Auguste Comte — sosiologian ja positivismin perustaja
Auguste Comte — sosiologian ja positivismin perustaja. Lue elämä, ajatukset ja positivismin vaikutus yhteiskuntatieteisiin sekä moderniin ajatteluun.
Auguste Comte (täydellinen nimi: Isidore Marie Auguste François Xavier Comte; 17. tammikuuta 1798 – 5. syyskuuta 1857) oli ranskalainen filosofi ja yhteiskunnallinen ajattelija. Hänet tunnetaan yhtenä sosiologian perustajista ja positivismin kehittäjänä. Comte loi termin yhdistämällä latinan sanan socius ("seuralainen") ja kreikan sanan lógos (λόγος, "tieto, oppi, tutkimus") — tästä muodostui käsitteellinen perusta sosiologialle. Hän myös aloitti ajattelutavan ja tavan ymmärtää inhimillistä tietoa, jota kutsutaan positivismiksi.
Elämä ja ura
Comte syntyi Montpellierissä Etelä-Ranskassa. Hän opiskeli Pariisissa, muun muassa École Polytechniquessa, missä hän sai luonnontieteellistä koulutusta. Nuoruudessaan hän työskenteli Charles Fourierin ja erityisesti Henri de Saint-Simonin vaikutuspiirissä; Comte toimi Saint-Simonin sihteerinä ja kehittyi myöhemmin itsenäiseksi ajattelijaksi ja teoreetikkoksi. 1820–1840-luvuilla hän julkaisi laajoja teossarjoja, joissa esitteli filosofiansa ja metodinsa. Elämänsä loppupuolella Comte kehitti myös niin kutsutun "humanismin" tai "ihmiskunnan uskonnon" ajatuksen, jolla hän pyrki korvaamaan perinteiset uskonnolliset instituutiot sosiologista ja moraalisesta järjestelmästä nousevilla rituaaleilla ja arvoilla. Comten terveydentila ja persoonallisuus herättivät ajoittain huolta; hänen suhteensa ympäröivään älymystöön vaihteli arvostuksen ja ristiriidan välillä. Hän kuoli Pariisissa vuonna 1857.
Keskeiset ajatukset
- Kolmen vaiheen laki (la loi des trois états): Comten mukaan ihmiskunnan ajattelu kehittyy kolmessa vaiheessa: teologinen (ilmiöitä selitetään jumalallisilla voimilla), metafyysinen (abstraktit ja luontaiset voimakäsitykset) ja lopulta positiivinen tai tieteellinen vaihe, jossa selitykset perustuvat havaintoihin, kokeiluun ja asiantuntijatietoon.
- Tieteiden hierarkia: Comte esitti tieteiden järjestyksen niiden yleisyyden ja kompleksisuuden mukaan: matematiikka, astronomia, fysikaaliset tieteet, kemia, biologia ja lopulta sosiologia. Hän katsoi, että sosiologia sijoittuu tieteiden huipulle, koska yhteiskunnalliset ilmiöt ovat monimutkaisimpia.
- Metodi ja positivismi: Comten positivismi korostaa empiiristä tutkimusta, systemaattista havainnointia, kokeellista menetelmää, vertailevaa analyysiä ja luokittelua. Hän painotti, että yhteiskunnallista todellisuutta voidaan tutkia kuten luonnontieteitä, mutta menetelmiä on sovellettava sosiaalisen monimutkaisuuden vuoksi varoen.
- Sosiaalinen reformi ja moraali: Comte ei ollut pelkästään teoreetikko: hän halusi luoda järjestelmän, joka toimisi yhteiskunnallisen koheesion ja moraalin ylläpitäjänä ilman perinteistä uskontoa. Tämä näkyy hänen myöhemmissä kirjoituksissaan, joissa on elementtejä yhteisön arvojen ja rituaalien rakentamisesta.
Keskeiset teokset
- Cours de philosophie positive (1830–1842) – Comten pääteos, jossa hän esittelee positiivisen filosofiansa ja tieteiden luokittelun.
- Système de politique positive (1851–1854) – jatkoteoksena yhteiskunnallisten ja poliittisten seurausten käsittely, mukaan lukien Comten humanistinen ehdotus.
- Muita lyhyempiä kirjoituksia ja luentoja, joissa hän tiivisti ja popularisoi ajatuksiaan.
Vaikutus ja kritiikki
Comten vaikutus on ollut merkittävä: hän loi termin ja osuuden teoreettisesta perustasta sille, mitä myöhemmin kutsuttiin sosiologiaksi, ja hänen metodinsa innoittivat monia 1800–1900-lukujen tutkijoita. Hänen ajatuksensa tieteiden hierarkiasta ja fokus tieteelliseen menetelmään muovasivat sosiaalitieteiden institutionalisoitumista. Durkheim ja monet muut sosiaalitieteilijät ottivat vaikutteita Comtesta, vaikka he myös kritisoivat ja kehittivät hänen ajatuksiaan eteenpäin.
Kritiikkiä vastaan tuli muun muassa seuraavista seikoista:
- Liiallinen usko tieteelliseen determinismiin ja ajatukseen, että kaikki sosiaaliset ilmiöt voidaan selittää samalla tavalla kuin luonnontieteissä.
