Kenia on maa Itä-Afrikassa, noin puolivälissä Afrikan sarvea. Sen itäpuolella on Intian valtameri ja länsipuolella Victoriajärvi. Kenia rajoittuu idässä Somalian Jubalandin osaan, pohjoisessa Etiopiaan, luoteessa Etelä-Sudaniin, lännessä Ugandaan ja etelässä Tansaniaan. Kenia on pinta-alaltaan reilut 580 000 km², eli suunnilleen Ranskan kokoinen ja hieman pienempi kuin Texas (Yhdysvallat).

Kenian pääkaupunki on Nairobi, joka on maan suurin kaupunki ja Keski-Itä-Afrikan tärkeimpiä talous- ja liikennekeskuksia. Joitakin merenrantakaupunkeja ovat Mombasa ja Malindi Intian valtameren rannalla. Sisämaan ylängöllä sijaitsevia kaupunkeja ovat Nyeri, Nanyuki, Naivasha ja Thika sekä länsirannalla sijaitseva Kisumu Victoriajärven rannalla.

Maantiede ja luonto

Ensimmäiset ihmiset ovat saattaneet asua Kenian järvien läheisyydessä Suuren repeämälaakson varrella, joka halkaisee Kenian pohjoisesta etelään. Laakson alueelta on löydetty tärkeitä esihistoriallisia fossiileja, jotka kertovat ihmisen varhaisvaiheista Afrikassa.

Kenian rannikko on trooppinen ja usein kostean kuuma. Sisämaassa olosuhteet vaihtelevat kuivista aroista ja savanneista reheviin ylänköihin ja vuoristoihin, joissa on viileämpää. Keskeinen vesistö on Victoriajärvi, ja suurimpiin jokiin kuuluu Tana-joki. Kenian korkein vuori on 5 199 metrin korkeudessa sijaitseva Kenia-vuori. Kilimanjaro-vuori ylittää etelärajan Tansanian kanssa, mutta Kilimanjaron korkein osa on Tansaniassa.

Luonnon monimuotoisuus on suuri: esimerkkeinä savannit (gazelleineen ja suurpedoineen), vuoristometsät (monimuotoisine kasvi- ja eläinlajeineen), suot, järvet ja koralliriutat rannikon läheisyydessä. Tunnettuja luonnonsuojelualueita ovat mm. Maasai Mara, Amboseli, Tsavo ja Lake Nakuru – alueita, joissa elää muun muassa niin sanottu "Big Five" (safari-eläimet kuten norsu, leijona ja sarvikuono).

Väestö ja kielet

Keniassa asuu monia eri alkuperäiskansoja, joilla on omat kulttuurinsa, kielensä ja historiansa. Eläviä kieliä on ainakin 44 ja yksi sukupuuttoon kuollut kieli, jota ei enää puhuta. Keniassa puhutaan virallisesti englantia ja swahilia. Englannin aseman taustalla on osin siirtomaavallan perintö: englantia käytetään opetuksessa, hallinnossa ja korkeakouluissa.

Uskonto on merkittävä osa yhteiskuntaa: suurin osa kansasta on kristittyjä, islamilaisia yhteisöjä on erityisesti rannikkoalueilla, ja perinteiset uskonnolliset tavat ovat edelleen läsnä monissa etnisissä ryhmissä.

Historia lyhyesti

Kenian siirtomaaksi tulivat britit, jotka alkoivat viedä alkuperäiskansoilta maata maatilojen rakentamista varten. Britit myös syrjivät kenialaisia omalla maallaan. Tätä vastustaneet kenialaiset muodostivat Kenian maa- ja vapausarmeijaksi eli Mau-Mauksi kutsutun ryhmän, joka kävi itsenäisyyssotaa Britanniaa vastaan. Britit syyllistyivät sotarikoksiin pysäyttääkseen Mau Mau -järjestön, mutta 12. joulukuuta 1963 he suostuivat antamaan Kenialle itsenäisyyden.

