Tsukuyomi – Japanin kuun jumala: Amaterasun veli shintolaisessa mytologiassa
Tsukuyomi — Japanin kuun jumala: tutustu shintō-mytologiaan, Amaterasun veljeen, tarinoihin, symboleihin ja kulttuurivaikutuksiin.
Tsukuyomi (jap. 月読) tai Tsukuyomi-no-mikoto (jap. 月読尊) on kuun jumala japanilaisessa mytologiassa. Hän on auringonjumalatar Amaterasun ja meren ja myrskyjen jumalan Susanoon veli.
Synty ja klassiset lähteet
Tsukuyomi esiintyy samoissa varhaisissa lähteissä kuin monet muut shintolaiset jumaluudet, erityisesti Kojiki ja Nihon Shoki -kronikat. Niissä kerrotaan, että hän on syntynyt, kun jumala Izanagi puhdistautui tämän alhaiseen maailman vierailun jälkeen — perimätiedon mukaan Tsukuyomi syntyi usein Izanagin oikeasta silmästä samalla tavoin kuin Amaterasu syntyi vasemmasta silmästä ja Susanoo nenästä. Näissä lähteissä Tsukuyomi määrittyy taivaalliseksi (amatsukami) jumaluudeksi, jolla on serkkujen kanssa keskeinen asema maailmankuvan hahmoissa.
Suhde Amaterasuun ja myyttinen erkaantuminen
Eräs tunnetuimmista kertomuksista koskee Tsukuyomin ja Amaterasun suhdetta: tarinan mukaan Tsukuyomi tappoi ruokajumalattaren Uke Mochi (tai Ukemochi/Ōgetsu-hime) sen vuoksi, miten tämä loi ruokaa — joissain versioissa ruokaa synnytettiin ulosteesta tai syljestä, mikä oli vastenmielistä Tsukuyomille. Amaterasu oli tämän teon kauhistunut, minkä seurauksena hän erosi Tsukuyomista ja vetäytyi taivaaseen siten, että aurinko ja kuu eivät enää tapaamassa. Tämä myytti selittää symbolisesti vuorokaudenaikojen erottumisen, eli miksi päivä (aurinko) ja yö (kuu) eivät ole läsnä samanaikaisesti.
Tarinoissa on eri versioita tekojen motiivista ja yksityiskohdista, joten kertomuksen tulkinnat vaihtelevat lähteestä riippuen.
Nimi, sukupuoli ja tulkinnat
Nimi Tsukuyomi kirjoitetaan yleisesti kanjin muodossa 月読, joka voidaan tulkita vaikkapa "kuunlukijaksi" tai "kuunlaskijaksi". Vaihtoehtoisesti käytetty muoto on 月夜見 (tsukuyomi/tsukiyomi), joka korostaa kuunvaloa tai kuutamoa. Jumaluuden sukupuoli ei ole täysin yksiselitteinen: klassisissa teksteissä Tsukuyomia pidetään useimmiten miehenä, mutta paikallisissa perinteissä ja myöhemmissä kertomuksissa esiintyy myös feminiinejä tai neutraaleja piirteitä. Tämä heijastaa laajempaa ilmiötä shintolaisessa perinteessä, jossa jumaluuksien luonne voi vaihdella alueittain ja lähdekohtaisesti.
Palvonta, kuvastot ja kulttuurivaikutus
Tsukuyomi ei ole yhtä laajasti palvottu tai keskeinen rituaalinen hahmo kuin esimerkiksi Amaterasu, jonka palvonta liittyy suoraan keisarilliseen genealogiaan ja Ise-jingū’n rooliin. Joissakin paikoissa Tsukuyomille on kuitenkin omistettu pyhäkköjä ja paikallisia riittejä. Hänelle ei ole yhtä selkeitä ikonografisia esityksiä kuin monille muille jumalille; usein kuun jumaluus ymmärretään enemmän abstraktina voimana kuin ihmismäisenä kuvana.
Japanilainen kuun ja kuutamon kulttuuri näkyy laajasti kansanperinteessä, runoudessa ja juhlakäytännöissä (esimerkiksi tsukimi, kuun katselun perinne), mutta nämä ilmiöt ovat osittain eriytyneet varsinaisesta shintolaisesta Tsukuyomi-palvonnasta. Nykykulttuurissa Tsukuyomin nimi ja mytologia esiintyvät usein kirjallisuudessa, mangassa, peleissä ja animaatiossa, missä hahmoa tulkitaan vapaammin ja luovasti.
Päätelmä
Tsukuyomi on keskeinen mutta samalla mystinen hahmo japanilaisessa mytologiassa: hän edustaa kuun voimaa ja kuuluu jumaluuksien sukuihin, joiden kautta selitetään luonnonilmiöitä ja maailmankaikkeuden järjestystä. Vaikka hänen palvontansa ja näkyvyytensä eivät ole yhtä voimakkaita kuin Amaterasun, Tsukuyomi säilyttää tärkeän paikkansa Shinto-kertomuksissa ja japanilaisessa kulttuuriperinnössä.
Etsiä