Tunguskan tapahtuma 1908: selittämätön Siperian ilmaräjähdys
Tunguskan tapahtuma 1908 – selittämätön Siperian ilmaräjähdys: valtava puusto tuhoutui, kirkas valoilmiö ja meteoriitti-teoria. Tutustu tutkittuun mysteeriin.
Tunguska-tapahtuma on nimi erittäin suurelle ilmassa tapahtuneelle räjähdykselle, joka tapahtui 30. kesäkuuta 1908 Siperiassa Podkamennaja Tunguskan (alun perin Wanwaran) jokilaakson yläpuolella. Useimmat silminnäkijät kuvasivat yhtä tai useampaa voimakasta räjähdystä, joka tapahtui noin klo 7.15 paikallista aikaa. Räjähdyksen syytä ei täysin tunneta, mutta meteoriitin tai komeetan kappaleen ilmapommin (airburst) on pidetty todennäköisimpänä selityksenä. Tapahtuma ei jättänyt perinteistä kraatteria, mutta sen seuraukset maanpinnalla olivat mittavat.
Vaikutukset ja näkyvät seuraukset
Räjähdyksen paineaalto kaatoi puita laajalta alueelta. Arviot vaihtelevat, mutta puiden kaatumisalue on noin 2 000 kilometrin2 (770 neliömailia). Lopputuloksena syntyi laaja, säteittäinen puiden kaatumis- ja palojälkien kuvio: puiden rungot kaatuivat poispäin tapahtumakeskuksesta ja monet puut paloivat tai hajosivat. Noin 30 kilometriä tapahtumapaikasta puita oli kaatunut runsaasti, ja pienessä Wanwaran kylässä noin 65 kilometrin päässä ikkunat ja ovet rikkoutuivat.
- Yli 500 kilometrin päähän näkyi kirkasta valoa, ja maanjäristystä muistuttavia tärähdyksiä raportoitiin laajalla alueella.
- Ilmapaineaalto rekisteröitiin kaukana Euroopassa ja Aasiassa: muun muassa barografit havaitsivat paineaallon, joka kiersi maapallon useita kertoja.
- Useissa paikoissa taivaalla nähtiin poikkeavaa valoilmiötä ja yötaivas oli kirkas vielä tapahtuman jälkeen useita päiviä.
Aika, korkeus ja voimakkuusarviot
Nykyarvioiden mukaan tapahtuma sattui noin 7–15 kilometrin korkeudella maanpinnasta ja ajankohta oli noin klo 0:14 UTC (7:14 paikallista aikaa). Energian vapautuman suuruudesta on erilaisia arvioita: vanhemmissa arvioissa on esitetty kymmeniä megatonneja, mutta useimmat nykyiset arviot asettuvat muutaman ja muutaman kymmenen megatonnin välille — usein mainitaan noin 3–15 megatonnia TNT-energiaa, useimpien arvioiden ollessa 5–10 megatonnin luokkaa. Tällainen ilmaräjähdys selittää puiden laajan kaatumisen ja paineaallon ilman havaittavaa kraatteria.
Tutkimukset ja historia
Alue oli vuonna 1908 erittäin harvaan asuttua, joten välittömiä silminnäkijäraportteja oli niukasti. Ensimmäiset järjestelmälliset maastotutkimukset tehtiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Neuvostoliiton geologi Leonid A. Kulik johti useita katselmuksia 1920–1930-luvuilla ja toi julkisuuteen tapahtuman laajuuden dokumentoituaan puiden kaatumiskuvion ja haastateltuaan paikallisia silminnäkijöitä. Kulikin retket herättivät kansainvälistä kiinnostusta, mutta ne eivät löytäneet suurta perinteistä kraatteria tai runsaasti meteorimateriaalia.
