Tornipöllöt
Pöllöt (Tytonidae-heimo) ovat toinen kahdesta pöllöperheestä. Toinen on pöllöjen suku, Strigidae. Ne ovat keskikokoisia tai suuria pöllöjä, joilla on suuri pää ja sydämenmuotoiset kasvot. Niillä on pitkät, vahvat jalat ja voimakkaat kynnet.
Pöllöt ovat laaja-alainen perhe. Niitä ei tavata Pohjois-Amerikassa, Saharan Afrikassa eikä laajoilla alueilla Aasiassa. Ne elävät monenlaisissa elinympäristöissä aavikoista metsiin ja lauhkeista leveysasteista tropiikkiin.
Lokkilintujen tärkein tuntomerkki on jäykistä höyhenistä muodostuva sydämenmuotoinen kasvokiekko. Höyhenet auttavat lintua vahvistamaan ja paikantamaan äänilähteen metsästäessään. Siipihöyheniin tehdyt mukautukset eliminoivat lentämisestä aiheutuvan äänen. Tämä auttaa sekä pöllön kuuloa että pitää saaliin huomaamattomana pöllöstä. Yhteenvetona voidaan todeta, että pöllö saalistaa pääasiassa hämärässä ja yöllä. Se käyttää ääntä havaitakseen saaliin liikkeet: sen kuulo on herkkä, ja sen siivet ovat lähes äänettömät.
Pöllö
Laji
- T. tenebricosa, T. tenebricosa, isokoskelo.
- T. multipunctata, T. multipunctata.
- Australian naamiopöllö, T. novaehollandiae
- Luolassa pesivä naamiopöllö, T. novaehollandiae troughtoni - kiistanalainen; todennäköisesti sukupuuttoon kuollut (1960-luku).
- Kultainen naamiopöllö, T. aurantia
- Naamiopöllö, T. sororcula
- Burun naamiopöllö, T. (sororcula) cayelii - mahdollisesti sukupuuttoon kuollut (1900-luvun puoliväli?).
- Manus Naamiopöllö, T. manusi
- Taliabu Naamiopöllö, T. nigrobrunnea
- Minahassa Naamiopöllö, T. inexspectata
- Sulawesipöllö, T. rosenbergii
- Pelengin naamiopöllö, T. rosenbergii pelengensis - todennäköisesti sukupuuttoon kuollut (1900-luvun puoliväli).
- Pöllö, T. alba
- Pöllöpöllö, T. (alba) delicatula
- Tuhkanaamapöllö, T. glaucops
- Punapöllö T. soumagnei
- Afrikkalainen ruohopöllö T. capensis
- Australialainen ruohopöllö T. longimembris
Phodilus-suku
- Idänpöllö P. badius P. badius
- Samarinlahden pöllö P. (badius) riverae
- Kongonlahden pöllö, P. prigoginei - joskus sijoitettu Tytoon.
Fossiiliset suvut. Lokkilintujen fossiilitiedot ulottuvat eoseeniin asti.
- Nocturnavis (myöhäinen eoseeni/varhainen oligoseeni) - sisältää Bubo incertus -lajin.
- Necrobyas (myöhäinen eoseeni/varhainen oligoseeni - myöhäinen mioseeni) - sisältää "Bubo" arvernensis ja Paratyto.
- Selenornis (Quercyn myöhäis-eoseeni/varhais-oligoseeni, Ranska) - sisältää "Asio" henrici -lajin.
- Prosybris (Quercyn myöhäinen eoseeni/varhainen oligoseeni? - Ranskan varhainen mioseeni)
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat lattiatyynyt?
V: Barn-owls on yksi kahdesta pöllöperheestä, ja ne ovat keskikokoisia tai suuria pöllöjä, joilla on suuri pää ja sydämenmuotoiset kasvot.
K: Mikä on toinen pöllöperhe?
V: Toinen pöllöperhe on oikeat pöllöt, Strigidae.
K: Missä pöllöjä ei tavata?
V: Pöllöjä ei esiinny Pohjois-Amerikassa, Saharan Afrikassa ja laajoilla alueilla Aasiassa.
K: Millaisissa elinympäristöissä lapinpöllöt elävät?
V: Lokkilinnut elävät monenlaisissa elinympäristöissä aavikoista metsiin ja lauhkeista leveysasteista tropiikkiin.
K: Mikä on lokkilintujen tärkein ominaisuus?
V: Lokkilintujen tärkein ominaisuus on jäykkien höyhenten muodostama sydämenmuotoinen kasvokiekko, joka auttaa vahvistamaan ja paikantamaan äänien lähteen lintujen metsästäessä.
K: Miten siipisulkien mukautuminen auttaa lintuja metsästämään?
V: Pöllöjen siipihöyheniin tehdyt mukautukset poistavat lentämisen aiheuttaman äänen, mikä auttaa sekä pöllön kuuloa että pitää saaliin huomaamattomana pöllöstä.
K: Milloin lapinpöllöt metsästävät ja miten ne käyttävät ääntä havaitakseen saaliin liikkeet?
V: Pöllöt saalistavat pääasiassa hämärässä ja yöllä, ja ne käyttävät ääntä havaitakseen saaliin liikkeet. Pöllön kuulo on herkkä, ja sen siivet ovat lähes äänettömät.
