Armeija – maajoukot, sotilaspalvelus ja asevelvollisuus
Armeija, maajoukot, sotilaspalvelus ja asevelvollisuus – kattava opas puolustuksesta, palvelusmuodoista, vapaaehtoisuudesta ja varusmiesjärjestelmän vaikutuksista.
Armeija on se osa maan armeijaa, joka taistelee kentällä ja suojelee valtion alueellista koskemattomuutta. Armeijan jäseniä kutsutaan sotilaiksi. Nykyajan armeijoilla on usein monipuolisia varusteita ja kalustoa, kuten ajoneuvoja, panssarivaunuja, lentokoneita ja helikoptereita, jotka tukevat sotilaita taistelu- ja huoltopalveluissa.
Organisaatio ja tehtävät
Armeija on hierarkkisesti järjestetty: sotilaat kuuluvat joukkoihin, joukot osastoihin ja osastot suurempiin yksiköihin. Jokaisella on selkeä vastuu- ja komentoketju, ja tehtävät voivat vaihdella tiedustelusta, tulituen antamisesta ja joukkojen liikkumisesta logistiikkaan ja sairaanhoitoon. Sotilaat toimivat usein ryhmissä tai joukkueissa, koska yhteistyö parantaa turvallisuutta ja suorituskykyä.
Armeijan yleisiä tehtäviä:
- maanpuolustus ja rajojen valvonta
- hyökkäys- ja vastatoimintaoperaatiot
- siviilien suojeleminen hätätilanteissa (esim. luonnonkatastrofit)
- rajoitetut kansainväliset operoinnit, kuten rauhanturvaaminen
- tiedustelu, viestintä ja kyberpuolustus
- logistiikka- ja huoltopalvelut
Sotilas, palvelus ja asevelvollisuus
Sotilas voi liittyä armeijaan vapaaehtoisesti tai palvelukseen voidaan velvoittaa lain perusteella. Miesten pakottamista palvelukseen kutsutaan asevelvollisuudeksi tai kutsunnaksi. Useimmissa maissa asevelvollisuus koskee vain tiettyä ikäluokkaa, ja palvelusmuotoja ovat varusmiespalvelus, siviilipalvelus ja joissain tapauksissa vapaaehtoinen asepalvelus.
Vapaaehtoiset, ammattiarmeijat ovat yleensä pienempiä mutta koulutukseltaan ja motivaatioltaan vahvempia. Asevelvollisuuden perusteella mobilisoitavat armeijat voivat olla suuria, mutta määräaikaiset varusmiehet eivät aina ole yhtä motivoituneita tai kokeneita. Joissain tilanteissa maat myös palkkaavat palkkasotureita tai urakoitsijoita erityistehtäviin.
Koulutus ja tehtäväjako
Peruskoulutuksessa varusmiehet opettelevat aseenkäsittelyä, taktisia perustaitoja, fyysistä kuntoa ja joukkoelämää. Erikoiskoulutukset keskittyvät mm. viestintään, suojeluun, räjähteiden tunnistukseen, lääkintäpalveluihin tai ajoneuvojen huoltoon. Armeijassa on myös paljon siviilihenkilöstöä, jotka eivät käytä univormua mutta tukevat toimintoja hallinnossa, teknisessä huollossa ja logistiikassa.
Armeijassa työskentelyä ja univormun käyttämistä kutsutaan palvelukseksi. Sotilas yleensä sanoo "palvelen" eikä "työskentelen" kuvatessaan tehtäväänsä, kun taas siviilityöntekijät saattavat puhua "työskentelystä" armeijassa.
Reservi ja veteraanit
Monissa maissa varusmiespalveluksen suorittaneet kuuluvat reserviin, josta heidät voidaan kutsua kertausharjoituksiin tai tarvittaessa palvelukseen. Reservin tehtävänä on lisätä maan kykyä mobilisoida lisävoimia. Kun sotilas päättää palveluksensa, hänestä voi tulla veteraani, ja veteraanien tukeminen ja sopeutuminen siviilielämään ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Muuta huomioitavaa
Armeijan tehtävät muuttuvat ajan myötä teknologian, kansainvälisen politiikan ja turvallisuusuhkien muuttuessa. Nykyään merkittävä osa toiminnasta liittyy myös kyberpuolustukseen, drones‑teknologiaan, sähköiseen sodankäyntiin sekä tiedusteluun ja valvontaan. Lisäksi yhä useammassa maassa myös naiset palvelevat asevoimissa joko vapaaehtoisina tai osana yleistä asevelvollisuutta.