Myöhemmät geokemialliset ja sedimenttitutkimukset ovat löytäneet paikoittain mikroskooppisia sulaneita silikaattipartikkeleita ja muita epäsuoria merkkejä avaruusperäisestä materiaalista, mutta löydöt ovat paikoin kiistanalaisia ja tulkinnanvaraisia. Tutkimukset turvekerroksissa ja puiden vuosirenkaissa ovat myös antaneet lisätietoa tapahtuman intensiteetistä ja laajuudesta.
Selitykset ja nykyinen tieteellinen kanta
Useimmat nykyiset tutkijat pitävät todennäköisimpänä selityksenä avaruusruumiin (meteoroidi tai komeetan kappale) ilmakehässä tapahtunutta fragmentoitumista ja räjähdystä ennen kuin kappale ehti osua maahan. Tällainen airburst-ilmiö voi vapauttaa suuren määrän energiaa laajalle alueelle ilman selkeää kraatteria.
Vaihtoehtoisia mutta vähemmän suositeltuja selityksiä ovat mm. maaperän kaasuräjähtelyt, geofysikaaliset ilmiöt tai hyvin epätavalliset astrofysikaaliset tapahtumat. Myös salaliittoteoriat (esim. yliaistilliset selitykset tai avaruusolennot) ovat esillä populaarikirjoittelussa, mutta niillä ei ole tieteellistä tukea.
Uhrit
Kuolleista ihmisistä ei ole luotettavia raportteja. Tämä johtuu pitkälti tapahtumapaikan harvaanasutustaustaista: Siperiassa alueella ei tuolloin asunut juuri lainkaan ihmisiä. Lähteestä riippuen uhreja mainitaan yhdestä tai kahdesta, mutta varmaa kuolonuhrimäärää ei ole voitu vahvistaa.
Merkitys ja perintö
Tunguskan tapahtuma on yksi tunnetuimmista ja tutkituimmista epäselvistä avaruustörmäystapahtumista ja sen tutkimus on auttanut ymmärtämään ilmakehässä tapahtuvien kappaleiden käyttäytymistä sekä ilmapommin vaaroita. Se toimii myös esimerkkinä siitä, miten luonnonilmiö voi aiheuttaa suurta tuhoa laajalla alueella ilman suoraa kosketusta maanpintaan.
Puut kaatuneet, Lenoid Kulikin ottama kuva vuodelta 1927.
Energiankulutus
Tapahtunutta kutsutaan nykyään ilmapurkaukseksi. Tuolloin arvioitiin, että energia oli 10-30 megatonnia TNT:tä riippuen siitä, missä korkeudessa ilmapurkaus tapahtui. Nykyaikaisilla tietokoneilla tehdyissä simulaatioissa on todettu, että energia oli todennäköisesti 3-5 megatonnia TNT:tä. Jos otetaan 15 megatonnia, tämä tarkoittaisi, että energia oli 1 000 kertaa suurempi kuin Hiroshimaan vuonna 1945 pudotetun atomipommin energia. Iskuaallon katsotaan vastaavan maanjäristystä, jonka voimakkuus on Richterin asteikolla 5,0. Näistä syistä Tunguska-tapahtumaa pidetään suurimpana maapallolle kohdistuneena iskutapahtumana historiassa.
Alueen tutkimusretket
Aluksi tapahtuma ei herättänyt kiinnostusta. Yli kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen venäläinen mineralogi Leonid Kulik johti retkikunnan alueelle. Vuosien 1921 ja 1922 tutkimusmatkallaan hän pääsi vain Kanskiin, joka on 600 kilometrin päässä tapahtuman "epikenteristä". Vuonna 1927 Kulik pääsi alueelle, jossa tapahtuma tapahtui, ja vuonna 1938 hän määräsi otettavaksi ilmakuvia.
Kulikin retkikunta on ensimmäinen kirjattu retkikunta alueelle. Sittemmin retkikuntia on ollut useita; tapahtumasta on julkaistu yli 1 000 artikkelia, joista suurin osa on venäjänkielisiä.
