Bahrain – saarivaltio Persianlahdella | Historia, politiikka ja faktat

Bahrainissa on eletty jo ennen kuin kirjoitusta oli olemassa. Assyrialaiset, babylonialaiset, kreikkalaiset, persialaiset ja arabit, jotka tekivät saaresta muslimialueen, ovat hallinneet sitä ja vaikuttaneet siihen. Bahrain tunnettiin ennen vanhaan nimillä Dilmun, Tylos, Awal ja Mishmahig.

Bahrainin saaret Persianlahden keskellä etelässä ovat houkutelleet monia hyökkääjiä historian aikana. Sana Bahrain, "kaksi merta", tarkoittaa, että saarilla on kahdenlaista vettä, makeaa vettä lähteissä ja suolaista vettä meressä.

Sijainti idän ja lännen välissä, hedelmällinen maa, makea vesi ja helmet tekivät Bahrainista historiallisesti merkittävän. Noin vuonna 2300 eaa. Bahrain aloitti kaupankäynnin Mesopotamian (nykyinen Irak) ja Indusin laakson (nykyisin lähellä Intiaa) kanssa. Silloin sitä kutsuttiin Delmoniksi, ja se liittyi sumerilaiseen sivilisaatioon noin vuonna 2000 eaa. Bahrainista tuli myös osa Babylonian valtakuntaa noin 600 eaa. Historialliset merkinnät kutsuivat Bahrainia muun muassa "Ikuisuuden elämäksi", "Paratiisiksi" ja "Persianlahden helmeksi".

Vuoteen 1521 asti Bahrain hallitsi myös Al-Hasaa ja Qatifia (molemmat ovat nykyään Saudi-Arabian itäistä maakuntaa) sekä Awalia (nykyään Bahrainin saaret). Maalla oli hallussaan kaikki maa-alueet nykyisestä Kuwaitista Omaniin. Tätä kutsuttiin nimellä Iqlim Al-Bahrain (Bahrainin maakunta). Vuonna 1521 portugalilaiset ottivat Awalin (nykyinen Bahrain) muilta, ja siitä lähtien Bahrainin nimi tarkoittaa vain nykyistä Bahrainia.

Bahrainin nykyaikainen historia alkaa siitä, kun Iso-Britannia tutki aluetta ja yritti estää Irania valtaamasta lisää maata. Britit antoivat tukea Al-Khalifa-suvulle, joka loi saarelle valta-aseman ja liittoutui brittien kanssa pitääkseen saaren Iranilta. Britit saivat tämän sopimuksen ansiosta vapaan kulkuväylän Persianlahdelle. Marraskuussa 1957 Iranin parlamentti julisti Bahrainin olevan Iranin neljästoista maakunta. Myöhemmin britit sekaantuivat Bahrainin politiikkaan valitsemalla saaren emiirin. Iran ja Britannia sopivat myöhemmin, että Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri arvioisi Bahrainin poliittista tilannetta. Maan tulevaisuudesta päättävässä kansanäänestyksessä Bahrainin kansan enemmistö päätti hylätä Iranin vaatimukset ja määritellä maansa ja kulttuurinsa arabialaiseksi eikä persialaiseksi.

Öljyä löydettiin 1900-luvun alussa, ja se toi maahan nykyaikaisia parannuksia. Myös suhteet Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tiivistyivät, ja britit toivat maahan lisää sotilastukikohtia. Britannian vaikutusvalta kasvoi, kunnes Charles Belgravesta tuli neuvonantaja; Belgrave toi Bahrainiin modernin koulutuksen.

Toisen maailmansodan jälkeen Britannian vastaiset tunteet levisivät arabimaailmassa ja johtivat mellakoihin Bahrainissa. Britit lähtivät Bahrainista vuonna 1971, jolloin siitä tuli itsenäinen maa. Öljyn myynnin lisääntyminen 1980-luvulla toi Bahrainiin rahaa, mutta vaikka öljyn myynti väheni myöhempinä vuosina, se ei aiheuttanut Bahrainissa yhtä paljon ongelmia kuin muissa öljymaissa, koska Bahrainin talous oli kasvanut muille aloille.

Vuonna 1973 järjestettiin ensimmäisen parlamentin vaalit, mutta hallitus pysäytti ja erotti parlamentin vuonna 1975, mikä johti Bahrainin opposition (maltillisen islamilaisen ja ei-islamistisen opposition) voimakkaisiin protesteihin.

