Väsymyssota (1967–1970) — Egyptin ja Israelin välinen konflikti

Väsymyssota (1967–1970): Egyptin ja Israelin pitkä konflikti — taustat, keskeiset taistelut ja 1970 tulitauko selkeästi ja syvällisesti selitetty.

Tekijä: Leandro Alegsa

Väsymyssota (1967–1970) oli Egyptin ja Israelin välinen konflikti, joka eskaloitui varsinaiseksi sodanomaiseksi toiminnaksi maaliskuusta 1969 aina 7. elokuuta 1970 saakka, jolloin tulitauko palautettiin Yhdysvaltain välityksellä. Sota seurasi vuoden 1967 kuuden päivän sotaa, jossa Israel voitti ja valtasi muun muassa Golanin kukkulat, Gazan kaistaleen ja Länsirannan. Väsymyssota oli luonteeltaan jatkuvaa rannikon- ja rintamalinjan ylittäviä hyökkäyksiä, ilmataisteluja, tykkitulivaihtoja ja sabotaasitoimia – tavoitteena oli horjuttaa vastustajaa ja pakottaa se tekemään poliittinen myönnytys.

Tausta ja tavoitteet

Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser aloitti niin kutsutun väsymyssodan vastauksena vuoden 1967 tappioon. Egyptin tavoitteena oli hajottaa israelilaisjoukkojen valmiutta ja palauttaa kansainvälinen paine Israelia kohtaan, jotta Israel vetäytyisi miehittämiltään alueilta. Israel taas pyrki ylläpitämään alueellista etuaan, säilyttämään hallinnan valloitetuilla alueilla ja ehkäisemään egyptiläisten suorituskyvyn kasvua, joka voisi johtaa suurempaan hyökkäykseen.

Taktiikat ja sotatoimet

Väsymyssota käytiin useilla eri rintamilla ja tavoilla:

  • Raja-alueiden päivittäiset tykkitulit ja pommitukset sekä piirileikit Suez'n kanavan kummallakin puolella.
  • Ilmavoimien taistelut: ilmataistelut ja pommituslennot olivat keskeinen osa sotaa. Israelin ilmavoimat pyrkivät säilyttämään ylivoiman, kun taas Egypti sai Neuvostoliitolta aseita, ohjusjärjestelmiä (mm. ilmatorjuntaohjukset) ja neuvonantajia.
  • Komennot ja sotilaspienryhmät tekivät rajanylityksiä ja sabotaaseja vastapuolen asemia vastaan.
  • Merelliset operaatiot ja rannikkopommitukset Suez'n kanavan ympäristössä.

Neuvostoliiton ase- ja neuvonantajatuen kasvu Egyptissä sekä joukkojen ja teknologian lähettäminen alueelle nostivat jännitettä ja johtivat myös suoriin kohtaamisiin neuvostojoukkojen ja israelilaisten joukkojen välillä, muun muassa ilmataisteluissa. Israel toteutti myös tarkkaan suunniteltuja ilmarynnäköitä ja iskuja merkittäviä kohteita vastaan.

Merkittäviä tapahtumia

  • Maaliskuussa 1969 Nasser julisti väsymyssodan alkaneeksi, ja konfliktissa lisääntyi jatkuva rajataistelu Suez'n kanavan alueella.
  • Ilmataistelut olivat usein kovia; osapuolten hävittäjät kohtasivat toistuvasti kanaalin yllä.
  • Heinäkuun 1970 tienoilla tapahtui tunnettu ilmataistelu-isku, jossa Israelin ilmavoimat kohtasivat Neuvostoliiton kouluttamia lentäjiä ja MiG-hävittäjiä. Tapahtuma lisäsi kansainvälisiä jännitteitä ja nopeutti rauhanvälityspyrkimyksiä.

Rauhoittuminen ja seuraukset

7. elokuuta 1970 saavutettu tulitauko syntyi osin Yhdysvaltojen diplomaattisen painostuksen ja välityksen seurauksena. Tulitauko pysyi pääosin voimassa, vaikka paikallisia yhteenottoja esiintyi ajoittain vielä sen jälkeenkin. Väsymyssota ei muuttanut alueellisia rajoja merkittävästi: Israel säilytti kontrollin vuoden 1967 seurauksena vallatuilla alueilla.

Seuraukset olivat kuitenkin merkittäviä:

  • Väsymyssodan myötä Egypti sai arvokasta kokemusta ja henkistä vahvistusta, mikä vaikutti suoraan sen valmistautumiseen vuoden 1973 sodan (Jom kippur -sota) alla.
  • Konflikti lisäsi supervaltojen (Neuvostoliitto ja Yhdysvallat) aktiivisuutta Lähi-idässä ase- ja neuvonantajatukineen, mikä monimutkaisti alueen geopoliittista dynamiikkaa.
  • Taloudelliset ja inhimilliset kustannukset olivat korkeat: sota vaati tuhansia uhreja ja aiheutti laajaa inhimillistä kärsimystä sekä infrastruktuurivahinkoja raja-alueilla.

Yhteenveto

Väsymyssota oli pidempiä, jatkuvia iskuja ja vastaiskuja sisältänyt konflikti, jossa kumpikaan osapuoli ei saavuttanut radikaalisti parempaa asemaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen vaikutuksen kasvaessa alueella. Konflikti jätti jälkeensä valmistautumisen seuraaviin laajempiin sotilaallisiin koitoksiin ja syvensi Lähi-idän ristiriitoja seuraavan vuosikymmenen tapahtumia.

Israelin ja Egyptin välinen kulutussota keskittyi suurelta osin Suezin kanavaan.  Zoom
Israelin ja Egyptin välinen kulutussota keskittyi suurelta osin Suezin kanavaan.  

Tavoitteet

Molemmat osapuolet käyttivät kulutussotaa yrittäessään heikentää toista osapuolta. Sekä Egypti että Israel ajattelivat, että väsyttämällä toisensa ne saisivat etulyöntiaseman myöhemmissä neuvotteluissa. Egypti halusi alueensa takaisin Israelilta. Egyptin johtaja Gamal Abdel Nasser ajatteli, että käymällä vähäistä sotaa Israelia vastaan hän voisi uuvuttaa Israelin resurssit ja saada sen luopumaan alueesta. Israel halusi turvata otteensa Siinain alueesta ja liittää sen Israeliin.

 

Tulos

Lopulta kumpikaan osapuoli ei saavuttanut tavoitteitaan. Egypti ei pakottanut Israelia vetäytymään. Israel miehitti edelleen Siinain aluetta. Molemmat osapuolet väittivät voittaneensa sodan. Israelilaisia kuoli 5 000 sotilasta ja 600 siviiliä. Noin 6 000 sotilasta ja 1700 siviiliä haavoittui. Egypti menetti noin 4 000 sotilasta ja 900 upseeria. Lisäksi 2 000 egyptiläistä sotilasta ja 200 upseeria jäi vangiksi. Egypti menetti noin 60 prosenttia sotilaskalustostaan. Suezin kanava pysyi suljettuna laivaliikenteeltä.

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3