Ala-ud-din Khalji — Khalji-dynastian hallitsija ja Delhi-sulttaani (1296–1316)
Ala-ud-din Khalji (1296–1316): voimakas Khalji-dynastian hallitsija, sotapäällikkö ja uudistaja — hänen valtakautensa, sotaretket ja sisäpoliittiset uudistukset Delhissä.
Ala-ud-din Khalji (kuoli 1316) oli Khalji-dynastian toinen hallitsija. Hän oli Khalji-dynastian voimakkain hallitsija ja hallitsi vuosina 1296–1316. Ala-ud-din oli Jalal-ud-din Khaljin veljenpoika ja myös tämänä tytären aviomies; hän nousi valtaan murhaamalla Jalal-ud-dinin vuonna 1296. Ala-ud-din käytti voiton jälkeen kuninkaallisia titteleitä, mukaan lukien Sikander-i-Sani eli "Toinen Aleksanteri". Hän kielsi alkoholin juomisen julkisesti ja pyrki tiukkaan järjestykseen valtakunnassaan.
Valtaannousu ja sisäpolitiikka
Ala-ud-dinin valtaannousu perustui sekä väkivaltaan että taitavaan poliittiseen toimintaan: hän eliminoi kilpailijoitaan, varmisti sotilaallisen tuen ja solmi taktisia avioliittoja. Hallintonsa aikana hän keskitti vallan, kuritti ylimyksiä ja rajoitti sotilasjohtajien itsenäisyyttä. Ala-ud-din loi pysyvän, suurelta osin palkallisen armeijan ja kasvatti sotilaiden palkkoja varmistaakseen uskollisuuden.
Sotaretket ja laajentuminen
Hän johdatti tai määräsi laajoja sotaretkiä Pohjan ja Etelän alueille. Tunnetuimpia ovat:
- Rantaherbret ja mongolien torjunta: Ala-ud-din palkkasi ja uudisti armeijaa vastatakseen mongoliuhkaan; hänen aikanaan useita mongoli-invaasioita torjuttiin menestyksekkäästi.
- Ratsastus Etelään: Ala-ud-dinin lähettämät retket aina Deccaniin asti (Malik Kafurin johtamina) toivat valtakunnalle suuria saaliita ja lukuisia kunnianosoituksia 1300-luvun alussa.
- Gujarat ja Rajput-valtakunnat: hän voitti ja alisti useita paikallisia ruhtinaita sekä valloitti linnoituksia, kuten kuuluisan Chittorin piirityksen 1303.
Talous- ja hallintouudistukset
Ala-ud-din tunnetaan laajoista talous- ja markkinasäännöistään. Hänen tavoitteensa oli rahoittaa iso armeija ja varmistaa julkisen järjestyksen ylläpito:
- Markkinasääntely: hän määräsi tiukat hinnat useille perustuotteille, määräsi virkamiehiä valvomaan markkinoita ja rangaistiin salakuljetuksesta ja hintojen korottamisesta.
- Palkka- ja verojärjestelmä: Ala-ud-din pystyi kasvattamaan valtion tuloja järjestelmällisellä verotuksella ja kirjaamisella; hän saattoi armahtaa tai rangaista verovelvollisia esimerkillisesti luodakseen pelotevaikutuksen.
- Maarekisterit ja maanvuokra: hallinto pyrki selkeyttämään verotuksen pohjaa ja varmistamaan, ettei paikalliset suurmiehet paisuttaneet omaa valtaansa veronkannossa.
Kova kurinpito ja turvallisuus
Hän käytti kovia keinoja sekä rikollisuuden että poliittisen vastarinnan hillitsemiseksi. Julkiset rangaistukset, vakoiluverkosto ja ankarat rangaistukset varmistivat hänen auktoriteettinsa, mutta samalla ne herättivät pelkoa ja vastustusta. Ala-ud-dinin aikakaudella tapahtui myös useita puhdistuksia ylimystön ja armeijan piirissä.
Rakennusperintö ja kulttuuri
Ala-ud-din rakennutti puolustusrakenteita ja monumentteja, joiden jäänteitä on nähtävissä Delhissä. Tunnettuja ovat muun muassa Siri-linnoituksen rauniot ja Alai Darwaza, joka on osa Qutub-kompleksia ja jonka rakentamisen hän määräsi. Nämä rakennukset kuvaavat sekä sotilaallista että monumentaalista perintöä.
Perintö
Ala-ud-dinin kuoleman jälkeen (1316) hänen valtakuntansa kohtasi nopeasti sisäisiä vallankäyntejä. Hänen seuraajikseen nousivat perheenjäsenet ja uskolliset kenraalit, mutta valtakunta alkoi heiketä sisäisten riitojen ja vallanvaihdosten myötä. Ala-ud-dinia pidetään kuitenkin historiallisesti tärkeänä hallitsijana, koska hän vahvisti Delhin sulttaanikuntaa, uudisti armeijan ja hallinnon sekä laajensi intialaisen islamilaisen dynastian valta-aluetta.
Sotilaalliset kampanjat
Ala-ud-din Khalji valloitti ensin Gujaratin ja Malwan. Vuonna 1301 hän valloitti Ranthamboren. Vuonna 1303 hän valloitti Chittorin. Sitten hän lähetti suuren armeijan kenraalinsa Malik Kafurin johdolla Etelä-Intiaan. Malik Kafur kukisti yadavat, kakatiyat, hoysalat ja pandyat. Hän vei myös paljon rikkauksia. Hänen valtakautensa lopussa hänen valtakuntansa oli yhtä suuri kuin Ashoka Suuren (274 eaa-232 eaa.) valtakunta.
Taloudelliset toimenpiteet
Khalji tarvitsi rahaa pitääkseen yllä suurta armeijaa. Tärkeimmät lähteet olivat verot. Maavero määräytyi maan hedelmällisyyden mukaan. Hedelmällisessä Ganga-Yamuna-doabissa maavero oli puolet tuotannosta. Hän valvoi tiukasti aatelisia. Ryhmä virkamiehiä pidettiin korruption estämiseksi. Hän otti käyttöön tilintarkastusjärjestelmän.
Hän otti käyttöön markkinavalvontapolitiikan, jossa hän alensi päivittäistavaroiden, kuten sokerin, öljyn ja kankaiden hintoja. Kauppiaiden oli maksettava Ala-ud-din Khaljin vahvistama summa. Kaupan omistajien valvontaa varten nimitettiin virkamiehiä. Joka jäi kiinni huijaamisesta, sai rangaistuksen. Näin Khalji pystyi maksamaan sotilaille pientä palkkaa.
Armeijan uudistukset
Käytettävissään olevilla rahoilla hän piti yllä suurta armeijaa. Hän maksoi sotilailleen käteisellä. Hän alkoi jopa leimata hevosia ( Dagh). Tällä pyrittiin estämään hyvien hevosten korvaaminen huonolaatuisilla hevosilla. Hän piti jopa luetteloa kaikista armeijansa sotilaista (Chehra). Hän lähetti vakoojia kaikkialle valtakuntaan estääkseen kapinat.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Khalji-dynastia
Etsiä