Väsymyssodankäynti
Väsymyssota on sotilaallinen strategia, jossa toinen osapuoli yrittää aiheuttaa niin paljon sotilaiden menetyksiä ja tuhota sotilaskalustoa, että se väsyttää vihollisen joukot, kunnes ne romahtavat. Se osapuoli, jolla on enemmän resursseja (sotilaita ja sotatarvikkeita), voittaa yleensä.
Strategiset näkökohdat
Sun Tzun kaltaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan kuluminen ei ole paras tapa voittaa sotaa. Sun Tzun kuuluisa sitaatti on "sodan korkein taito on alistaa vihollinen ilman taistelua". Väsymyssodassa kumpikin osapuoli luulee voivansa voittaa. Toinen on aina väärässä, ja usein molemmat ovat väärässä. Molemmilla voi olla lopulta vähemmän resursseja kuin alussa. Ihannetapauksessa sodat voitetaan käyttämällä mahdollisimman vähän sotilaita ja aseita. Toinen kuluttamissodankäynnin muoto on Yhdysvaltojen Vietnamin sodan aikana käyttämät etsintä- ja tuhoamisoperaatiot. Samainen konflikti osoitti, että kulutussodat eivät toimi, kun vihollinen on valmis ottamaan vastaan suurempia tappioita ja jatkamaan sotaa loputtomiin.
Amerikan sisällissota
Unionin kenraali Ulysses S. Grant aloitti kulutussodan Wildernessin taistelussa. Tämä oli muutos Potomacin armeijalle. Grant ei enää pyrkinyt Konfederaation pääkaupunkiin Richmondiin, Virginiaan, vaan suoraan Leen Pohjois-Virginian armeijaan. Se oli unionin armeijan Overland Campaignin ensimmäinen taistelu, joka päättyi kumpikaan osapuolista voittajana. Yhteenlasketut tappiot olivat 28 000. Grant tiesi, että vaikka hänen tappionsa olivat suuremmat, kaikki konfederaation tappiot vähentäisivät sen taistelukykyä. Pohjoisella oli paljon suuremmat resurssit käytettävissään. Niinpä Grant päätteli, että kaikki konfederaation tappiot olivat unionin armeijan tekemien uhrausten arvoisia.
Ensimmäinen maailmansota
Yksi parhaista esimerkeistä kulutussodasta on ensimmäinen maailmansota Italian ja länsirintamalla. Molemmat osapuolet tyhjentyivät, kunnes toisella osapuolella ei ollut enää tarpeeksi miehiä, hevosia, ruokaa ja muita sotilaallisia resursseja jatkamiseen. Termiä käytettiin usein osoittamaan mielikuvituksen puutetta, kun sotilaita yksinkertaisesti heitettiin vihollisen kimppuun. Vaikka tämä antaa ymmärtää, että kulutussodankäyntiä voidaan välttää, valitettavasti sitä ei useinkaan voida välttää. Väsyminen on usein keskeinen lähestymistapa sodan voittamiseen. Armeija käyttää manööveriä ja asemaa edukseen niin, että taistelun sattuessa vihollinen kärsii suuremman resurssien menetyksen. Väsyminen voi kuitenkin olla välttämätöntä, jotta voidaan luoda tilaa, jossa voidaan liikkua ja sijoittaa joukkoja. Tästä syystä nämä kaksi lähestymistapaa sodankäyntiin liittyvät läheisesti toisiinsa, ja kuluminen on usein tärkeämpää.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on kulumis-sodankäynti?
A: Väsymissodankäynti on sotilaallinen strategia, jossa toinen osapuoli yrittää aiheuttaa riittävästi sotilaiden menetyksiä ja sotilaskaluston tuhoutumista uuvuttaakseen vihollisen joukot, kunnes ne romahtavat.
K: Mikä on kulumis- ja kulumisvaarallisen sodankäynnin tavoite?
V: Väsymissodankäynnin tavoitteena on heikentää vihollisjoukkoja, kunnes ne eivät pysty jatkamaan taistelua.
K: Mikä on tavanomainen tulos kulutussodankäynnissä?
V: Väsymissodan tavanomainen tulos on, että se osapuoli, jolla on enemmän resursseja (sotilaita ja sotatarvikkeita), selviytyy voittajana.
K: Miksi se osapuoli, jolla on enemmän resursseja, todennäköisesti voittaa kulutussodankäynnin?
V: Se osapuoli, jolla on enemmän resursseja, voittaa todennäköisesti kulutussodan, koska se pystyy kestämään tappiot ja jatkamaan taistelua.
K: Mitä taktiikoita voidaan käyttää kulutussodankäynnissä?
V: Väsymissodassa voidaan käyttää muun muassa pitkittyneitä piirityksiä, jatkuvaa pommitusta ja kohdennettuja salamurhia.
K: Mitä riskejä liittyy siihen, että strategiana käytetään kulutussodankäyntiä?
V: Eräitä riskejä, jotka liittyvät kulutussodankäynnin käyttämiseen strategiana, ovat muun muassa suuret tappiot, pattitilanteen mahdollisuus ja mahdollisuus aiheuttaa vakavaa vahinkoa siviili-infrastruktuurille.
K: Miten kuluttamissodankäynti eroaa muista sotilaallisista strategioista?
V: Väsymissodankäynti eroaa muista sotilaallisista strategioista siinä mielessä, että siinä keskitytään pikemminkin vihollisen joukkojen kuluttamiseen kuin nopean voiton saavuttamiseen ratkaisevilla toimilla.