Alueelle tehtiin kaksi muuta tutkimusretkeä: toinen vuonna 1958 ja toinen vuonna 1963.
Venäläinen postimerkki vuodelta 1958, joka julkaistiin 50 vuotta tapahtuman jälkeen Kulikin kunniaksi.
Teoriat
Nykyään ei ole varmaa selitystä sille, mikä aiheutti räjähdykset tai mitä tapahtui. On kuitenkin olemassa erilaisia teorioita.
Meteoriitin räjähdys
Alueelle osui meteoriitti. Todennäköisin on asteroidi tai komeetta, jonka tiheys on pieni ja halkaisija 30 metristä 80 metriin. Kohde räjähti 7-14 kilometrin korkeudella maanpinnasta; tästä syystä törmäyskraatteria ei ole. Tämän teorian ongelmana on se, että tämäntyyppiset meteoriitit eivät yleensä pääse ilmakehän mataliin kerroksiin. Meteoriiteilla, jotka sisältävät enemmän rautaa, on suurempi mahdollisuus päästä ilmakehän mataliin kerroksiin, mutta ne eivät aiheuta näin tuhoisia räjähdyksiä.
Cheko-järvi
Cheko-järvi on pieni makeanveden järvi, joka sijaitsee noin 8 kilometrin päässä tapahtuman keskustasta. Järvi ei näy alueen kartoissa, jotka ovat vanhempia kuin noin 1928. Ennen vuotta 1908 se näyttää olevan tuntematon. Järvi on suorakaiteen muotoinen; se on 708 metriä pitkä, 364 metriä leveä ja noin 50 metriä syvä. Vuonna 1999 Luca Gasperini teki tutkimuksen järven sedimenteistä ja totesi, että järvi on peräisin ennen vuoden 1908 tapahtumia. Vuonna 2007 National Geographic siteeraa häntä, kun hän toteaa, että on mahdollista, että järvi on muodostunut törmäyskraatterina.
Geofysikaaliset teoriat: Tulivuorenpurkaus
Toisen teorian mukaan tapahtumalla on geofysikaalinen syy: Noin 10 miljoonan tonnin maakaasuräjähdys aiheuttaisi havaitun vaikutuksen. Tämän teorian ongelmana on, että silminnäkijät puhuivat hyvin kirkkaasta valosta, joka näkyi hyvin kaukaa. Maakaasuräjähdys ei tuota kirkasta valoa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Tunguska-tapahtuma?
V: Tunguska-tapahtuma on erittäin suuri ilmakehän keskellä tapahtunut räjähdys, joka tapahtui 30. kesäkuuta 1908 Siperiassa.
K: Mihin aikaan räjähdykset tapahtuivat?
V: Räjähdykset tapahtuivat noin kello 7.15 paikallista aikaa.
K: Mikä on Tunguskan tapahtuman syy?
V: Tunguskan tapahtuman syytä ei tiedetä, mutta meteoriitin iskeytymistä on ehdotettu todennäköiseksi syyksi.
K: Mitä tapahtui Wanwarassa, noin 65 kilometrin päässä sijaitsevassa pienessä kylässä?
V: Wanwarassa rikottiin ikkunoita ja ovia.
Kysymys: Kuinka monta ihmistä kuoli Tunguskan tapahtuman seurauksena?
V: Kuolleista ihmisistä ei ole raportoitu. Lähteestä riippuen uhreja oli yksi tai kaksi.
K: Kuinka kaukana kirkas valo nähtiin Tunguska-tapahtuman jälkeen?
V: Yli 500 kilometrin päässä nähtiin kirkas valo ja koettiin maanjäristys.
K: Milloin Tunguska-tapahtuma tapahtui ja millä korkeudella maanpinnasta?
V: Tunguska-tapahtuma tapahtui noin 7-15 km korkeudella maanpinnasta kello 0:14 UTC (7:14 paikallista aikaa).
Etsiä