
V: Napolin yliopistossa hän sai lempinimen "tyhmä härkä" hitaan käytöksensä vuoksi, vaikka hän oli älykäs ja lahjakas opiskelija.
K: Mikä on hänen tunnetuin kirjansa?
V: Hänen kuuluisin kirjansa on Summa Theologica.
V:: Mitkä koulut on nimetty hänen mukaansa? K::: Joitakin hänen mukaansa nimettyjä kouluja ovat muun muassa Santo Tomasin paavillinen ja kuninkaallinen yliopisto Manilassa, Filippiineillä.
K:: Mistä Aquinolainen tunnetaan luonnonoikeuden osalta?
V: Akvinolainen tunnetaan myös työstään luonnonoikeuden parissa. Hän suhtautui ihmisluontoon optimistisesti ja uskoi, että ihmisluontoon kuuluu tehdä hyvää eikä pahaa.
Etsiä