Tyrrell Racing

Alemmat kaavat (1958 - 1967)

Tyrrell Racing perustettiin vuonna 1958. Se käytti Formula Three -autoja Ken Tyrrellin ja paikallisten tähtien käyttöön. Tyrrell lopetti kuljettajana toimimisen vuonna 1959. Hän ei pitänyt itseään tarpeeksi hyvänä kuljettajana. Hän alkoi pyörittää Formula Junior -toimintaa. Hän käytti perheyrityksensä, Tyrrell Brothersin, omistamaa puuhuonetta autojen korjaamiseen. 1960-luvulla Tyrrell liikkui formulakisojen alemmilla tasoilla. John Surtees ja Jacky Ickx ajoivat ensimmäiset ajokkinsa hänen tiimissään. Tiimin tunnetuin yhteistyö oli Jackie Stewartin kanssa. Stewart teki sopimuksen ensimmäisen kerran vuonna 1963.

Tyrrell johti BRM:n Formula 2 -toimintaa vuosina 1965, 1966 ja 1967. Tänä aikana Stewart sai sopimuksen Formula 1 -tiimiin. Sen jälkeen Tyrrell teki sopimuksen ranskalaisen Matran valmistamien Formula 2 -autojen ajamisesta.

Formula 1 (1968 - 1998)

1960s

Elfin ja Fordin avulla Tyrrell siirtyi Formula 1:een vuonna 1968. Hän aloitti osana Matra Internationalia. Se koostui Tyrrellin omasta tiimistä ja ranskalaisesta autonvalmistaja Matrasta. Stewartin odotettiin ajavan hyvin kilpaa. Hän voitti useita Grand Prix -kisoja tiimin Matra MS10:llä. Auton epätavallisin piirre oli ilmailutyyliset rakenteelliset polttoainesäiliöt. Niiden ansiosta auto oli noin 15 kg kevyempi. Vaikka se oli kevyempi, se oli silti vahvempi kuin autot, joita vastaan se ajoi. FIA:n mielestä tekniikka ei ollut turvallista. Se päätti olla sallimatta sen käyttöä vuonna 1970. Sen sijaan oli käytettävä kumipussitankkeja.

Vuoden 1969 mestaruuskilpailuissa Matra-talli päätti olla kilpailematta Formula 1:ssä. Sen sijaan Matra teki yhteistyötä Ken Tyrrellin "Matra International" -tiimin kanssa. He rakensivat uuden DFV-moottorilla varustetun auton, jossa oli rakenteelliset polttoainesäiliöt, vaikka sitä pystyttäisiin käyttämään vain yhden kauden ajan. Stewart voitti vuoden 1969 mestaruuden helposti ajamalla uudella Cosworthin moottorilla varustetulla Matra MS80:llä. Stewartin mestaruus oli ensimmäinen ranskalaisella alustalla voitettu. Se oli myös ainoa Ranskassa rakennetulla alustalla voitettu mestaruus. Se oli hyvin erityinen tapahtuma tiimille ja rakentajalle, jotka olivat tulleet Formula 1:een vasta edellisenä vuonna.

1970s

Vuonna 1970 Matra sulautui Simcan kanssa. Kaudella 1970 Matra pyysi Tyrrelliä käyttämään Simcan V12-moottoria Cosworthin sijasta. Simca oli amerikkalaisen Chryslerin tytäryhtiö, joka kilpaili Fordin kanssa. Stewart testasi Matran V12:ta. Hänen mielestään se ei ollut yhtä hyvä kuin DFV. Ford antoi Tyrrellille suuren osan rahoista, jotka he tarvitsivat kilpailemiseen. Tiimi sai rahaa myös ranskalaiselta öljy-yhtiö Elfiltä. Elfillä oli Renaultin kanssa sopimus, joka ei sallinut heidän antaa rahaa kenellekään, joka oli Simcan yhteistyökumppani. Tämän vuoksi Ken Tyrrell joutui ostamaan väliaikaiseksi ratkaisuksi March 701 -alustan samalla, kun hän teki salaa oman autonsa.