Itsenäistymisen jälkeen Keniaa hallitsi pitkään yksi valtaosa, Kenian afrikkalainen kansallinen liitto (KANU). 1990-luvulla monipuoluejärjestelmä palautettiin, ja sittemmin politiikkaan on kuulunut sekä vakauden että ajoittaisen jännitteen kausia. Vuoden 2007 presidentinvaalien jälkeinen väkivalta johti laajaan sovitteluun ja uuden perustuslain laatimiseen; uusi perustuslaki hyväksyttiin vuonna 2010 ja se toi mukanaan mm. laajemman alueellisen itsehallinnon (47 lääniksi muutettua maakuntaa eli maakuntaa/maakuntajakoa kutsutaan yleensä 'counties').

Viime vuosien merkittäviä poliittisia tapahtumia ovat olleet vaalikamppailut sekä hallinnolliset uudistukset. Uhuru Kenyatta toimi presidenttinä vuosina 2013–2022. Vuoden 2022 vaalien jälkeen Kenian presidenttinä on toiminut William Ruto, ja hänen rinnallaan toimii varapresidenttinä Rigathi Gachagua (huom. varapresidentin nimi ei sisälly alkuperäisiin linkkeihin). Myös oppositiojohtaja Raila Odinga on ollut keskeinen poliittinen vaikuttaja, ja poliittiset liittoumat sekä neuvottelut ovat muokanneet maan politiikkaa etenkin vaalien jälkeen.

Talous ja infrastruktuuri

Keniassa talouden tärkeimpiä sektoreita ovat maatalous (mm. tee, kahvi, kukat ja vihannekset vientiin), palvelut (erityisesti matkailu ja finanssipalvelut), rakentaminen ja tieto- ja viestintäteknologia (Nairobi tunnetaan joskus nimellä "Silicon Savannah"). Maa pyrkii lisäämään teollistumista ja viennin monipuolistamista, mutta haasteita ovat mm. infrastruktuurin kehitys, työttömyys, korkea köyhyysaste ja eriarvoisuus.

Luonnonsuojelu, matkailu ja uhkat

Matkailu on tärkeä tulonlähde, ja luontomatkailu (safari, lintubongaus, vuorikiipeily) tuo merkittäviä tuloja ja työpaikkoja. Kenian luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot houkuttelevat matkailijoita ympäri maailmaa.

Samaan aikaan luonnon monimuotoisuutta uhkaavat salametsästys, elinympäristöjen hupeneminen ja ihmisen ja villieläinten konfliktit. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi sadon epävarmuuteen ja vesivarojen saatavuuteen.

Turvallisuushaasteita muodostavat ajoittaiset väkivaltaisuudet ja terrorismi, erityisesti al-Shabaabin uhka Somalian suunnasta, sekä poliittiset levottomuudet vaalien yhteydessä. Hallitus ja kansainväliset kumppanit tekevät yhteistyötä turvallisuuden parantamiseksi.

Yhteiskunta ja tulevaisuus

  • Väestö: Kenian asukasluku on kasvanut nopeasti; väestö on nuorta ja kaupunkistuminen etenee.
  • Koulutus ja terveys: koulutuksen kattavuus on parantunut, mutta laadun ja resurssien jakautumisen haasteita on edelleen. Terveydenhuollossa etenemistä on, mutta alueellisia eroja esiintyy.
  • Hallinto: vuoden 2010 perustuslaki ja alueellinen hallinto (47 maakuntaa) pyrkivät tuomaan palvelut lähemmäksi kansalaisia ja lisäämään demokraattista vastuullisuutta.

Kokonaisuutena Kenia on maantieteellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen valtio, jolla on merkittävä rooli Itä-Afrikan taloudessa ja politiikassa. Maa kohtaa sekä luontoon että yhteiskuntaan liittyviä haasteita, mutta myös monia mahdollisuuksia talouskasvuun, luonnonsuojeluun ja alueelliseen yhteistyöhön.