Ala-ud-din Khalji — Khalji-dynastian hallitsija ja Delhi-sulttaani (1296–1316)

Ala-ud-din Khalji (1296–1316): voimakas Khalji-dynastian hallitsija, sotapäällikkö ja uudistaja — hänen valtakautensa, sotaretket ja sisäpoliittiset uudistukset Delhissä.

Ala-ud-din Khalji (kuoli 1316) oli Khalji-dynastian toinen hallitsija. Hän oli Khalji-dynastian voimakkain hallitsija ja hallitsi vuosina 1296–1316. Ala-ud-din oli Jalal-ud-din Khaljin veljenpoika ja myös tämänä tytären aviomies; hän nousi valtaan murhaamalla Jalal-ud-dinin vuonna 1296. Ala-ud-din käytti voiton jälkeen kuninkaallisia titteleitä, mukaan lukien Sikander-i-Sani eli "Toinen Aleksanteri". Hän kielsi alkoholin juomisen julkisesti ja pyrki tiukkaan järjestykseen valtakunnassaan.

Valtaannousu ja sisäpolitiikka

Ala-ud-dinin valtaannousu perustui sekä väkivaltaan että taitavaan poliittiseen toimintaan: hän eliminoi kilpailijoitaan, varmisti sotilaallisen tuen ja solmi taktisia avioliittoja. Hallintonsa aikana hän keskitti vallan, kuritti ylimyksiä ja rajoitti sotilasjohtajien itsenäisyyttä. Ala-ud-din loi pysyvän, suurelta osin palkallisen armeijan ja kasvatti sotilaiden palkkoja varmistaakseen uskollisuuden.

Sotaretket ja laajentuminen

Hän johdatti tai määräsi laajoja sotaretkiä Pohjan ja Etelän alueille. Tunnetuimpia ovat:

• Rantaherbret ja mongolien torjunta: Ala-ud-din palkkasi ja uudisti armeijaa vastatakseen mongoliuhkaan; hänen aikanaan useita mongoli-invaasioita torjuttiin menestyksekkäästi.
• Ratsastus Etelään: Ala-ud-dinin lähettämät retket aina Deccaniin asti (Malik Kafurin johtamina) toivat valtakunnalle suuria saaliita ja lukuisia kunnianosoituksia 1300-luvun alussa.
• Gujarat ja Rajput-valtakunnat: hän voitti ja alisti useita paikallisia ruhtinaita sekä valloitti linnoituksia, kuten kuuluisan Chittorin piirityksen 1303.

Talous- ja hallintouudistukset

Ala-ud-din tunnetaan laajoista talous- ja markkinasäännöistään. Hänen tavoitteensa oli rahoittaa iso armeija ja varmistaa julkisen järjestyksen ylläpito:

• Markkinasääntely: hän määräsi tiukat hinnat useille perustuotteille, määräsi virkamiehiä valvomaan markkinoita ja rangaistiin salakuljetuksesta ja hintojen korottamisesta.
• Palkka- ja verojärjestelmä: Ala-ud-din pystyi kasvattamaan valtion tuloja järjestelmällisellä verotuksella ja kirjaamisella; hän saattoi armahtaa tai rangaista verovelvollisia esimerkillisesti luodakseen pelotevaikutuksen.
• Maarekisterit ja maanvuokra: hallinto pyrki selkeyttämään verotuksen pohjaa ja varmistamaan, ettei paikalliset suurmiehet paisuttaneet omaa valtaansa veronkannossa.

Kova kurinpito ja turvallisuus

Hän käytti kovia keinoja sekä rikollisuuden että poliittisen vastarinnan hillitsemiseksi. Julkiset rangaistukset, vakoiluverkosto ja ankarat rangaistukset varmistivat hänen auktoriteettinsa, mutta samalla ne herättivät pelkoa ja vastustusta. Ala-ud-dinin aikakaudella tapahtui myös useita puhdistuksia ylimystön ja armeijan piirissä.

Rakennusperintö ja kulttuuri

Ala-ud-din rakennutti puolustusrakenteita ja monumentteja, joiden jäänteitä on nähtävissä Delhissä. Tunnettuja ovat muun muassa Siri-linnoituksen rauniot ja Alai Darwaza, joka on osa Qutub-kompleksia ja jonka rakentamisen hän määräsi. Nämä rakennukset kuvaavat sekä sotilaallista että monumentaalista perintöä.

Perintö

Ala-ud-dinin kuoleman jälkeen (1316) hänen valtakuntansa kohtasi nopeasti sisäisiä vallankäyntejä. Hänen seuraajikseen nousivat perheenjäsenet ja uskolliset kenraalit, mutta valtakunta alkoi heiketä sisäisten riitojen ja vallanvaihdosten myötä. Ala-ud-dinia pidetään kuitenkin historiallisesti tärkeänä hallitsijana, koska hän vahvisti Delhin sulttaanikuntaa, uudisti armeijan ja hallinnon sekä laajensi intialaisen islamilaisen dynastian valta-aluetta.

Hae kirjaimella