Tyrrelliä sponsoroi edelleen ranskalainen polttoaineyhtiö Elf, ja Tyrrell säilytti perinteiset ranskalaiset siniset kilpa-ajovärit suurimman osan yrityksen olemassaolon loppuajasta. Tyrrell ja Stewart ajoivat March-Fordilla koko vuoden 1970 vaihtelevalla menestyksellä. Tänä aikana Derek Gardner työsti ensimmäistä Tyrrellin rakentamaa Grand Prix -autoa puuhuoneessa Ockhamissa, Surreyssä.

MS80:n näköinen Tyrrell 001 nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 1970. Se toi Stewartille paalupaikan Kanadan GP:ssä. Autossa oli ongelmia kaikissa sen kolmessa kisastartissa. Lähes identtinen Tyrrell 003 voitti sekä kuljettajien että konepäälliköiden mestaruuden vuonna 1971. Stewartilla oli terveysongelmia vatsahaavan kanssa vuonna 1972 eikä hän ajanut kilpaa. Hän oli terve vuonna 1973 ja ajoi jälleen kilpaa. Hän sijoittui mestaruussarjan ensimmäiseksi. Lokakuun 6. päivänä 1973 Tyrrellin toinen kuljettaja kuoli Yhdysvaltain Grand Prix'n harjoituksissa Watkins Glenissä. Stewart, jonka oli määrä lopettaa kilpaileminen kauden lopussa, ja Tyrrell päättivät, etteivät he halua jatkaa kilpailemista. Ilman parasta kuljettajaansa Tyrrell ei enää koskaan ollut vakavasti otettava maailmanmestaruuskilpailija.

Tiimi voitti vielä 1970-luvulla joitakin kilpailuja Jody Scheckterin ja Patrick Depaillerin johdolla. Merkittävin näistä oli Scheckterin voitto Ruotsin Grand Prix'ssä 1976. He sijoittuivat tuossa kilpailussa ensimmäiseksi ja toiseksi käyttäen epätavallista Derek Gardnerin suunnittelemaa Tyrrell P34 -autoa. P34 oli ensimmäinen (ja ainoa) onnistunut kuusipyöräinen F1-auto. Ne korvasivat etupyörät pienemmillä pyörillä, jotka oli asennettu kahden pyörän ryhmiin auton kummallekin puolelle. Tätä mallia ei enää käytetty, kun Goodyear kieltäytyi valmistamasta autoon tarvittavia pieniä renkaita.

1980s

Vuonna 1977 Grand Prix -kilpailuissa alkoi turbokausi. 1980-luvun puoliväliin mennessä tavalliset (ei-turbo-) autot eivät pystyneet ajamaan yhtä hyvin. Koska rahaa ei ollut tarpeeksi, Tyrrell oli viimeinen tiimi, jolla oli Cosworth DFV. Kaikki muut tiimit olivat siirtyneet turboahdettuihin moottoreihin. Siitä alkoivat Tyrrellille kahden vuosikymmenen huonot ajat. Viimeisen voiton klassisella Cosworth Ford DFV -moottorilla voitti Tyrrellin autolla Michele Alboreto Detroitin Grand Prix'ssa 1983. Se oli myös Tyrrellin viimeinen Grand Prix -voitto.

1990s

Tyrrellillä oli rahaongelmia 1980- ja 1990-luvuilla. 1990-luvun lopulla Tyrrellillä oli myös terveysongelmia. Vuonna 1998 hän myi tiiminsä British American Tobaccolle, koska hänen kuntonsa ja terveytensä heikkenivät. Tiimistä tuli British American Racing. Tyrrellin viimeinen kilpailu oli Japanin Grand Prix 1998, jossa Ricardo Rosset ei päässyt karsintoihin ja tallikaveri Toranosuke Takagi lopetti kilpailun 28. kierroksella törmättyään Esteban Tueron Minardiin.

Jackie Stewart ja Tyrrell voittivat ensimmäisen mestaruutensa ranskalaisella Matra-alustalla.


Tyrrellin ensimmäinen F1-auto 001 esitellään Goodwood Festival of Speed -tapahtumassa vuonna 2008.


Tyrrellin P34-kuusipyöräinen - kiistatta yksi radikaaleimmista F1-autoista, jolla on koskaan ajettu kilpaa.


