Sassanidien valtakunta – persialainen dynastia (224–651)
Tutustu Sassanidien valtakunnan (224–651) historiaan: Persian mahti, rikas kulttuuri ja Rooman–Bysantin jännitteet yli 400 vuoden ajan.
Sassanidien valtakunta tai Sassanian dynastia on nimi, jota käytetään Persian dynastiasta, joka kesti vuodesta 224 vuoteen 651 jKr.
Parthian valtakuntaa seurannut Sassanidien valtakunta oli yli 400 vuoden ajan yksi Länsi-Aasian kahdesta suurvallasta Rooman valtakunnan ja myöhemmin Bysantin valtakunnan rinnalla.
Perustaminen ja varhainen kehitys
Sassanidien dynastian perusti Ardashir I, joka nousi valtaan ja murskasi Parthian-dynastian viimeisen hallitsijan vuonna 224 jKr. voitettuaan Artabanusin lähellä Hormozdganin taistelua. Uusi valtakunta pyrki palauttamaan aiemman Ahemenidien ajan Persialle kuuluneen vaikutusvallan ja vahvisti keskushallintoa. Sassanidien tärkein hallinnollinen ja hallinnollinen keskus oli kaupunki Ctesiphon Tigris-joen rannalla (nyk. lähellä Bagdadia), joka käytännössä toimi pääkaupunkina suurimman osan dynastian ajasta.
Yhteiskunta, uskonto ja kieli
Sassanidien valtakunnassa virallisena kulttuurillisena selkärankana toimi zoroastrialaisuus, joka oli valtion suosima uskonto. Pappisluokka (magi) ja koristeelliset tulenpalvontatemppelit olivat näkyvä osa yhteiskuntaa. Hallinnon ja kirjallisuuden kielenä käytettiin keski-persiaa (Pahlavi), ja laki sekä byrokratia kehittyivät järjestelmällisemmiksi kuin Parthian-kaudella.
Hallinto ja talous
Sassanidit järjestivät valtakunnan läänityksiin ja maakuntiin, joita hallitsivat kuninkaan nimeämät virkamiehet. Verotus, maarekisterit ja kaupunkien hallinto vahvistuivat, mikä mahdollisti pitkään jatkuvan sodankäynnin ja suurten rakennushankkeiden rahoittamisen. Taloudellisesti valtakunta hyötyi kauppareiteistä, jotka kulkivat itään valtamerelle asti ja länteen kohti Välimeren alueita, sekä kotimaisesta maataloudesta ja käsityötuotannosta.
Sotilaallinen voima ja konfliktit
Sassanidit pitivät yllä ammattimaista armeijaa, johon kuului raskasta ratsuväkeä ja erikoisjoukkoja. He kävivät useita pitkiä ja verisiä sotiin roomalaisia ja myöhemmin bysanttilaisia vastaan. Merkittäviä tapahtumia olivat muun muassa:
- Shapur I (3. vuosisata) teki sotaretkiä Länteen ja vangitsi Rooman keisarin Valerianuksen vuonna 260 jKr., mikä oli suuren symbolisen merkityksen tapahtuma.
- Koskien myöhempiä aikakausia, esimerkiksi Khosrow I (Anushirvan), joka toteutti hallinnon- ja sotilasuudistuksia sekä edisti kulttuuria 500-luvulla.
- Khosrow II käytti valtakunnan sotilaallista voimaa laajentaakseen aluetta 600-luvun alussa, mutta hänen valtakautensa lopulliset sodat Bysantin kanssa heikensivät Sassanideja.
Kulttuuri ja taide
Sassanidien aikaan syntyi monia taiteen ja arkkitehtuurin muotoja, kuten kuninkaalliset kivireliefit, palatsirakennukset ja koristeelliset tekstiilit ja metallityöt. Sassanidien kulttuuri vaikutti voimakkaasti myöhempään islamilaiseen taiteeseen; esimerkiksi koristeellisten motiivien ja arkkitehtonisten ratkaisujen perintö näkyy islamilaisessa maailmassa vuosisatojen ajan.