Kun armeija tarvitsee lisää henkilöstöä tai suojelua tietyillä alueilla, se voi palkata myös siviilejä hoitamaan turvallisuustehtäviä, kuten rakennusten ja kuljetusten vartiointia. Usein tällaisiin tehtäviin valitaan entisiä sotilaita, joilla on kokemusta kenttäpalveluksesta.
Armeijan toiminta ja organisaatio perustuvat oikeudellisiin normeihin, kansainväliseen humanitaariseen lakiin ja kansalliseen lainsäädäntöön. Eettiset kysymykset, siviilien suojeleminen ja sotilaiden psyykkinen terveys ovat keskeisiä asioita nykyaikaisessa puolustustyössä.
Sotilaat armeijassa.
Sotilaallinen vahvuus
Huolimatta sotilasteknologian kasvavasta merkityksestä sotilaallinen toiminta on ennen kaikkea riippuvainen ihmisistä. Esimerkiksi vuonna 2000 Britannian armeija julisti: "Ihminen on edelleen sodan ensimmäinen ase."
| Aktiivinen sotilashenkilöstö (tuhansina) | |
| Maa | Työvoima |
|
| 2,185 |
|
| 1,445 |
|
| 1,400 |
|
| 1,300 |
|
| 1,014 |
|
| 654 |
|
| 600 |
|
| 525 |
|
| 482.5 |
|
| 480 |
|
| 450 |
|
| 405 |
|
| 400 |
|
| 361 |
|
| 355 |
| Lähde: Global Firepower Index | |
Kurinalaisuus
Armeijan toiminta perustuu kurinalaisuuteen. Se tarkoittaa, että jokainen sotilas toteuttaa kiistatta saamansa käskyt ja tottelee esimiestään tai aliupseeriaan. On vain yksi poikkeus: ihmisoikeuksia tai kansainvälistä oikeutta rikkovia käskyjä ei saa totella, koska sitä pidetään sotarikoksena. Komentoketju ilmenee sotilaallisessa arvoastejärjestelmässä ja hierarkiassa.
Vaihde
Sotilaalle annetaan aseet, kuten pistoolit ja veitset, sekä muut yksinkertaiset varusteet, joilla hän selviytyy taistelukentällä, kuten ruoka, vesi, vaatteet ja teltat. Heidän on pidettävä näistä tavaroista hyvää huolta. Jotkut sotilaat kouluttautuvat armeijan lääkäriksi tai muihin siviilitehtäviin.
Pätevyysvaatimukset
Ennen kuin sotilas voi liittyä armeijaan, hänen on ensin saatava kelpoisuus siihen. Henkilö joutuu testeihin, jotta armeija tietää, pystyykö alokas siihen vai ei. Tätä kutsutaan toisinaan "saapumisleiriksi". Hänen on suoritettava henkiset ja fyysiset testit. Riippuu siitä, missä hän on testeissä, se kertoo, kuinka vaikeaa se on. Hän suorittaa myös testejä, joiden avulla määritetään, mitä työtä hän tekee armeijassa. Hän voi esimerkiksi työskennellä tietokoneiden parissa ja toimia viestijoukkojen jäsenenä tai sotilaiden kokkina, hän voi olla siviilissä rakennusmies ja ryhtyä sotilasinsinööriksi, hänestä voi tulla kuorma-autonkuljettaja ja palvella logistiikkatehtävissä tai hän voi olla erittäin hyvä kiväärin kanssa ja ryhtyä jalkaväen tarkka-ampujaksi. On paljon tehtäviä, joita henkilö voi valita armeijassa.
