Kreikkalaiset kutsuivat Bahrainia nimellä Tylos. Nimi esiintyy lähteissä erityisesti hellenistisenä nimityksenä, ja saarten vertauskäyttö liittyy antiikin kreikkalaisten kosketuksiin Persianlahden alueella. Tylos nousi tunnetuksi erityisesti helmikaupan keskuksena: alueen helmi- ja merenelinkarvaus on ollut merkittävä elinkeino antiikista aina 1900-luvun puoliväliin saakka.
Varhaishistoria ja hellenistinen aika
Kun Nearchos, Aleksanteri Suuren laivastonoskari, purjehti Persianlahtea, hän mainitsee saariston ja sen asukkaat osana tutkimusmatkaansa. Kuudennesta kolmannelle vuosisadalle eaa. alue kuului Achaemenidien eli persialaisten valtakuntaan. Aleksanterin valloitusten jälkeen alueelle levisi kreikkalainen vaikutus: jotkut lähteet kertovat kreikkalaisista siirtolaisista, hellenistisistä tavoista ja myös kreikkalaisten urheilukilpailujen järjestämisestä Tyloksessa.
Kulttuuri, talous ja uskonto
Kreikkalainen filosofis-botaninen lähde Theofrastos mainitsee saaristossa kasvaneita viljelykasveja ja toteaa, että suuri osa saarista oli puuvillapuiden peitossa — tämä kuvastaa alueen elinkeinoja ja viljelyä antiikin lähteiden näkökulmasta. Muinaisista kaupallisista tuotteista mainittakoon helmi- ja merenelintuotanto sekä paikallisten puutavaroiden ja käsitöiden vienti.
Antiikin teksteissä mainitaan myös erikoisempia vientituotteita: eräiden lähteiden mukaan Tylos oli tunnettu kävelykeppien valmistuksesta ja kaupasta, joita vietiin muun muassa Babyloniin. Lisäksi mainitaan, että paikalliset yhteisöt — sekä baharinalaiset että paikalle tulleet kreikkalaiset siirtolaiset — palvoivat eräitä jumaluuksia. Eräiden lähteiden mukaan he palvoivat Aresta. Uskonnollinen kenttä oli todennäköisesti monimuotoinen ja yhdisti paikallisia ja ulkomaisia vaikutteita.
Poliittinen asema hellenistisestä ajasta islamin tuloon
On epävarmaa, oliko Tylos muodollisesti osa Seleukidien valtakuntaa, mutta hellenistinen vaikutus näkyi yläluokan kielivalinnassa: varakkaamman väestön keskuudessa puhuttiin usein kreikkaa, ja kreikkalainen kulttuuri jätti jälkiä elämän eri osa-alueille. Myöhemmin, kreikkalaisten vaikutuksen vähentyessä, Tylos liitettiin läheisemmin arabianmeren rannikon ja eteläisen Mesopotamian vaikutuspiireihin — paikoin mainitaan yhteyksiä Characenen (karakeneen) tai Mesenen (meseniaaniseen) alueeseen, jotka olivat Persianlahden eteläosan ja läntisen Persianlahden rannikon pienempiä poliittisia keskuksia.
Kolmannesta vuosisadasta eaa. aina islamin saapumiseen seitsemännellä vuosisadalla jKr. asti alue oli vuorotellen parthialaisten ja myöhemmin sassanidien vaikutuspiirissä, mikä kuvastaa Persian imperiumin laajenevaa vaikutusta Persianlahden saaristoon. Näiden aikojen myötä alueen poliittinen hallinto, taloussuhteet ja kulttuurivaikutteet muuttuivat osin persialaisiksi.
Arkeologia ja perintö
Nykyarkeologinen tutkimus yhdistää Tyloksen alueen vanhempaan Dilmun-kulttuuriin, joka oli merkittävä kauppa- ja sivilisaatiokeskus Persianlahdella jo 3.–1. vuosituhannella eaa. Bahrainissa tunnetaan laajoja kalmistoalueita ja asutuksen jäänteitä, kuten Qal'at al-Bahrainin linnoitus ja Dilmunin hautakummut, jotka osoittavat alueen pitkiä asutushistoriallisia kerrostumia. Bahrainin perinteinen helmitalous jatkui vuosisatojen ajan ja vaikutti merkittävästi alueen talouteen ennen öljyn löytymistä.
Kaiken kaikkiaan Tylos on esimerkki Persianlahden monikerroksisesta historiasta, jossa kohtasivat paikalliset semitiläiset kulttuurit, persialaiset valtakunnat ja hellenistiset vaikutteet. Saarten asema kauppareittien varrella teki niistä usein sekä kulttuuristen vaikutteiden että taloudellisten resurssien kohtauspaikan.