Lopun alku: sisäiset ongelmat ja arabien valloitus
600-luvun alussa valtakunta oli kokenut pitkiä sotia Bysanttia vastaan, taloudellista rasitusta ja sisäisiä levottomuuksia. Näitä heikensi myös paine turkkilaisten ja hunnien kaltaisten ryhmien suunnalta idästä. Kun arabimuslimiarmeijat nousivat nopeasti esiin Arabian niemimaalta, Sassanidien armeija ei enää pystynyt pysäyttämään hyökkäystä. Tärkeitä käännekohtia olivat arabien voitot kuten al-Qadisiyyahin taistelu (n. 636) ja Ctesiphonin valloitus (n. 637). Viimeinen sassanidien kuningas Yazdegerd III pakeni ja murhattiin vuonna 651, minkä jälkeen dynastian hallitseva valta käytännössä päättyi ja suurin osa alueesta liitettiin kalifaatin alaisuuteen.
Perintö
Sassanidien perintö näkyy laajalti Lähi-idän historiassa: järjestäytyneempi byrokratia, oikeudelliset ja hallinnolliset käytännöt, sekä kulttuurinen ja taiteellinen vaikutus, joka siirtyi eteenpäin islamilaiselle sivilisaatiolle. Sassanidien aika on usein nähty viimeisenä esiin nousevana persialaisena imperiumina ennen islamilaista aikakautta, ja sen vaikutus tuntuu edelleen alueen kulttuurisissa ja historiallisissa kerrostumissa.
Sassanidien valtakunta laajimmillaan Khosrau II:n aikana.
Kuninkaiden kuningas
Sassanidien dynastian perusti Ardashir I voitettuaan viimeisen parthialaisen (arsakidien) kuninkaan Artabanus IV:n. Dynastia päättyi, kun viimeinen sassanidien shahansha (kuninkaiden kuningas) Yazdegerd III (632-651) hävisi 14 vuotta kestäneen taistelun varhaisen arabikalifaatin, islamilaisten imperiumien ensimmäisen valtakunnan, syrjäyttämiseksi.
Sassanidien valtakunnan perinteinen alue käsitti koko nykyisen Iranin, Irakin, Armenian, Afganistanin, Turkin itäosat sekä osia Syyriasta, Pakistanista, Kaukasiasta, Keski-Aasiasta ja Arabiasta.
Sassanidien aikakautta pidetään yhtenä Iranin tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista historiallisista ajanjaksoista. Sassanidien kaudella nähtiin monin tavoin persialaisen sivilisaation korkein saavutus, ja se muodosti Iranin viimeisen suuren valtakunnan ennen muslimien valloitusta ja islamin omaksumista.
Persia vaikutti roomalaiseen sivilisaatioon huomattavasti sassanidien aikana,p109 ja roomalaiset varasivat yksinomaan sassanidipersialaisille tasavertaisen aseman. Rooman keisari kirjoitti persialaiselle shahaanille kirjeitä, jotka oli osoitettu "veljelleni". Persialaisten kulttuurivaikutus ulottui kauas valtakunnan alueellisten rajojen ulkopuolelle Länsi-Eurooppaan, Afrikkaan, Kiinaan ja Intiaan, ja niillä oli merkittävä rooli sekä eurooppalaisen että aasialaisen keskiaikaisen taiteen muotoutumisessa.
Tämä vaikutus ulottui varhais-islamilaiseen maailmaan. Dynastian ainutlaatuinen aristokraattinen kulttuuri muutti Iranin islamilaisen valloituksen persialaiseksi renessanssiksi. Suuri osa siitä, mikä myöhemmin tuli tunnetuksi islamilaisena kulttuurina, arkkitehtuurina, kirjoitustaitona ja muina taitoina, lainattiin pääasiassa Sassanidien persialaisilta ja levitettiin laajemmassa muslimimaailmassa.
Decline
Keväällä 632 valtaistuimelle nousi Khosrau I:n pojanpoika Yazdegerd III, joka oli elänyt piilossa. Samana vuonna ensimmäiset arabiheimojen ryöstäjät tekivät ryöstöretkiä Persian alueelle. Heidät yhdisti islam. Vuosia kestänyt sodankäynti oli uuvuttanut sekä bysanttilaiset että persialaiset. Taloudellinen taantuma, raskas verotus, uskonnolliset levottomuudet, jäykkä sosiaalinen kerrostuneisuus, maakuntien maanomistajien kasvava valta ja hallitsijoiden nopea vaihtuminen heikensivät sassanidien asemaa entisestään. Nämä tekijät tekivät Persian islamilaisen valloituksen helpommaksi kuin se olisi ollut aikaisempina aikoina.
