Westgate-hyökkäys 2013: Al-Shabaabin ostoskeskusisku Nairobissa

Westgate-hyökkäys 2013: kattava katsaus Nairobissa tapahtuneeseen Al-Shabaabin ostoskeskusiskuun, uhreihin, panttivankotilanteeseen ja tuoreisiin tiedustelulöydöksiin.

Kymmenen aseistautunutta miestä hyökkäsi 21. syyskuuta 2013 ostoskeskukseen Nairobissa, Keniassa. Hyökkäys kesti 24. syyskuuta asti. Hyökkääjät pitivät panttivankeja ja kävivät myöhemmin tulitaisteluita Kenian turvallisuusjoukkojen kanssa. Yhteensä 72 ihmistä kuoli, joista 61 oli siviilejä, 6 kenialaista sotilasta ja 5 hyökkääjää. Yli 200 ihmistä loukkaantui. Ostoskeskus, jossa isku tapahtui, oli Westgate.

Islamistiryhmä Al-Shabaab ilmoitti olevansa vastuussa iskusta. Se sanoi, että se oli kosto Kenian armeijan roolista Somalian sisällissodassa. Äskettäin julkaistussa tiedusteluraportissa hyökkäyksen tekijäksi nimettiin kenialainen komentaja ja päällikkö.

Hyökkäyksen kulku

Hyökkäys alkoi lauantaina 21. syyskuuta päivän aikana, jolloin Westgaten ostoskeskus oli vilkkaimmillaan ja ihmiset olivat ostoksilla ja ravintoloissa. Hyökkääjät käyttivät rynnäkkökiväärejä ja kranaatteja, laukaisivat tulipaloja ja sulkivat sisäänkäyntejä estääkseen ihmisten pakenemisen. He ottivat panttivankeja ja siirtyivät rakennuksen eri osiin, mikä teki operaatista ja pelastustoimista vaikeita.

Keniassa turvallisuusjoukot – mukaan lukien armeija, poliisin erikoisyksiköt ja kansalliskaartin joukot – käynnistivät operaation panttivankien vapauttamiseksi ja hyökkääjien kukistamiseksi. Operaatiota kesti useita päiviä, ja viranomaiset ilmoittivat tilanteen hallinnassa olleen 24. syyskuuta.

Tekijät ja motiivi

Islamistinen ryhmä Al-Shabaab ilmoitti vastuusta ja perusteli iskua kostona Kenian armeijan osallistumiselle Somalian konfliktiin ja Kenian lähettämille joukkoille alueelle (mm. AMISOM-operaatioiden yhteydessä). Al-Shabaab on aiemmin uhkaillut ja toteuttanut iskuja Keniaa vastaan vastauksena Kenian turvallisuuspoliittiselle roolille Somaliassa.

Viranomaisten tiedustelu- ja tutkintaraportit ovat pyrkineet selvittämään iskussa mukana olleiden verkostojen ulottuvuuksia ja rahoitusta. Joissain myöhemmissä raporteissa ja analyysissä on viitattu myös paikalliseen suunnitteluun ja järjestäytyneeseen operatiiviseen johtoon, mutta tapaus herätti myös keskustelua tiedustelutiedon jakamisesta ja turvallisuusjoukkojen toiminnan koordinoinnista.

Uhrimäärä, vahingot ja humanitaarinen tilanne

Hyökkäyksessä kuoli yhteensä 72 ihmistä (lähteistä ja laskentatavoista riippuen uhreja ilmoitettiin myös eri luvuilla aluksi). Kuolonuhreista suurin osa oli siviilejä; lisäksi kuoli kenialaisia sotilaita ja hyökkääjiä. Loukkaantuneita oli yli 200. Monet evakuoidut kärsivät vammojen lisäksi psykologisista traumoista, ja tapahtuma kuormitti paikallista terveydenhuoltoa ja pelastusresursseja.

Rakennuksille ja liiketoiminnalle aiheutui merkittävää taloudellista vahinkoa. Westgate-ostoskeskus vaurioitui pahoin, useita liikkeitä tuhoutui tai sisustus kärsi savu- ja tulivahinkoja.

Tutkinta, pidätykset ja oikeudenkäynnit

Hyökkäyksen jälkeen viranomaiset tekivät pidätyksiä ja tutkivat saatuja johtolankoja sekä paikallisesti että kansainvälisen yhteistyön avulla. Useita epäiltyjä henkilöitä pidätettiin, ja tutkinnat keskittyivät sekä itse tekijöihin että mahdollisiin tukiverkostoihin ja rahoitukseen. Tapaukseen liittyi myös pitkän aikavälin tiedustelutyötä ja analysointia, ja myöhempiin raportteihin sisältyi mainintoja kenialaisesta komentajasta ja päälliköstä, joiden roolia selvitettiin.

Oikeudelliset prosessit ja rikostutkinnat etenivät osin hidastetusti, ja ne osoittivat vaikeuksia todisteiden keruussa, turvallisuusasioiden ja oikeusprosessin yhteen sovittamisessa sekä todistajien suojaamisessa.

Paikalliset ja kansainväliset reaktiot

Isku tuomittiin laajasti niin Kenian sisällä kuin kansainvälisestikin. Monet valtiot ja kansainväliset järjestöt ilmaisevat osanottonsa uhreille ja lupasivat tukea Keniaan tutkinnassa ja tiedusteluyhteistyössä. Isku vaikutti myös turvallisuuskäytäntöihin ja -valmiuksiin kaupungeissa, erityisesti julkisissa tiloissa ja ostoskeskuksissa.

Mediasisällöt, kuten reaaliaikainen uutisointi ja sosiaalinen media, vaikuttivat julkiseen keskusteluun ja herättivät myös kritiikkiä jatkuvasta, mahdollisesti operaatioita hankaloittavasta raportoinnista. Lisäksi tapahtuma nosti esiin kysymyksiä turvallisuusjoukkojen toiminnasta, ihmisoikeuksista ja sotilaallisen lähestymistavan rajoista kotimaan turvallisuuden hoidossa.

Seuraukset ja muistaminen

• Turvallisuustoimia tiukennettiin julkisissa tiloissa, ostoskeskuksissa ja kaupunkialueilla; monet yritykset ja viranomaiset paransivat valvontaa ja evakuointikäytäntöjä.
• Westgate-ostoskeskus kunnostettiin ja osa tiloista avattiin uudelleen myöhemmin vuosina 2014–2015, mutta tapahtuma jätti pitkän vaikutuksen liiketoimintaan ja paikalliseen turvallisuusilmapiiriin.
• Muistotilaisuudet ja uhrien muistiinpanot ovat osa yhteisön toipumista. Tapaus vaikutti myös Kenian lainsäädäntöön ja turvallisuusalan käytäntöihin, ja se vahvisti kansainvälistä yhteistyötä terrorismivastaisissa kysymyksissä.

Westgate-hyökkäys muistetaan yhtenä alueen vakavimmista terrori-iskuista 2000-luvulla. Se korosti sekä kaupunkiturvallisuuden haavoittuvuutta että tarvetta yhdistää tehokas tiedustelu, sotilaallinen reagointi, poliisitoimet ja yhteiskunnallinen resilienssi terrorismin torjunnassa ja uhrien tukemisessa.

Hae kirjaimella