Tyrrell 012 (kuvassa vuoden 2008 Goodwood Festival of Speed -tapahtumassa) kilpaili vuosina 1983-1985.

Täydelliset Formula ykkösten maailmanmestaruuden tulokset

Tyrrell Racing

(avain) (lihavoidut tulokset osoittavat paalupaikan; kursiivilla kirjoitetut tulokset osoittavat nopeimman kierroksen)

Vuosi

Alusta

Moottori(t)

Renkaat

Ajurit

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

Pisteet

WCC

1968

Matra MS9Matra MS10

Ford V8

D

RSA

ESP

MON

BEL

NED

FRA

GBR

GER

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

MEX

(45*)

(2.*)

Jackie Stewart

Ret

4

1

3

6

1

Ret

6

1

7

Jean-Pierre Beltoise

5

Johnny Servoz-Gavin

Ret

2

Ret

Ret

1969

Matra MS10Matra MS80Matra MS84 Matra MS10Matra MS80Matra MS84

Ford V8

D

RSA

ESP

MON

NED

FRA

GBR

GER

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

MEX

(66*)

(1.*)

Jackie Stewart

1

1

Ret

1

1

1

2

1

Ret

Ret

4

Jean-Pierre Beltoise

6

3

Ret

8

2

9

12

3

4

Ret

5

Johnny Servoz-Gavin

6

NC

8

1970

maaliskuu 701Tyrrell 001

Ford V8

D

RSA

ESP

MON

BEL

NED

FRA

GBR

GER

AUT

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

MEX

0 (28**)

- (3.**)

Jackie Stewart

3

1

Ret

Ret

2

9

Ret

Ret

Ret

2

Ret

Ret

Ret

Johnny Servoz-Gavin

Ret

5

DNQ

François Cevert

Ret

11

7

7

Ret

6

9

Ret

Ret

1971

Tyrrell 001Tyrrell 002Tyrrell 003

Ford V8

G

RSA

ESP

MON

NED

FRA

GBR

GER

AUT

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

73

1.

Jackie Stewart

2

1

1

11

1

1

1

Ret

Ret

1

5

François Cevert

Ret

7

Ret

Ret

2

10

2

Ret

3

6

1

Peter Revson

Ret

1972

Tyrrell 002Tyrrell 003Tyrrell 004Tyrrell 005Tyrrell 006

Ford V8

G

ARG

RSA

ESP

MON

BEL

FRA

GBR

GER

AUT

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

51

2.

Jackie Stewart

1

Ret

Ret

4

1

2

11

7

Ret

1

1

François Cevert

Ret

9

Ret

NC

2

4

Ret

10

9

Ret

Ret

2

Patrick Depailler

NC

7

1973

Tyrrell 005Tyrrell 006

Ford V8

G

ARG

BRA

RSA

ESP

BEL

MON

SWE

FRA

GBR

NED

GER

AUT

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

82

2.

Jackie Stewart

3

2

1

Ret

1

1

5

4

10

1

1

2

4

5

WD/DNS

François Cevert

2

10

NC

2

2

4

3

2

5

2

2

Ret

5

Ret

DNS

Chris Amon

10

WD/DNS

1974

Tyrrell 005Tyrrell 006Tyrrell 007

Ford V8

G

ARG

BRA

RSA

ESP

BEL

MON

SWE

NED

FRA

GBR

GER

AUT

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

52

Kolmas

Jody Scheckter

Ret

13

8

5

3

2

1

5

4

1

2

Ret

3

Ret

Ret

Patrick Depailler

6

8

4

8

Ret

9

2

6

8

Ret

Ret

Ret

11

5

6

1975

Tyrrell 007

Ford V8

G

ARG

BRA

RSA

ESP

MON

BEL

SWE

NED

FRA

GBR

GER

AUT

ITA

YHDYSVALLAT

25

5.