Sassanidit eivät koskaan pystyneet todella tehokkaasti vastustamaan muslimien valloitusten aiheuttamaa painetta.
Sassanidien valtakunnan kronologia
226-241: Ardashir I:n hallituskausi:
- 224-226: Parthian valtakunnan kukistuminen.
- 229-232: Sota Rooman kanssa.
- Zarathustralaisuus elvytetään virallisena uskontona.
- Zend Avesta -nimellä tunnettu tekstikokoelma kootaan yhteen.
241-271: Shapur I:n hallituskausi:
- 241-244: Sota Rooman kanssa.
- 252-261: Sota Rooman kanssa. Rooman keisari Valerianuksen vangitseminen.
- 215-271: Mani, manikealaisuuden perustaja.
271-301: Dynastisten kamppailujen aika.
283: Sota Rooman kanssa. Roomalaiset ryöstävät Ktesifonin.
296-8: Sota Rooman kanssa. Persia luovuttaa Roomalle viisi Tigris-joen itäpuolella sijaitsevaa maakuntaa.
309-379: Shapur II "Suuren" hallituskausi:
- 337-350: Ensimmäinen sota Rooman kanssa, jossa menestys oli suhteellisen vähäistä.
- 359-363: Toinen sota Rooman kanssa. Rooma palauttaa Trans-Tigrisin maakunnat ja luovuttaa Nisibisin ja Singaran Persialle.
387: Armenia jaetaan roomalaisiin ja persialaisiin alueisiin.
399-420: Yazdegerd I "syntisen" hallituskausi:
- 409: Kristityt saavat harjoittaa julkista jumalanpalvelusta ja rakentaa kirkkoja.
- 416-420: Kristittyjen vainoaminen, kun Yazdegerd peruuttaa aiemman määräyksensä.
420-438: Bahram V:n valtakausi:
- 420-422: Sota Rooman kanssa.
- 424: Dad-Ishun konsiili julistaa itäisen kirkon itsenäiseksi Konstantinopolista.
- 428: Armenian persialainen alue liitetään Sassanidien valtakuntaan.
438-457: Yazdegerd II:n valtakausi:
- 441: Sota Rooman kanssa.
- 449-451: Armenian kapina.
482-3: Armenian ja Iberian kapina.
483: Suvaitsevaisuusjulistus kristityille.
484: Peroz I kukistetaan ja tapetaan heftalilaisten toimesta.
491: Armenian kapina. Armenian kirkko hylkää Kalkedonin konsiilin:
- Nestoriaanisesta kristinuskosta tulee hallitseva kristillinen lahko Sassanidien valtakunnassa.
502-506: Sota Konstantinopolia vastaan.
526-532: Sota Konstantinopolin kanssa.
531-579: Khosrau I:n valtakausi, "kuolemattoman sielun" (Anushirvan) kanssa.
540-562: Sota Konstantinopolia vastaan.
572-591: sota Konstantinopolin kanssa. Persia luovuttaa suuren osan Armeniasta ja Iberian niemimaasta Konstantinopolille.
590-628: Khosrau II:n valtakausi
603-628: Sota Bysantin kanssa. Persia miehittää Bysantin Mesopotamian, Syyrian, Palestiinan, Egyptin ja Transkaukasian ennen kuin Bysantin vastahyökkäys pakottaa sen vetäytymään sotaa edeltäneille rajoille.
610: Arabit kukistavat sassanidien armeijan Dhu-Qarissa.
626: Avarit ja persialaiset piirittävät Konstantinopolia tuloksetta.
627: Bysantin keisari Herakleios hyökkää Assyriaan ja Mesopotamiaan. Persialaisten joukkojen ratkaiseva tappio Niniven taistelussa.
628-632: Useiden hallitsijoiden kaoottinen kausi.
632-642: Yazdegerd III:n valtakausi.
636: Sassanidien ratkaiseva tappio al-Qadisiyyan taistelussa Persian islamilaisen valloituksen aikana.
642: Arabien lopullinen voitto, kun Persian armeija tuhoutui Nahavandissa (Nehavand).
651: Viimeinen sassanidien hallitsija Yazdegerd III murhataan Mervissä, nykyisessä Turkmenistanissa, ja dynastia päättyy. Hänen poikansa Pirooz ja monet muut lähtivät maanpakoon Kiinaan.
Etsiä