Maavoimat | maan armeijan se osa, joka taistelee maastossa

Armeija on se osa maan armeijaa, joka taistelee kentällä. Armeijan jäseniä kutsutaan sotilaiksi. Monilla nykyaikaisilla armeijoilla on ajoneuvoja, kuten panssarivaunuja, lentokoneita ja helikoptereita, jotka auttavat sotilaita taistelemaan maastossa.

Sotilas voi olla vapaaehtoinen (henkilö, joka liittyy johonkin halutessaan), tai hallitus voi pakottaa hänet liittymään armeijaan. Miesten pakottamista armeijaan kutsutaan asevelvollisuudeksi tai kutsunnaksi. Vapaaehtoiset armeijat ovat yleensä määrällisesti pieniä, mutta luotettavuudeltaan ja laadultaan suuria. Asevelvollisuusarmeijat ovat suuria, mutta niiden luottamus ja laatu ovat usein heikkoja: voi olla hyvin vaikeaa pakottaa jotakuta vaarantamaan henkensä vastoin tahtoaan. Joskus armeija koostuu palkkasotureista, jotka taistelevat vain palkan vuoksi ja jotka eivät ole juurikaan lojaaleja maalle, jota he palvelevat.

Sotilaat tekevät monia asioita, vihollisen ampumisesta juoksuhautojen kaivamiseen. Heitä käytetään puolustamaan maataan tai hyökkäämään toisen maan armeijaan. Se on vaikeaa, ja sotilaiden on oltava hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti. He liikkuvat lähes aina yhdessä, ja näin joukkue voi tehdä enemmän asioita turvallisemmin. Heidät saatetaan määrätä tiettyihin paikkoihin vartioimaan, tai heidät saatetaan käskeä tutkimaan jokin paikka tai jopa hyökkäämään sinne. Se riippuu heidän komentajastaan. Jokainen sotilas vastaa jollekin toiselle, joten kaikki on järjestetty.

Joskus, kun maan armeija on kiireinen eri paikoissa, eikä sotilaita ole riittävästi, maa voi palkata siviilejä hoitamaan joitakin armeijan tehtäviä, kuten suojelemaan rakennuksia ja tärkeitä henkilöitä sekä paikasta toiseen kulkevia kuorma-autosaattueita. Yleensä he palkkaavat veteraaneja, jotka olivat armeijan jäseniä ennen kuin he lähtivät ja työskentelivät muualla.

Armeijassa työskentelyä ja univormun käyttämistä kutsutaan palvelukseksi. Sotilas ei koskaan sano "työskentelen viestijoukkojen kersanttina" vaan aina "palvelen viestijoukkojen kersanttina" tai muussa arvossa, erikoisalalla ja yksikössä. Vain siviilityöntekijät, jotka eivät käytä univormua, puhuvat "työskentelystä" armeijassa.

Sotilaat armeijassa.

Sotilaallinen vahvuus

Huolimatta sotilasteknologian kasvavasta merkityksestä sotilaallinen toiminta on ennen kaikkea riippuvainen ihmisistä. Esimerkiksi vuonna 2000 Britannian armeija julisti: "Ihminen on edelleen sodan ensimmäinen ase."

Aktiivinen sotilashenkilöstö (tuhansina)
Maa	Työvoima
	2,185
	1,445
	1,400
	1,300
	1,014
	654
	600
	525
	482.5
	480
	450
	405
	400
	361
	355
Lähde: Global Firepower Index

Kurinalaisuus

Armeijan toiminta perustuu kurinalaisuuteen. Se tarkoittaa, että jokainen sotilas toteuttaa kiistatta saamansa käskyt ja tottelee esimiestään tai aliupseeriaan. On vain yksi poikkeus: ihmisoikeuksia tai kansainvälistä oikeutta rikkovia käskyjä ei saa totella, koska sitä pidetään sotarikoksena. Komentoketju ilmenee sotilaallisessa arvoastejärjestelmässä ja hierarkiassa.

Vaihde

Sotilaalle annetaan aseet, kuten pistoolit ja veitset, sekä muut yksinkertaiset varusteet, joilla hän selviytyy taistelukentällä, kuten ruoka, vesi, vaatteet ja teltat. Heidän on pidettävä näistä tavaroista hyvää huolta. Jotkut sotilaat kouluttautuvat armeijan lääkäriksi tai muihin siviilitehtäviin.