Jody Scheckter

11

Ret

1

Ret

7

2

7

16

9

3

Ret

8

8

6

Patrick Depailler

5

Ret

3

Ret

5

4

12

9

6

9

9

11

7

Ret

Jean-Pierre Jabouille

12

Michel Leclère

Ret

1976

Tyrrell 007Tyrrell P34Tyrrell P34

Ford V8

G

BRA

RSA

USW

ESP

BEL

MON

SWE

FRA

GBR

GER

AUT

NED

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

JPN

71

Kolmas

Jody Scheckter

5

4

Ret

Ret

4

2

1

6

2

2

Ret

5

5

4

2

Ret

Patrick Depailler

2

9

3

Ret

Ret

3

2

2

Ret

Ret

Ret

7

6

2

Ret

2

1977

Tyrrell P34

Ford V8

G

ARG

BRA

RSA

USW

ESP

MON

BEL

SWE

FRA

GBR

GER

AUT

NED

ITA

YHDYSVALLAT

CAN

JPN

27

5.

Ronnie Peterson

Ret

Ret

Ret

Ret

8

Ret

3

Ret

12

Ret

9

5

Ret

6

16

Ret

Ret

Patrick Depailler

Ret

Ret

3

4

Ret

Ret

8

4

Ret

Ret

Ret

13

Ret

Ret

14

2

3

1978

Tyrrell 008

Ford V8

G

ARG

BRA

RSA

USW

MON

BEL

ESP

SWE

FRA

GBR

GER

AUT

NED

ITA

YHDYSVALLAT

CAN

38

Neljäs

Patrick Depailler

3

Ret

2

3

1

Ret

Ret

Ret

Ret

4

Ret

2

Ret

11

Ret

5

Didier Pironi

14

6

6

Ret

5

6

12

Ret

10

Ret

5

Ret

Ret

Ret

10

7

1979

Tyrrell 009

Ford V8

G

ARG

BRA

RSA

USW

ESP

BEL

MON

FRA

GBR

GER

AUT

NED

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

28

5.

Didier Pironi

Ret

4

Ret

DSQ

6

3

Ret

Ret

10

9

7

Ret

10

5

3

Jean-Pierre Jarier

Ret

Ret

3

6

5

11

Ret

5

3

Ret

6

Ret

Ret

Geoff Lees

7

Derek Daly

8

1980

Tyrrell 009Tyrrell 010

Ford V8

G

ARG

BRA

RSA

USW

BEL

MON

FRA

GBR

GER

AUT

NED

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

12

6.

Derek Daly

4

14

Ret

8

9

Ret

11

4

10

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Jean-Pierre Jarier

Ret

12

7

Ret

5

Ret

14

5

15

Ret

5

13

7

NC

Mike Thackwell

Ret

DNQ

1981

Tyrrell 010 Tyrrell 011

Ford V8

M A

USW

BRA

ARG

SMR

BEL

MON

ESP

FRA

GBR

GER

AUT

NED

ITA

CAN

CPL

10

8.

Eddie Cheever

5

NC

Ret

Ret

6

5

NC

13

4

5

DNQ

Ret

Ret

12

Ret

Kevin Cogan

DNQ

Ricardo Zunino

13

13

Michele Alboreto

Ret

12

Ret

DNQ

16

Ret

DNQ

Ret

9

Ret

11

13

1982

Tyrrell 011

Ford V8

G

RSA

BRA

USW

SMR

BEL

MON

DET

CAN

NED

GBR

FRA

GER

AUT

SUI

ITA

CPL

25

Seitsemäs

Slim Borgudd

16

7

10

Brian Henton

Ret

Ret

8

9

NC

Ret

8

10

7

Ret

11

Ret

8

Michele Alboreto

7

4

4

3

Ret

10

Ret

Ret

7

Ret

6

4

Ret

7

5

1

1983

Tyrrell 011Tyrrell 012

Ford V8

G

BRA

USW

FRA

SMR

MON

BEL

DET

CAN

GBR

GER

AUT

NED

ITA

EUR

RSA

12

Seitsemäs

Danny Sullivan

11

8

Ret

Ret

5

12

Ret

10

14

12

Ret

Ret

Ret

Ret

7

Michele Alboreto

Ret

9

8

Ret

Ret

14

1

8

13

Ret

Ret

6

Ret

Ret

Ret

1984

Tyrrell 012

Ford V8

G

BRA

RSA

BEL

SMR

FRA

MON

CAN

DET

DAL

GBR

GER

AUT

NED

ITA

EUR

POR

0

DSQ

Martin Brundle

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

DNQ

DSQ

DSQ

DNQ

Stefan Johansson

DSQ

DSQ

DNQ

DSQ

EX

EX

EX

Stefan Bellof

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

DSQ

EX

DSQ

EX

EX

EX

Mike Thackwell

DNQ

1985

Tyrrell 012

Ford V8

G

BRA

POR

SMR

MON

CAN

DET

FRA

GBR

GER

AUT

NED

ITA

BEL

EUR

RSA

AUS

4

9.

