Sassanidien valtakunta

Kuninkaiden kuningas

Sassanidien dynastian perusti Ardashir I voitettuaan viimeisen parthialaisen (arsakidien) kuninkaan Artabanus IV:n. Dynastia päättyi, kun viimeinen sassanidien shahansha (kuninkaiden kuningas) Yazdegerd III (632-651) hävisi 14 vuotta kestäneen taistelun varhaisen arabikalifaatin, islamilaisten imperiumien ensimmäisen valtakunnan, syrjäyttämiseksi.

Sassanidien valtakunnan perinteinen alue käsitti koko nykyisen Iranin, Irakin, Armenian, Afganistanin, Turkin itäosat sekä osia Syyriasta, Pakistanista, Kaukasiasta, Keski-Aasiasta ja Arabiasta.

Sassanidien aikakautta pidetään yhtenä Iranin tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista historiallisista ajanjaksoista. Sassanidien kaudella nähtiin monin tavoin persialaisen sivilisaation korkein saavutus, ja se muodosti Iranin viimeisen suuren valtakunnan ennen muslimien valloitusta ja islamin omaksumista.

Persia vaikutti roomalaiseen sivilisaatioon huomattavasti sassanidien aikana,^p109 ja roomalaiset varasivat yksinomaan sassanidipersialaisille tasavertaisen aseman. Rooman keisari kirjoitti persialaiselle shahaanille kirjeitä, jotka oli osoitettu "veljelleni". Persialaisten kulttuurivaikutus ulottui kauas valtakunnan alueellisten rajojen ulkopuolelle Länsi-Eurooppaan, Afrikkaan, Kiinaan ja Intiaan, ja niillä oli merkittävä rooli sekä eurooppalaisen että aasialaisen keskiaikaisen taiteen muotoutumisessa.

Tämä vaikutus ulottui varhais-islamilaiseen maailmaan. Dynastian ainutlaatuinen aristokraattinen kulttuuri muutti Iranin islamilaisen valloituksen persialaiseksi renessanssiksi. Suuri osa siitä, mikä myöhemmin tuli tunnetuksi islamilaisena kulttuurina, arkkitehtuurina, kirjoitustaitona ja muina taitoina, lainattiin pääasiassa Sassanidien persialaisilta ja levitettiin laajemmassa muslimimaailmassa.

 

Decline

Keväällä 632 valtaistuimelle nousi Khosrau I:n pojanpoika Yazdegerd III, joka oli elänyt piilossa. Samana vuonna ensimmäiset arabiheimojen ryöstäjät tekivät ryöstöretkiä Persian alueelle. Heidät yhdisti islam. Vuosia kestänyt sodankäynti oli uuvuttanut sekä bysanttilaiset että persialaiset. Taloudellinen taantuma, raskas verotus, uskonnolliset levottomuudet, jäykkä sosiaalinen kerrostuneisuus, maakuntien maanomistajien kasvava valta ja hallitsijoiden nopea vaihtuminen heikensivät sassanidien asemaa entisestään. Nämä tekijät tekivät Persian islamilaisen valloituksen helpommaksi kuin se olisi ollut aikaisempina aikoina.

Sassanidit eivät koskaan pystyneet todella tehokkaasti vastustamaan muslimien valloitusten aiheuttamaa painetta.

 

Sassanidien valtakunnan kronologia

226-241: Ardashir I:n hallituskausi:

• 224-226: Parthian valtakunnan kukistuminen.
• 229-232: Sota Rooman kanssa.
• Zarathustralaisuus elvytetään virallisena uskontona.
• Zend Avesta -nimellä tunnettu tekstikokoelma kootaan yhteen.

241-271: Shapur I:n hallituskausi:

• 241-244: Sota Rooman kanssa.
• 252-261: Sota Rooman kanssa. Rooman keisari Valerianuksen vangitseminen.
• 215-271: Mani, manikealaisuuden perustaja.

271-301: Dynastisten kamppailujen aika.

283: Sota Rooman kanssa. Roomalaiset ryöstävät Ktesifonin.

296-8: Sota Rooman kanssa. Persia luovuttaa Roomalle viisi Tigris-joen itäpuolella sijaitsevaa maakuntaa.

309-379: Shapur II "Suuren" hallituskausi:

• 337-350: Ensimmäinen sota Rooman kanssa, jossa menestys oli suhteellisen vähäistä.
• 359-363: Toinen sota Rooman kanssa. Rooma palauttaa Trans-Tigrisin maakunnat ja luovuttaa Nisibisin ja Singaran Persialle.

387: Armenia jaetaan roomalaisiin ja persialaisiin alueisiin.

399-420: Yazdegerd I "syntisen" hallituskausi:

• 409: Kristityt saavat harjoittaa julkista jumalanpalvelusta ja rakentaa kirkkoja.
• 416-420: Kristittyjen vainoaminen, kun Yazdegerd peruuttaa aiemman määräyksensä.

420-438: Bahram V:n valtakausi:

• 420-422: Sota Rooman kanssa.
• 424: Dad-Ishun konsiili julistaa itäisen kirkon itsenäiseksi Konstantinopolista.
• 428: Armenian persialainen alue liitetään Sassanidien valtakuntaan.

438-457: Yazdegerd II:n valtakausi:

• 441: Sota Rooman kanssa.
• 449-451: Armenian kapina.

482-3: Armenian ja Iberian kapina.

483: Suvaitsevaisuusjulistus kristityille.

484: Peroz I kukistetaan ja tapetaan heftalilaisten toimesta.

491: Armenian kapina. Armenian kirkko hylkää Kalkedonin konsiilin:

• Nestoriaanisesta kristinuskosta tulee hallitseva kristillinen lahko Sassanidien valtakunnassa.

502-506: Sota Konstantinopolia vastaan.

526-532: Sota Konstantinopolin kanssa.

531-579: Khosrau I:n valtakausi, "kuolemattoman sielun" (Anushirvan) kanssa.

540-562: Sota Konstantinopolia vastaan.

572-591: sota Konstantinopolin kanssa. Persia luovuttaa suuren osan Armeniasta ja Iberian niemimaasta Konstantinopolille.

590-628: Khosrau II:n valtakausi

603-628: Sota Bysantin kanssa. Persia miehittää Bysantin Mesopotamian, Syyrian, Palestiinan, Egyptin ja Transkaukasian ennen kuin Bysantin vastahyökkäys pakottaa sen vetäytymään sotaa edeltäneille rajoille.

610: Arabit kukistavat sassanidien armeijan Dhu-Qarissa.

626: Avarit ja persialaiset piirittävät Konstantinopolia tuloksetta.

627: Bysantin keisari Herakleios hyökkää Assyriaan ja Mesopotamiaan. Persialaisten joukkojen ratkaiseva tappio Niniven taistelussa.

628-632: Useiden hallitsijoiden kaoottinen kausi.

632-642: Yazdegerd III:n valtakausi.

636: Sassanidien ratkaiseva tappio al-Qadisiyyan taistelussa Persian islamilaisen valloituksen aikana.

642: Arabien lopullinen voitto, kun Persian armeija tuhoutui Nahavandissa (Nehavand).

651: Viimeinen sassanidien hallitsija Yazdegerd III murhataan Mervissä, nykyisessä Turkmenistanissa, ja dynastia päättyy. Hänen poikansa Pirooz ja monet muut lähtivät maanpakoon Kiinaan.