- Reduktionismi: yhteiskunnan monimuotoisuuden ja merkitysten kaventaminen pelkiksi luonnollisiksi prosesseiksi.
- Poliittiset ja uskonnolliset implikaatiot: Comten ehdottama "ihmiskunnan uskonto" ja autoritääriset piirteet herättivät vastustusta.
Perintö
Auguste Comten merkitys näkyy sekä terminologiassa että siinä filosofisessa perinteessä, joka arvostaa järjestelmällistä, empiiristä lähestymistapaa yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimiseen. Vaikka monet hänen yksityiskohtaisista ajatuksistaan on sittemmin tarkistettu tai hylätty, hänen panoksensa sosiologian ja tieteellisen metodiikan rakentamisessa on kiistaton. Comten työ muistuttaa siitä, miten tieteen ja yhteiskunnan suhteesta voidaan keskustella sekä teoreettisesti että käytännöllisesti.
Life
Comte syntyi 19. tammikuuta 1798 Montpellierissä Etelä-Ranskassa. Opiskeltuaan Montpellierin yliopistossa, joka on yksi Euroopan vanhimmista yliopistoista, Comte pääsi Pariisin École Polytechniqueen.
Hän avioitui Caroline Massinin kanssa, mutta erosi vuonna 1842.
Hän kuoli Pariisissa 5. syyskuuta 1857, ja hänet on haudattu kuuluisaan Cimetière du Père Lachaiseen. Hänen asuntonsa vuosilta 1841-1857 on nykyään suojeltu Maison d'Auguste Comte -nimisenä.
Kolmen vaiheen laki
Kolmen vaiheen laki on Auguste Comten sosiaalihistoriallinen ajatus. Comten mukaan tieto kehittyi kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on "teologinen" vaihe, jossa Comten mukaan ihmiset käyttävät uskontoa tai jumalia selittääkseen, miksi asioita tapahtuu tai mistä asiat ovat peräisin. Toinen vaihe on "metafyysinen" tai "abstrakti" vaihe, jossa ihmiset käyttävät filosofiaa ja abstrakteja ideoita pohtimaan uskomuksiaan ja selittämään asioita. Viimeinen vaihe on "positiivinen", joka koskee positivismin kolmea vaihetta. Comte sanoi, että yhteiskunta voi siirtyä positivistiseksi yhteiskunnaksi, jos kaikki tieteet, myös sosiologia, käytetään asioiden selittämiseen.
Works
- Comte, Auguste; Bridges, John Henry (1865). Positivismin yleisnäkemys. Trübner and Company.
- Comte, A.; Bridges, J.H. (toim.); A General View of Positivism; Trubner and Co., 1865 (uudelleenjulkaisu Cambridge University Press, 2009; ISBN 978-1-108-00064-2).
- Comte, Auguste (2009). Positiivisen uskonnon katekismus: Or Summary Exposition of the Universal Religion in Thirteen Systematic Conversations between a Woman and a Priest of Humanity. Cambridge University Press. ISBN 978-1-108-00087-1.
- Comte, A; Martineau, H. (tr.); The Positive Philosophy of Auguste Comte; 2 nidettä; Chapman, 1853 (uudelleenjulkaisu Cambridge University Press, 2009; ISBN 978-1-108-00118-2) (mutta huomaa, että C.U.P. sanoo, että "Martineaun lyhennetty ja helpommin sulava versio Comten teoksesta oli tarkoitettu laajalle lukijakunnalle, erityisesti niille, joiden hän katsoi olevan moraalisesti ja älyllisesti ajelehtivia", joten tämä ei ole varsinaisesti Comten omia kirjoituksia).
- Comte, Auguste (1998). Comte: Early Political Writings. Cambridge University Press. ISBN 978-0-521-46923-4.
- Comte, A.; System of Positive Polity; eri kustantamot.
- Comte, A.; Cours de Philosophie Positive, Tome II; Bachelier, Pariisi, 1835, http://www.gutenberg.org/files/31882/31882-h/31882-h.htm; kuuden niteen skannaus löytyy Projet Gallicasta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q:Kuka oli Auguste Comte?
V: Auguste Comte oli ranskalainen ajattelija ja yksi sosiologian perustajista.
K: Mitä hän loi?
V: Hän loi sanan "sosiologia" latinalaisista ja kreikkalaisista juurista ja aloitti myös positivismiksi kutsutun ajattelutavan inhimillisestä tiedosta.
K: Milloin hän syntyi?
V: Auguste Comte syntyi 17. tammikuuta 1798.
K: Mistä hänen ajatuksensa ovat peräisin?
V: Hänen ajatuksensa olivat peräisin latinalaisista ja kreikkalaisista juurista.
K: Mitä positivismi on?
V: Positivismi on Auguste Comten aloittama tapa ajatella ja ymmärtää inhimillistä tietoa.
K: Milloin hän kuoli?
V: Auguste Comte kuoli 5. syyskuuta 1857.
K: Mitä socius tarkoittaa latinaksi?
V: Latinaksi socius tarkoittaa "kumppania".
Etsiä