Martin Brundle

8

Ret

9

10

12

Ret

10

DNQ

Stefan Johansson

7

Stefan Bellof

6

Ret

DNQ

11

4

13

11

Tyrrell 014

Renault V6 (t/c)

Martin Brundle

Ret

7

7

8

13

Ret

7

NC

3

10.

Stefan Bellof

8

7

Ret

Ivan Capelli

Ret

4

Philippe Streiff

Ret

1986

Tyrrell 014Tyrrell 015

Renault V6 (t/c)

G

BRA

ESP

SMR

MON

BEL

CAN

DET

FRA

GBR

GER

HUN

AUT

ITA

POR

MEX

AUS

11

Seitsemäs

Martin Brundle

5

Ret

8

Ret

Ret

9

Ret

10

5

Ret

6

Ret

10

Ret

11

4

Philippe Streiff

7

Ret

Ret

11

12

11

9

Ret

6

Ret

8

Ret

9

Ret

Ret

5

1987

Tyrrell DG016

Ford V8

G

BRA

SMR

BEL

MON

DET

FRA

GBR

GER

HUN

AUT

ITA

POR

ESP

MEX

JPN

AUS

11***

6.***

Jonathan Palmer

10

Ret

Ret

5

11

7

8

5

7

14

14

10

Ret

7

8

4

Philippe Streiff

11

8

9

Ret

Ret

6

Ret

4

9

Ret

12

12

7

8

12

Ret

1988

Tyrrell 017

Ford V8

G

BRA

SMR

MON

MEX

CAN

DET

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

ESP

JPN

AUS

5

8.

Jonathan Palmer

Ret

14

5

DNQ

6

5

Ret

Ret

11

Ret

12

DNQ

Ret

Ret

12

Ret

Julian Bailey

DNQ

Ret

DNQ

DNQ

Ret

9

DNQ

16

DNQ

DNQ

DNQ

12

DNQ

DNQ

14

DNQ

1989

Tyrrell 017BTyrrell 018

Ford V8

G

BRA

SMR

MON

MEX

YHDYSVALLAT

CAN

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

ESP

JPN

AUS

16

5.

Jonathan Palmer

7

6

9

Ret

9

Ret

10

Ret

Ret

13

14

Ret

6

10

Ret

DNQ

Michele Alboreto

10

DNQ

5

3

Ret

Ret

Jean Alesi

4

Ret

10

9

5

4

Ret

Ret

Johnny Herbert

Ret

DNQ

1990

Tyrrell 018Tyrrell 019

Ford V8

P

YHDYSVALLAT

BRA

SMR

MON

CAN

MEX

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

ESP

JPN

AUS

16

5.

Satoru Nakajima

6

8

Ret

Ret

11

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

6

DNS

Ret

6

Ret

Jean Alesi

2

7

6

2

Ret

7

Ret

8

11

Ret

8

Ret

8

Ret

DNS

8

1991

Tyrrell 020

Honda V10

P

YHDYSVALLAT

BRA

SMR

MON

CAN

MEX

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

ESP

JPN

AUS

12

6.

Satoru Nakajima

5

Ret

Ret

Ret

10

12

Ret

8

Ret

15

Ret

Ret

13

17

Ret

Ret

Stefano Modena

4

Ret

Ret

Ret

2

11

Ret

7

13

12

Ret

Ret

Ret

16

6

10

1992

Tyrrell 020B

Ilmor V10

G

RSA

MEX

BRA

ESP

SMR

MON

CAN

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

JPN

AUS

8

6.