Vuonna 1994 monet korkeasti koulutetut bahrainilaiset allekirjoittivat kirjeen Bahrainin silloiselle prinssille Isa bin Salman Al Khalifalle.

palauttamaan parlamentin elämän, josta kieltäydyttiin jyrkästi, ja silloinen oppositiojohtaja Sheikh Abdulamir Aljamri vangittiin, minkä jälkeen Bahrainin kansan ja asevoimien välillä syntyi valtava protesti ja konflikteja.

Vuonna 1999 sheikki Hamad bin Isa Al Khalifa seurasi isäänsä valtionpäämiehenä ja kehotti järjestämään parlamenttivaalit, jotta viime kaudella syntyneet ruuhkat saataisiin ratkaistua. Naiset saivat äänioikeuden, ja uusi hallitsija vapautti kaikki poliittiset vangit vuonna 2001.

Vuonna 2002 kuningas antoi uuden perustuslain ilman kansan äänestystä ja kumosi vuoden 1973 perustuslain, mikä aiheutti voimakkaan vastustuksen suurimmassa osassa kansakunnan puolueita ja oppositiota. Tilanne paheni myöhemmin, ja joitakin poliittisia aktivisteja, kuten Abdulhadi Al-Khuwajah ja Hasan Mushaima, vangittiin.

Monet poliittiset verkkosivustot, jotka kieltäytyivät näistä muutoksista, estettiin, kuten Bahrainin verkkofoorumi (Bahrainin suosituin verkkosivusto): www.bahrainonline.org Vuoteen 2009 asti oli monia mellakoita ja konflikteja erityisesti shiialaisryhmän keskuudessa, joka joutuu Human Rights Watchin ja Yhdysvaltain kongressin mukaan kohtaamaan valtavaa järjestäytynyttä syrjintää.

Bahrain on perustuslaillinen monarkia, jota hallitsee kuningas Shaikh Hamad bin Isa Al Khalifa; hallituksen päämies on pääministeri Shaikh Khalifa bin Salman Al Khalifa. Hänellä on 15-jäseninen kabinetti. Bahrainissa on kaksikamarinen lainsäädäntöelin, jossa on koko kansan valitsema alahuone, edustajainhuone, ja ylähuone, shura-neuvosto, jonka kuningas nimittää. Molemmissa kamareissa on neljäkymmentä jäsentä. Ensimmäiset vaalit pidettiin vuonna 2002, ja parlamentin jäsenten toimikausi kestää neljä vuotta.

Naisille annettiin äänioikeus ja oikeus asettua ehdolle kansallisissa vaaleissa ensimmäistä kertaa vuoden 2002 vaaleissa, mutta yhtään naista ei valittu tuona vuonna virkaan, ja shiialaiset ja sunnimuslimit saivat enemmistön paikoista. Koska naisia ei valittu, kuusi nimitettiin shura-neuvostoon, johon kuuluu myös kuningaskunnan juutalaisia ja kristittyjä.

Kuningas perusti hiljattain korkeimman oikeusneuvoston, jonka tehtävänä on organisoida maan tuomioistuimet ja valtion virastot.

Bahrain on jaettu viiteen kuvernementtiin. Heinäkuun 3. päivään 2003 asti se oli jaettu kahteentoista kuntaan.

1. Pääoma
2. Keskus
3. Muharraq
4. Pohjoinen
5. Eteläinen

Lisätietoja on osoitteessa: Bahrainin virallisilta verkkosivuilta.

Kaupungit

Bahrainin suurimmat kaupungit ovat:

1. Manama - 154,700
2. Riffa - 111,000
3. Muharraq - 98,800
4. Hamad Town - 57,000
5. A'ali - 51,400
6. Isa Town- 39,800
7. Sitra - 37,100
8. Budaiya - 33,200
9. Jidhafs - 32,600
10. Al-Malikiyah - 14,800
11. Adliya

Muita kaupunkeja ovat mm: Awali, Diraz, Hidd, Sar, Bani Jamrah.

Bahrainissa öljyn (öljytuotteiden) tuotanto ja jalostus muodostavat noin 60 prosenttia viennistä saatavista rahoista, 60 prosenttia valtion rahoista ja 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Talous on muuttunut öljyn myynnin muuttuessa vuodesta 1985 lähtien, esimerkiksi Persianlahden sodan aikana ja sen jälkeen vuosina 1990-1991. Bahrainin viestintä- ja liikenneverkot ovat korkeatasoisia, joten maassa toimii monia kansainvälisiä yrityksiä, joilla on liiketoimintaa Persianlahdella. Suuri osa maan tuloista tulee tuodusta raakaöljystä valmistetuista öljytuotteista. Rakenteilla on useita suuria teollisuushankkeita. Työttömyys, erityisesti nuorten keskuudessa, ja sekä öljy- että vesivarojen väheneminen ovat suuria taloudellisia ongelmia.

