Susanoo (jap.: 須佐之男命, Susanoo-no-Mikoto; romanisoitu myös nimillä Susano'o, Susa-no-O ja Susanowo) on shintolaisuudessa meren ja myrskyjen kami.
Susano'o on auringon jumalatar Amaterasun ja kuun jumalan Tsukuyomin veli. Kaikki kolme luotiin Izanagista, kun tämä pesi kasvonsa puhdistaakseen Yomin, alamaailman, likaisuuden. Amaterasu syntyi, kun Izanagi pesi vasemman silmänsä, Tsukuyomi syntyi oikean silmän pesusta ja Susano'o nenän pesusta.
Tarinat kertovat suuresta kilpailusta Susano'on ja hänen sisarensa välillä. Kun hänen oli määrä lähteä taivaasta ikuisesti, koska Izanagi määräsi niin, hän meni hyvästelemään siskonsa. Amaterasu, joka oli epäluuloinen, ehdotti hänelle haastetta: kummankin piti muuttaa toisen esine ihmisiksi. Amaterasu loi Susano'o'n miekasta kolme naista, kun taas Amaterasu loi Susano'o'n kaulakorusta viisi miestä. Amaterasu sanoi, että miehet olivat hänen, koska ne olivat syntyneet hänen kaulakorustaan. Susano'o tuhosi riisipeltonsa, heitti kuolleen ponin kangaspuuhunsa ja tappoi vihaisena yhden avustajistaan. Tämän vuoksi Amaterasu meni surullisena, vihaisena ja peloissaan piiloon Ama-no-Iwatoon, "taivaalliseen kallioluolaan", joten aurinko jäi piiloon ja maailma pimeni pitkäksi aikaa.
Amaterasu saatiin myöhemmin tulemaan ulos luolasta, mutta Susano'o sai rangaistukseksi karkotuksen taivaasta. Hän laskeutui Izumon maakuntaan, jossa hän tapasi vanhan pariskunnan. Kahdeksanpäinen käärme Yamata-no-Orochi oli syönyt seitsemän heidän kahdeksasta tyttärestään, ja se oli tulossa hakemaan kahdeksatta, Kushi-inada-himeä. Kun pariskunta oli luvannut tyttärensä käden avioliittoon Susano'olle, tämä suostui tappamaan Orochin. Kahdeksan kulhollisen sakea (yksi jokaista päätä kohti) avulla Susano'o katkaisi hirviön pään, kun se oli nukkumassa.
Susano'o otti yhdestä Orochin hännästä esiin miekan, jota hän kutsui nimellä Ame-no-Murakumo-no-Tsurugi ("Taivaan pilviä keräävä miekka"), joka myöhemmin tunnettiin nimellä Kusanagi-no-Tsurugi. Miekka annettiin Amaterasulle sovintolahjaksi, ja myöhemmin se annettiin hänen jälkeläiselleen Ninigille (keisari Jimmun isoisoisän isoisälle) yhdessä Yata-no-Kagamin (peili) ja magataman (pyhät jalokivet) kanssa todisteena hänen jumalallisesta oikeudestaan hallita maan päällä (Japanin kolme keisarillista regaliaa).
Tausta ja synty
Susano'on synty- ja alkuvaiheet kuuluvat Izanagin ja Izanamin luomismyytteihin. Hän edustaa usein luonnonvoimia, erityisesti myrskyjä, tuulta ja merimatkailuun liittyviä vaaroja, mutta samalla myös elävyyttä ja viljelyksen voimaa. Myyttien mukaan Susano'on persoonallisuus on kaksoisluontoinen: hän voi olla sekä tuhoisa ja kapinallinen että avulias ja sankarillinen.
Riita Amaterasun kanssa ja Ama-no-Iwato
Alkuperäisessä kertomuksessa Susano'o'n ja Amaterasun välinen riita johtaa maailman pimenemiseen, kun Amaterasu vetäytyy Ama-no-Iwatoon. Tapaus tulkitaan usein symbolisesti: Amaterasun piiloutuminen tarkoittaa auringon katoamista ja samalla järjestyksen häiriintymistä maailmassa. Amaterasun houkuttelu takaisin tapahtuu rituaalien, peilin ja naurun avulla, mikä kuvaa shintolaisuuden yhteisöllisiä ja rituaalisia keinoja palauttaa tasapaino.
Izumo ja Yamata-no-Orochi
Susano'o'n laskeutuminen maahan sijoittuu Izumo-alueelle, joka on yksi Japanin tärkeimmistä mytologisista ja uskonnollisista keskuksista. Yamata-no-Orochi -tarina on tunnettu esimerkki Susano'o'n sankaruudesta: hän käyttää älykkyyttä ja juonitteluja — esimerkiksi sake-kulhoja — saadakseen hirviön uneliaaksi ja surmatakseen sen. Orochin hännästä löytynyt miekka Kusanagi on yksi tarinan merkittävimmistä elementeistä ja kytkee Susano'on Japanin keisarilliseen perinteeseen.
Keisarillinen regalia ja perintö
Kusanagi-no-Tsurugi, Yata-no-Kagami ja magatama muodostavat yhdessä keisarilliset regaalit, jotka symboloivat jumalallista legitimiteettiä vallalle. Susano'o'n kautta syntyvä yhteys Amaterasu'hun ja hänen antamansa miekka liittävät jumaltaruston suoraan keisarilliseen valtaan ja perinteeseen, mikä on vaikuttanut Japanin poliittiseen ja uskonnolliseen identiteettiin vuosisatojen ajan.
Palvonta, pyhät paikat ja kulttuurivaikutus
Susano'o'lle omistettuja pyhäkköjä on useita, ja häntä kunnioitetaan erityisesti Izumo-alueella ja muissa paikoissa, joissa myrskyt ja meri ovat osa arkea. Häntä pyydetään suojelijaksi merimatkoille, kalastajille ja toisinaan myös maanviljelijöille myrskytuhojen ehkäisemiseksi. Monissa paikallisissa juhlissa ja rituaaleissa Susano'o'n tarinat nousevat esiin teatterissa, tanssissa ja paraateissa.
Luonne, symboliikka ja nykyaika
Susano'o on kaksijakoinen hahmo mytologiassa: hän voi aiheuttaa kaaosta ja tuhoa, mutta myös tuhota hirviöitä ja suojella ihmisiä. Tämän vuoksi häntä on tulkittu sekä villinä luonnonvoimana että sivistyksen ja yhteisön rakentajana. Nykykulttuurissa Susanoo esiintyy usein kirjallisuudessa, mangassa, animeissa ja videpeleissä, joissa hänen mytologinen perintönsä ja pelottava mutta samalla viehättävä luonteensa antavat rikkaan lähtökohdan erilaisille tulkinnoille.
Yhteenvetona Susano'o on keskeinen ja monitasoinen hahmo japanilaisessa mytologiassa: myrskyjen ja meren voimien jumalana hän edustaa luonnon arvaamattomuutta, mutta tarinoiden kautta hän on myös kulttuurin sankari, jonka teot ja esineet ovat linkittyneet Japanin historiallisten ja uskonnollisten rakenteiden ytimeen.