Olivier Grouillard

Ret

Ret

Ret

Ret

8

Ret

12

11

11

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Andrea de Cesaris

Ret

5

Ret

Ret

14

Ret

5

Ret

Ret

Ret

8

8

6

9

4

Ret

1993

Tyrrell 020CTyrrell 021

Yamaha V10

G

RSA

BRA

EUR

SMR

ESP

MON

CAN

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

JPN

AUS

0

NC

Ukyo Katayama

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

17

Ret

13

Ret

10

15

14

Ret

Ret

Ret

Andrea de Cesaris

Ret

Ret

Ret

Ret

DSQ

10

Ret

15

NC

Ret

11

Ret

13

12

Ret

13

1994

Tyrrell 022

Yamaha V10

G

BRA

PAC

SMR

MON

ESP

CAN

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

EUR

JPN

AUS

13

Seitsemäs

Ukyo Katayama

5

Ret

5

Ret

Ret

Ret

Ret

6

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

7

Ret

Ret

Mark Blundell

Ret

Ret

9

Ret

3

10

10

Ret

Ret

5

5

Ret

Ret

13

Ret

Ret

1995

Tyrrell 023

Yamaha V10

G

BRA

ARG

SMR

ESP

MON

CAN

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

EUR

PAC

JPN

AUS

5

8.

Ukyo Katayama

Ret

8

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

7

Ret

Ret

10

Ret

14

Ret

Ret

Gabriele Tarquini

14

Mika Salo

7

Ret

Ret

10

Ret

7

15

8

Ret

Ret

8

5

13

10

12

6

5

1996

Tyrrell 024

Yamaha V10

G

AUS

BRA

ARG

EUR

SMR

MON

ESP

CAN

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

POR

JPN

5

8.

Ukyo Katayama

11

9

Ret

DSQ

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

7

8

10

12

Ret

Mika Salo

6

5

Ret

DSQ

Ret

5

DSQ

Ret

10

7

9

Ret

7

Ret

11

Ret

1997

Tyrrell 025

Ford V8

G

AUS

BRA

ARG

SMR

MON

ESP

CAN

FRA

GBR

GER

HUN

BEL

ITA

AUT

LUX

JPN

EUR

2

10.

Jos Verstappen

Ret

15

Ret

10

8

11

Ret

Ret

Ret

10

Ret

Ret

Ret

12

Ret

13

16

Mika Salo

Ret

13

8

9

5

Ret

Ret

Ret

Ret

Ret

13

11

Ret

Ret

10

Ret

12

1998

Tyrrell 026

Ford V10

G

AUS

BRA

ARG

SMR

ESP

MON

CAN

FRA

GBR

AUT

GER

HUN

BEL

ITA

LUX

JPN

0

NC

Ricardo Rosset

Ret

Ret

14

Ret

DNQ

DNQ

8

Ret

Ret

12

DNQ

DNQ

DNS

12

Ret

DNQ

Toranosuke Takagi

Ret

Ret

12

Ret

13

11

Ret

Ret

9

Ret

13

14

Ret

9

16

Ret

* Vuosina 1968 ja 1969 Tyrrell toimi Matra-tiimin tukemana, joten Tyrrell ei ollut itse oikeutettu konepajojen mestaruuspisteisiin. Suluissa olevat pisteet ovat Tyrrell-kuljettajien saavuttamat pisteet, jotka laskettiin Matra-Fordin yhteispisteisiin.
** Vuonna 1970 Tyrrell ajoi oman 001-autonsa lisäksi Marchin rakentamia autoja, joiden osalta Tyrrell ei ollut oikeutettu konepajojen mestaruuspisteisiin. Suluissa olevat pisteet ovat Tyrrell-kuljettajien saavuttamia pisteitä, jotka laskettiin mukaan Marchin 48 pisteeseen.
*** Colin Chapman Trophyn voittajat 169 pisteellä.

Muut Tyrrell-autot

Muiden tiimien ilmoittamien Tyrrellin autojen Formula 1 -maailmanmestaruustulokset.
(avain)

Vuosi

Osallistuja

Alusta

Moottori(t)

Renkaat

Ajurit

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

1976

BRA

RSA

USW

ESP

BEL

MON

SWE

FRA

GBR

GER

AUT

NED

ITA

CAN

YHDYSVALLAT

JPN

ÖASC Racing Team

Tyrrell 007

Ford V8

G

Otto Stuppacher

DNS

DNQ

DNQ