Pätevyysvaatimukset

Ennen kuin sotilas voi liittyä armeijaan, hänen on ensin saatava kelpoisuus siihen. Henkilö joutuu testeihin, jotta armeija tietää, pystyykö alokas siihen vai ei. Tätä kutsutaan toisinaan "saapumisleiriksi". Hänen on suoritettava henkiset ja fyysiset testit. Riippuu siitä, missä hän on testeissä, se kertoo, kuinka vaikeaa se on. Hän suorittaa myös testejä, joiden avulla määritetään, mitä työtä hän tekee armeijassa. Hän voi esimerkiksi työskennellä tietokoneiden parissa ja toimia viestijoukkojen jäsenenä tai sotilaiden kokkina, hän voi olla siviilissä rakennusmies ja ryhtyä sotilasinsinööriksi, hänestä voi tulla kuorma-autonkuljettaja ja palvella logistiikkatehtävissä tai hän voi olla erittäin hyvä kiväärin kanssa ja ryhtyä jalkaväen tarkka-ampujaksi. On paljon tehtäviä, joita henkilö voi valita armeijassa.

Haarat

Armeijassa on perinteisesti kuusi palvelushaaraa:

Jalkaväki, jalkaväki, joka taistelee kivääreillä ja muilla kevyillä aseilla.
Ratsuväki, ratsumiehet. Nykyään hevoset on korvattu tankilla, ja ratsumiehiä kutsutaan tankkijoukoiksi.
Tykistö, sotilaat, jotka käyttävät tykkejä, haupitseja ja kranaatinheittimiä. He antavat tulitukea jalkaväelle.
Sotilasinsinöörit, sotilaat, jotka rakentavat ja purkavat (räjäyttävät) asioita ja käsittelevät räjähteitä.
viestijoukot, sotilaat, jotka käyttävät viestimiä, radioita, tutkia, merkinantolaitteita ja tietokoneita.
logistiikka, joka kuljettaa tarvikkeita (elintarvikkeita, polttoainetta, ammuksia, lääkkeitä jne.) muille osastoille ja täydentää niitä.

Aiheeseen liittyvät sivut

Ilmavoimat, armeijan osa, joka käyttää lentokoneita pommitus- tai koiratappeluihin.
Laivasto, armeijan osa, joka taistelee sotalaivoilla merellä.
Merijalkaväki on armeijan osa, joka taistelee ilmassa, maalla ja merellä.
Rannikkovartiosto on armeijan osa, joka suojelee kansakunnan rajaa merien, järvien, valtamerten ja muiden kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden vesistöjen kanssa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on armeija?

V: Armeija on osa maan armeijaa, joka taistelee kentällä. Armeijan jäseniä kutsutaan sotilaiksi.

K: Miten armeijat taistelevat?

V: Monissa nykyaikaisissa armeijoissa on ajoneuvoja, kuten panssarivaunuja, lentokoneita ja helikoptereita, jotka auttavat sotilaita taistelemaan maastossa.

K: Miten joku liittyy armeijaan?

V: Joku voi liittyä armeijaan vapaaehtoisesti, tai hallitus voi pakottaa hänet liittymään armeijaan asevelvollisuuden tai kutsuntojen kautta. Vapaaehtoiset armeijat ovat yleensä pieniä, mutta laadukkaita, kun taas kutsunta-armeijat ovat suuria, mutta niistä puuttuu usein luottamus ja laatu. Joskus armeija koostuu palkkasotureista, jotka taistelevat vain palkan vuoksi ja jotka eivät ole juurikaan lojaaleja maalle, jota he palvelevat.

Kysymys: Mitä sotilaat tekevät?

V: Sotilaat tekevät monia asioita, vihollisen ampumisesta juoksuhautojen kaivamiseen. Heitä käytetään puolustamaan maataan tai hyökkäämään toisen maan armeijaa vastaan, ja heidän on oltava hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti. He liikkuvat lähes aina yhdessä, jotta joukkue voi tehdä enemmän asioita turvallisesti ja tehokkaasti. Heille saatetaan antaa tiettyjä paikkoja vartioitavaksi tai heitä voidaan käskeä etsimään tai hyökkäämään johonkin paikkaan komentajan käskyjen mukaan.

K: Mitä tapahtuu, kun sotilaita ei ole tarpeeksi?

V: Kun maan armeija on kiireinen eri paikoissa, eikä sotilaita ole riittävästi, armeija voi palkata siviilejä hoitamaan joitakin tehtäviä, kuten rakennusten, tärkeiden ihmisten ja paikasta toiseen kulkevien kuorma-autosaattueiden suojelua. Yleensä nämä siviilit ovat veteraaneja, jotka olivat armeijan jäseniä ennen kuin lähtivät muualle töihin.

K: Mitä on palvelus armeijassa?

V: Armeijassa työskentelyä ja sen univormun käyttämistä kutsutaan palvelukseksi; sotilas ei koskaan sano "työskentelen kersanttina" vaan "palvelen kersanttina" yhdessä sotilasarvonsa, erikoisalansa ja yksikkönimikkeensä kanssa sen sijaan; vain siviilityöntekijät, jotka eivät käytä univormua, puhuvat työskentelystä armeijassa sen sijaan, että palvelisivat sitä.