Bahrain on tasainen ja kuiva saaristo, jonka matala aavikkotasanko kohoaa loivasti keskellä olevalle matalalle kukkulalle Arabianlahdella, Saudi-Arabian itäpuolella. Korkein kohta on 122-metrinen Jabal ad Dukhan ("Savuvuori").

Bahrainin kokonaispinta-ala on 620 km², mikä on muutaman neliökilometrin suurempi kuin Mansaaren pinta-ala. Bahrain on 33 saaren saaristo, eikä sillä ole maarajoja minkään muun maan kanssa, mutta sillä on 161 km:n pituinen rantaviiva, ja se lunastaa itselleen 12 meripeninkulmaa aluemerta ja 24 meripeninkulmaa yhtenäistä aluetta. Bahrainin talvet ovat leutoja ja kesät erittäin kuumia ja kosteita.

Bahrainin luonnonvaroihin kuuluu suuria määriä öljyä, maakaasua ja kalaa. Vain 1 % maasta on viljelykelpoista maata. Bahrainista 92 prosenttia on aavikkoa, ja kuivuus ja pölymyrskyt ovat suurimmat luonnonuhat.

Bahrainin ympäristöongelmiin kuuluvat aavikoituminen, joka aiheuttaa viljelykelpoisen maan vähenemistä, sekä suurten säiliöalusten ja öljynjalostamoiden öljyvuotojen aiheuttamat vahingot rannikoille, koralliriutoille ja merikasvillisuudelle.

Bahrainin virallinen uskonto on islam; suurin osa väestöstä on shiia- ja sunnimuslimeja, mutta maassa on myös pieniä juutalais- ja kristittyjä vähemmistöjä. Suurin osa bahrainilaisista on arabeja, vaikka jotkut heimot ovat tulleet Persiasta. Nykyään monet Bahrainin asukkaista ovat Iranista, Etelä-Aasiasta ja Kaakkois-Aasiasta tulleita vierastyöläisiä. Financial Timesin artikkelissa 31. toukokuuta 1983 todettiin, että "Bahrain on monikielinen (monia kieliä puhuva) valtio sekä uskonnollisesti että rodullisesti. Jos viimeisten 10 vuoden aikana tulleita tilapäisiä maahanmuuttajia ei oteta huomioon, saarella on ainakin kahdeksan tai yhdeksän yhteisöä (ihmisryhmää)".

Nykyiset yhteisöt voidaan luokitella seuraavasti: Al-Khalifa, Al-Khalifan kanssa liittoutuneet arabiheimot, Baharnah (shiia-arabit), Howilla (Persiasta tulleet sunnia-arabeja), sunnia-arabeja (mantereelta), Ajam (persialaiset shiialaiset), intialaiset, jotka kävivät kauppaa Bahrainin kanssa ja asettuivat sinne ennen öljyn aikakautta asumaan (heitä kutsuttiin ennen nimellä Banyan), pieni juutalaisyhteisö ja ryhmä, johon kuuluvat kaikki muut.

Bahrainin pääkaupunki Manama on yhtä moderni kuin muutkin maailman kaupungit. Saaren monissa kylissä (ja osassa Manamaa) elämä on kuitenkin edelleen perinteistä. Persianlahden alueella on perinteitä, mutta islamilainen konservatismi on läsnä: naiset peittävät itsensä päästä varpaisiin, ja naismatkailijoiden odotetaan käyttävän pitkiä hameita ja yksiosaisia uimapukuja. Bahrainin väestöstä 85 prosenttia on muslimeja, ja islam on valtionuskonto. Arabia on virallinen kieli, mutta monet puhuvat englantia.

Perinteinen kansantaide jatkuu useissa paikoissa ympäri Bahrainia: Manaman ja Muharraqin lähellä rakennetaan dhoweja (kalastusveneitä), Bani Jamrahissa valmistetaan kankaita ja A'alissa keramiikkaa. Muutama kultaseppä työskentelee yhä Manaman soukissa, vaikka suuri osa töistä tehdään nykyään muissa maissa. Yksi tärkeä osa bahrainilaista kulttuuria on perinteisen arabialaisen kahvin juominen. Perinteistä arabialaista katuruokaa, kuten shawarmaa (isosta vartaasta leikattua lammasta tai kanaa, joka tarjoillaan pitaleivän sisällä) ja jälkiruokia, kuten baklavaa, löytyy myös.

Formula 1

Bahrain on Lähi-idän Formula ykkösten kotikenttä, jossa järjestetään Bahrainin Grand Prix -kilpailu.

Lomat

• Bahrain olympialaisissa
• Bahrainin jalkapallomaajoukkue