Näätä (Mustela) — suku, lajit ja levinneisyys
Näätä (Mustela) — tutustu 17 lajiin, tuntomerkkeihin, elintapoihin ja laajan levinneisyyden saloihin. Pieni, ketterä saalistaja luonnon monimuotoisuudessa.
Näätäeläimet kuuluvat Mustela-sukuun, joka on osa Mustelidae-heimoa. Sukuun kuuluvat näädät, hillerit, kottaraiset, fretit ja minkit.
Näätäeläimet ovat pieniä, aktiivisia saalistajia, pitkiä ja hoikkia, joilla on lyhyet jalat. Niiden ruumiinmuoto on sopeutunut kulkemaan koloissa saaliin, kuten kanien, perässä. Niitä on 17 lajia, ja niitä elää kaikkialla maailmassa Etelämannerta ja Australaasiaa lukuun ottamatta.
Näätäeläinten pituus vaihtelee 173-217 mm:n (6,8-8,5 tuuman) välillä. Niiden pintakarva on punainen tai ruskea, ja sen alapinta on valkoinen. Niiden hännän pituus voi olla 34-52 mm (1,3-2,0 tuumaa).
Biologisesti ne muistuttavat hieman kissoja, mutta ovat itse asiassa enemmän sukua koirille.
Morfologia ja sopeumat
Näätäeläinten pitkänomaisen ja notkean vartalon sekä lyhyiden jalkojen yhdistelmä tekee niistä erinomaisia tunkeutumaan ahtaisiin koloihin ja maanalaisiin pesiin. Niillä on terävät hampaat ja voimakkaat leuat, jotka sopivat pienten nisäkkäiden, lintujen ja muiden eläinten kiinni pitämiseen. Useilla lajeilla on hyvin kehittyneet hajuaisti- ja kuuloreseptorit, ja monilla on hajurauhaset, joita käytetään reviirin merkitsemiseen.
Käyttäytyminen ja ravinto
Näädät ovat yleisesti yksineläjiä ja aktiivisimpia hämärän ja yön tunteina, vaikka jotkut lajit saattavat metsästää myös päiväsaikaan. Ravinto koostuu pääasiassa pienistä nisäkkäistä (esim. myyrät ja hiiret), linnuista ja niiden munista, hyönteisistä, matelijoista sekä joskus hedelmistä ja marjoista. Ne ovat ketteriä saalistajia: pystytyvät jahtaamaan saalista maan alla käytävissä sekä kiipeämään kasvillisuudessa.
Lisääntyminen ja elinkaari
Lisääntymiskausi vaihtelee lajeittain ja alueittain. Useilla mustela-lajeilla esiintyy viivästynyt istukkaantuminen (delayed implantation), jolloin alkio saa kiinnittyä kohtuun viiveellä ja poikasten syntyminen ajoittuu suotuisaan vuodenaikaan. Tiineysaika ilman viivästystä on yleensä muutamasta viikosta kuukauteen. Poikueen koko vaihtelee lajin mukaan; se voi olla vain parin poikasen suuruus tai kymmenkunta poikasta suuremmissa lajeissa. Monet lajit elävät luonnossa vain muutamia vuosia, mutta vankeudessa ne saattavat elää pidempään.
Levinneisyys ja elinympäristöt
Näätäeläimiä esiintyy laajalti Pohjoisella pallonpuoliskolla ja monilla muilla alueilla, mutta ne puuttuvat luonnollisina asukkaina esimerkiksi Etelämannerta ja Australaasiaa. Ne asuvat monenlaisissa elinympäristöissä: metsissä, niityillä, kosteikoilla, maatalousalueilla ja lähellä ihmisten asutusta. Joidenkin lajien levinneisyyttä on laajentanut ihmistoiminta, esimerkiksi minkkien (erityisesti tuontiminkkien) leviäminen ja istuttaminen uusiin alueisiin.
Suhde ihmiseen ja suojelu
Ihminen on sekä hyödyntänyt että uhannut näätäeläimiä. Fretit ovat kesyjä muotoja, joita on käytetty jyrsijöiden pitämiseen kurissa ja nykyisin myös lemmikkeinä (fretit). Minkkejä on kasvatettu turkistarhauksessa. Toisaalta luonnonvaraiset populaatiot ovat kärsineet elinympäristöjen menetyksestä, saasteista ja kilpailusta tai tautien levittämisestä viljellyiltä lajeilta. Esimerkiksi joidenkin alueiden eurooppalaiset minkit ja muut uhanalaiset mustelidit tarvitsevat suojelutoimia.
Ekologinen merkitys
Näädillä on tärkeä rooli ekosysteemissä pienten jyrsijöiden ja lintupopulaatioiden sääntelijänä. Ne toimivat myös saalistettavina eläiminä suuremmille petoeläimille ja petolinnuille. Paikallisesti niiden läsnäolo vaikuttaa ravintoverkkoihin ja lajien välisiin suhteisiin.
Yhteenvetona: Mustela-sukuun kuuluvat näädät ovat sopeutuneita pieneen ja ketterään elämäntapaan: ne ovat tehokkaita, yksineläviä saalistajia, jotka elävät monenlaisissa ympäristöissä ympäri maailmaa lukuun ottamatta kaukaisia mantereita. Niiden elämä ja tulevaisuus ovat vahvasti sidoksissa ihmistoimintaan, minkä vuoksi monet lajistoon liittyvät suojelu- ja hoitotoimet ovat tärkeitä.
Pohjois-Amerikan pitkähäntäinen näätä
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on näätä?
V: Näätäeläimet ovat pieniä, aktiivisia petoeläimiä, jotka kuuluvat Mustela-sukuun, johon kuuluvat muun muassa hillerit, stoat, fretit ja minkit.
K: Mihin näädän ruumiinmuoto on sopeutunut?
V: Näädän ruumiinmuoto on sopeutunut kulkemaan koloihin saaliin, kuten jänisten, perässä.
K: Kuinka monta näätälajia on olemassa?
V: Maailmassa on 17 näätälajia, lukuun ottamatta Etelämannerta ja Australaasiaa.
K: Minkä kokoinen näätä on?
V: Näädän pituus vaihtelee 173-217 mm:n välillä.
K: Minkä värinen on näädän turkki?
V: Näätäeläimillä on punainen tai ruskea päällikarva ja valkoinen aluskarva.
K: Kuinka pitkä näädän häntä on?
V: Näädän häntä voi olla 34-52 mm (1,3-2,0 tuumaa) pitkä.
K: Mikä on näädän ja kissan biologinen suhde?
V: Vaikka näätäeläimet näyttävätkin hieman kissoilta, ne ovat biologisesti enemmän sukua koirille.
Etsiä