Haarat
Armeijassa on perinteisesti kuusi palvelushaaraa:
- Jalkaväki, jalkaväki, joka taistelee kivääreillä ja muilla kevyillä aseilla.
- Ratsuväki, ratsumiehet. Nykyään hevoset on korvattu tankilla, ja ratsumiehiä kutsutaan tankkijoukoiksi.
- Tykistö, sotilaat, jotka käyttävät tykkejä, haupitseja ja kranaatinheittimiä. He antavat tulitukea jalkaväelle.
- Sotilasinsinöörit, sotilaat, jotka rakentavat ja purkavat (räjäyttävät) asioita ja käsittelevät räjähteitä.
- viestijoukot, sotilaat, jotka käyttävät viestimiä, radioita, tutkia, merkinantolaitteita ja tietokoneita.
- logistiikka, joka kuljettaa tarvikkeita (elintarvikkeita, polttoainetta, ammuksia, lääkkeitä jne.) muille osastoille ja täydentää niitä.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Ilmavoimat, armeijan osa, joka käyttää lentokoneita pommitus- tai koiratappeluihin.
- Laivasto, armeijan osa, joka taistelee sotalaivoilla merellä.
- Merijalkaväki on armeijan osa, joka taistelee ilmassa, maalla ja merellä.
- Rannikkovartiosto on armeijan osa, joka suojelee kansakunnan rajaa merien, järvien, valtamerten ja muiden kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden vesistöjen kanssa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on armeija?
V: Armeija on osa maan armeijaa, joka taistelee kentällä. Armeijan jäseniä kutsutaan sotilaiksi.
K: Miten armeijat taistelevat?
V: Monissa nykyaikaisissa armeijoissa on ajoneuvoja, kuten panssarivaunuja, lentokoneita ja helikoptereita, jotka auttavat sotilaita taistelemaan maastossa.
K: Miten joku liittyy armeijaan?
V: Joku voi liittyä armeijaan vapaaehtoisesti, tai hallitus voi pakottaa hänet liittymään armeijaan asevelvollisuuden tai kutsuntojen kautta. Vapaaehtoiset armeijat ovat yleensä pieniä, mutta laadukkaita, kun taas kutsunta-armeijat ovat suuria, mutta niistä puuttuu usein luottamus ja laatu. Joskus armeija koostuu palkkasotureista, jotka taistelevat vain palkan vuoksi ja jotka eivät ole juurikaan lojaaleja maalle, jota he palvelevat.
Kysymys: Mitä sotilaat tekevät?
V: Sotilaat tekevät monia asioita, vihollisen ampumisesta juoksuhautojen kaivamiseen. Heitä käytetään puolustamaan maataan tai hyökkäämään toisen maan armeijaa vastaan, ja heidän on oltava hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti. He liikkuvat lähes aina yhdessä, jotta joukkue voi tehdä enemmän asioita turvallisesti ja tehokkaasti. Heille saatetaan antaa tiettyjä paikkoja vartioitavaksi tai heitä voidaan käskeä etsimään tai hyökkäämään johonkin paikkaan komentajan käskyjen mukaan.
K: Mitä tapahtuu, kun sotilaita ei ole tarpeeksi?
V: Kun maan armeija on kiireinen eri paikoissa, eikä sotilaita ole riittävästi, armeija voi palkata siviilejä hoitamaan joitakin tehtäviä, kuten rakennusten, tärkeiden ihmisten ja paikasta toiseen kulkevien kuorma-autosaattueiden suojelua. Yleensä nämä siviilit ovat veteraaneja, jotka olivat armeijan jäseniä ennen kuin lähtivät muualle töihin.
K: Mitä on palvelus armeijassa?
V: Armeijassa työskentelyä ja sen univormun käyttämistä kutsutaan palvelukseksi; sotilas ei koskaan sano "työskentelen kersanttina" vaan "palvelen kersanttina" yhdessä sotilasarvonsa, erikoisalansa ja yksikkönimikkeensä kanssa sen sijaan; vain siviilityöntekijät, jotka eivät käytä univormua, puhuvat työskentelystä armeijassa sen sijaan, että palvelisivat sitä.
Etsiä