Tornipöllö
Pöllö on Tyto alba, joka on Tyto-sukuun kuuluva pöllölaji. Se on laajimmalle levinnyt pöllölaji ja yksi kaikista linnuista. Tytonidae-pöllöperhe on yksi kahdesta elävien pöllöjen päälinjasta, joista toinen on tyypilliset pöllöt (Strigidae). Se tunnetaan eri puolilla maailmaa monilla eri nimillä, mikä on yksi "yleisnimien" ongelmista. Se on yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi Linnaeus keksi tieteellisen nimeämisjärjestelmänsä.
Tällä pöllöllä on pitkät siivet, vaaleat kasvot ja neliönmuotoinen pyrstö. Se elää maaseudulla, kuten maatiloilla ja metsissä. Pöllön siipiväli on 75-110 cm ja ruumiin pituus noin 25-50 cm. Se painaa 187-800 grammaa.
Pöllön pesimäkausi on keväällä, ja se pesii puissa olevissa pesissä. Se syö pieniä nisäkkäitä, matelijoita, kaloja, hyönteisiä ja pienempiä lintuja.
Ekologia
Tyto alba on pöllöjen tapaan yöeläin. Se aktivoituu kuitenkin usein hieman ennen hämärän tuloa, ja joskus sen voi nähdä päivälläkin, kun se siirtyy pois nukkumapaikalta, josta se ei pidä.
Tämä lintu asuu avoimella maalla, kuten viljelysmailla tai niityillä, joilla on jonkin verran metsää. Tämä pöllö saalistaa mieluiten metsänreunoilla. Se lentää vaivattomasti aaltoilevasti liikkuessaan laitumien tai vastaavien metsästysalueiden yli. Useimpien pöllöjen tavoin lapinpöllö lentää äänettömästi; sen lentosulkien etureunoissa olevat pienet hammastukset auttavat hajottamaan ilmavirran siipien yli, mikä vähentää turbulenssia ja siihen liittyvää melua.
Ruokavalio ja ruokinta
Se metsästää lentämällä matalalla ja hitaasti avoimen alueen yllä leijuen sellaisten kohtien yllä, jotka kätkevät mahdollisen saaliin. Ne voivat myös käyttää aidan pylväitä tai muita näköalapaikkoja väijyäkseen saalista. Pöllö syö pääasiassa pieniä selkärankaisia, kuten jyrsijöitä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksittäinen lapinpöllö voi syödä yhden tai useamman jyrsijän yötä kohti; pesivä pari ja sen poikaset voivat syödä yli 1 000 jyrsijää vuodessa. Paikallisesti erittäin runsaat jyrsijälajit, joiden painoluokka on useita grammoja yksilöä kohti, muodostavat yleensä suurimman osan saaliista. Tällaiset eläimet muodostavat todennäköisesti vähintään kolme neljäsosaa jokaisen T. alban syömästä biomassasta, lukuun ottamatta joitakin saaripopulaatioita. Irlannissa 1950-luvulla sattumalta maahan tuotu rantamyyrä on johtanut merkittävään muutokseen helmipöllön ruokavaliossa: siellä, missä niiden levinneisyysalueet menevät päällekkäin, rantamyyrä on nyt ylivoimaisesti suurin saaliseläin. Ruokavaliota täydentävät paikalliset pienet selkärankaiset ja suuret selkärangattomat.
Tyto alba alba -tyypin (uros) (vasemmalla) ja T. a. guttata -tyypin (naaras) lapinpöllö Alankomaissa, jossa nämä alalajit ovat keskenään vaihtelevia.
Pöllön kallo, jossa näkyy jyrsijöitä tappava nokka.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on tavallinen suopöllö?
V: Pöllö on Tyto-sukuun kuuluva pöllölaji, joka on yksi kaikista linnuista laajimmalle levinneistä.
K: Mitä eroa on suopöllöperheen ja tyypillisen pöllöperheen välillä?
V: Pöllöperhe on yksi kahdesta elävien pöllöjen päälinjasta, joista toinen on tyypilliset pöllöt (Strigidae).
K: Miksi suopöllöllä on useita nimiä?
V: Pöllö tunnetaan eri puolilla maailmaa monilla eri nimillä, mikä on yksi yleisnimien ongelmista.
K: Mikä sai Linnaeuksen keksimään tieteellisen nimeämisjärjestelmänsä?
V: Yksi tärkeimmistä syistä, miksi Linnaeus keksi tieteellisen nimeämisjärjestelmänsä, oli välttää yleisnimiin liittyvät ongelmat.
K: Mitkä ovat pöllön fyysiset ominaisuudet?
V: Pöllöllä on pitkät siivet, vaaleat kasvot ja neliönmuotoinen pyrstö. Sen siipiväli on 75-110 cm ja ruumiin pituus noin 25-50 cm. Sen paino vaihtelee 187 ja 800 gramman välillä.
K: Missä lapinpöllö asuu?
V: Pöllö elää maaseudulla, kuten maatiloilla ja metsissä.
K: Mitä lapinpöllö syö ja milloin se pesii?
V: Pöllö syö pieniä nisäkkäitä, matelijoita, kaloja, hyönteisiä ja pienempiä lintuja. Sen lisääntymisaika on keväällä, ja se pesii puissa olevissa pesissä.
