Kärppä (Mustela erminea) – tuntomerkit, elintavat ja levinneisyys

Kottaraiset ovat pitkiä ja hoikkia, niillä on lyhyet jalat, pienet korvat ja paksu lämmin turkki. Niiden turkki on ruskea, mutta muuttuu talvella valkoiseksi. Pyrstöllä on musta kärki ympäri vuoden. Viikset ovat ruskeat tai valkoiset ja hyvin pitkät. Karvakuonolla on hyvä hajuaisti, ja se metsästää hajuaistin avulla. Ne eivät näe värejä yhtä hyvin kuin ihmiset, mutta ne näkevät paremmin yöllä.

Urokset ovat 187-325 mm pitkiä. Naaraiden pituus on 170-270 mm. Häntä on uroksilla 75-120 mm pitkä. Naarailla hännän pituus on 65-106 mm. Urokset painavat 258 grammaa. Naaraat painavat alle 180 grammaa (6,3 oz).

Stoat ovat pitkälti pimeäeläimiä, mikä tarkoittaa, että ne ovat aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärän aikaan, vaikka ne levittäytyvätkin aktiivisuuteensa lyhyinä pätkinä päivällä ja yöllä.

Kyyhkyläiset voivat säikähtäessään suihkuttaa pahalta haisevaa nestettä. Ne ovat myös hyviä kiipeämään puihin.

Metsäkauris ei kaiva omia kolojaan. Sen sijaan se käyttää tappamiensa jyrsijöiden koloja. Se käyttää tappamiensa jyrsijöiden nahkoja ja aluskarvaa pesäkammionsa vuoraamiseen. Pesäkammio löytyy joskus paikoista, jotka eivät näytä hyvältä paikalta asua, kuten talojen seiniä vasten kasattujen hirsien seasta. Kottarainen asuu myös vanhoissa ja lahoavissa kannoissa, puiden juurien alla, risukasoissa, heinäkasoissa, suon notkelmissa, tyhjien savirakennusten halkeamissa, kivikasoissa, kallionraoissa ja jopa harakanpesissä.

Metsäkauris elää metsästämällä. Se metsästää yleensä suuria jyrsijöitä ja jäniseläimiä. Se hyökkää itseään paljon suurempien eläinten kimppuun. Venäjällä sen saaliiksi joutuvat jyrsijät ja jäniseläimet, kuten vesimyyrät, hamsterit ja pikat. Se valtaa ne niiden koloissa. Se syö myös pikkulintuja, kaloja ja sirkkoja sekä harvemmin sammakkoeläimiä, liskoja ja hyönteisiä. Isossa-Britanniassa kanit ovat tärkeä ravinnonlähde. Isossa-Britanniassa elävät stoatit tappavat harvoin varpusia, rottia, oravia ja vesimyyriä, vaikka rotat saattavat olla paikallisesti tärkeä ravinnonlähde. Irlannissa variksia ja rottia syödään usein. Pohjois-Amerikassa, jossa rotan ja jäniksen kokoisen saaliin ekologisen markkinaraon on vallannut isompi pitkähäntäinen näätä, metsäkauris metsästää hiiriä, myyriä, varpusia ja nuoria hattaroita. Uudessa-Seelannissa metsäkauris syö pääasiassa lintuja, kuten harvinaisia kiiviä, kakaa, mohua, keltakruunupapukaijaa ja uusiseelantilaista pilkkijää.

Stoat elävät lauhkeilla, subarktisilla pohjoisilla alueilla. Niitä elää osassa Eurooppaa, Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Ne tuotiin Uuteen-Seelantiin tappamaan kaneja. Valitettavasti ne tappoivat myös monia Uuden-Seelannin alkuperäisiä lintuja.

Metsäkauris elää kaikkialla Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa Grönlannista sekä Kanadan ja Siperian arktisilla saarilla. Pohjois-Amerikassa stoatteja tavataan Alaskasta ja Kanadasta etelään suurimman osan Pohjois-Yhdysvalloista Keski-Kaliforniaan, Pohjois-Arizonaan, Pohjois-Uuteen-Meksikoon, Iowaan, Suurten järvien alueelle, Uuteen-Englannissa ja Pennsylvaniassa, mutta niitä ei esiinny suurimmassa osassa Suuria tasankoja eikä Kaakkois-Yhdysvalloissa. Euroopassa metsäkaurista tavataan aina Portugaliin asti. Se elää myös useimmilla saarilla lukuun ottamatta Islantia, Huippuvuorta, Välimeren saaria ja joitakin pieniä Pohjois-Atlantin saaria. Japanissa se elää keskisillä vuorilla (Pohjois- ja Keski-Japanin Alpeilla) Honshun pohjoisosassa (pääasiassa yli 1 200 metrin korkeudessa) ja Hokkaidōssa.

Jyrsijät elävät yksin ja ovat reviirimäisiä. Tiineysaika on yleensä noin 300 päivää. Kesällä tapahtuvan parittelun jälkeen pennut syntyvät vasta seuraavana keväänä. Naaraat viettävät lähes koko elämänsä joko tiineinä tai kiimassa.Ne parittelevat kerran vuodessa ja saavat useita poikasia, joita kutsutaan pennuiksi. Pennut eivät välttämättä kehity 8-9 kuukauteen naaraan tiineyden jälkeen. Kun sääolosuhteet ovat hyvät ja ruokaa on runsaasti, pennut alkavat kasvaa ja syntyvät kuukauden kuluessa. Urokset eivät auta poikasten kasvatuksessa.

Urokset tulevat sukukypsiksi 10-11 kuukauden iässä. Naaraat tulevat sukukypsiksi 2-3 viikon iässä, kun ne ovat vielä sokeita, kuuroja ja karvattomia.