Näköaivokuori
Näköaivokuori on aivojen osa, joka mahdollistaa näkemisen. Se on suhteellisen ohut - ihmisillä 1,5-2 mm. Apinoilla ja apinoilla näköaivokuori vie suuren osan aivoista. Fyysisesti näköaivokuori sijaitsee aivojen takaosassa takaraivolohkossa.
David Hubel ja Torsten Wiesel tutkivat näköaivokuorta useita vuosia. He saivat vuonna 1981 fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon löydöksistään, jotka koskivat tiedonkäsittelyä näköjärjestelmässä.
- He tutkivat 1960- ja 1970-luvuilla, miten näköjärjestelmä kehittyy. He työskentelivät aivojen näköaivokuoren niiden osien parissa, jotka saavat signaaleja oikeasta tai vasemmasta silmästä.
- Heidän työssään kuvataan, miten aivot käsittelevät silmästä tulevia signaaleja ja tuottavat reunatunnistimia, liiketunnistimia, stereoskooppisia syvyys- ja väritunnistimia. Nämä ovat visuaalisen kohtauksen rakennuspalikoita.
Primaarisen näköaivokuoren tutkimuksessa voidaan rekisteröidä toimintapotentiaaleja kissojen, frettien, rottien, hiirien tai apinoiden aivoissa olevista elektrodeista. Vaihtoehtoisesti signaaleja voidaan tallentaa eläimen ulkopuolella EEG:llä, MEG:llä tai fMRI:llä. Näillä tekniikoilla kerätään tietoa tunkeutumatta aivoihin.
Selkävirta (vihreä) ja ventraalivirta (violetti) on esitetty. Ne tulevat primaarista näköaivokuoresta
Primaarinen näköaivokuori
Primaarinen näköaivokuori (V1) on parhaiten tutkittu näköalue aivoissa. Sinne viestit saapuvat lateraalisilta sukurauhasen ytimiltä, jotka ovat verkkokalvolta tulevan tiedon välitysasemia. Kukin lateraalinen genikulaarinen ydin saa signaaleja vastakkaiselta näkökentältä.
Kukin V1 lähettää tietoa kahdelle ensisijaiselle reitille, joita kutsutaan ventraalivirraksi ja dorsaalivirraksi.
- Ventraalivirta alkaa V1:stä, kulkee näköalueen V2 ja sen jälkeen näköalueen V4 kautta alemmalle ohimokuorelle (IP-kuori). Ventraalivirta, jota kutsutaan joskus "Mikä-radaksi", liittyy muotojen tunnistamiseen ja objektien esittämiseen. Se liittyy myös pitkäkestoisen muistin tallentamiseen.
- Dorsaalivirta alkaa V1:stä, kulkee visuaalisen alueen V2 kautta, sitten dorsomediaaliselle alueelle (DM/V6) ja visuaaliselle alueelle MT (keskimmäinen temporaalialue/V5) ja takimmaiselle parietaaliaivokuorelle. Dorsaalivirta, jota kutsutaan joskus "Where Pathway" tai "How Pathway", liittyy liikkeeseen, esineiden sijainnin esittämiseen sekä silmien ja käsien hallintaan erityisesti silloin, kun visuaalista tietoa käytetään silmien liikkeiden tai kurottamisen ohjaamiseen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on näköaivokuori?
V: Näköaivokuori on aivojen osa, joka mahdollistaa näkemisen. Se sijaitsee takaraivolohkossa aivojen takaosassa, ja se on suhteellisen ohut, ihmisillä 1,5-2 mm.
K: Kuka on tutkinut näköaivokuorta?
V: David Hubel ja Torsten Wiesel tutkivat näköaivokuorta monien vuosien ajan. He saivat vuonna 1981 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon löydöksistään, jotka koskivat tiedonkäsittelyä näköjärjestelmässä.
K: Millaista tutkimusta he tekivät?
V: He tutkivat 1960- ja 1970-luvuilla, miten näköjärjestelmä kehittyy. He työskentelivät aivojen näköaivokuoren niiden osien parissa, jotka saavat signaaleja kummastakin silmästä, ja kuvasivat, miten aivot käsittelevät näiden silmien signaaleja luodakseen reuna-, liike-, stereoskooppiset syvyys- ja väri-ilmaisimet - näkökohtauksen rakennuspalikat.
K: Miten tutkijat voivat tutkia primaarisen näköaivokuoren toimintaa?
V: Primaarisen näköaivokuoren toimintaa voidaan tutkia rekisteröimällä toimintapotentiaaleja eläimen (kissojen, frettien, rottien, hiirien tai apinoiden) aivoissa olevista elektrodeista. Vaihtoehtoisesti signaaleja voidaan tallentaa eläimen ulkopuolella käyttämällä EEG-, MEG- tai fMRI-tekniikoita, joilla kerätään tietoa tunkeutumatta eläimen aivoihin.
K: Kuinka paksu on ihmisen näköaivokuori?
V: Ihmisen näköaivokuori on suhteellisen ohut - 1,5-2 mm paksu.
K: Minkä palkinnon Hubel ja Wiesel voittivat löydöksistään tiedonkäsittelystä näköjärjestelmässä?
V: David Hubel ja Torsten Wiesel saivat vuonna 1981 fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon visuaalisen järjestelmän tiedonkäsittelyä koskevista keksinnöistään.
