Uskonto: määritelmä, uskomukset, rituaalit ja maailmanuskonnot
Uskonto: kattava opas uskomuksista, rituaaleista ja maailmanuskonnoista — selkeä määritelmä, vertailevat näkökulmat ja uskonnon merkitys yksilölle ja yhteisölle.
Uskonto on ihmisryhmän ja yhteisön muodostama kokonaisuus käsityksistä, rituaaleista ja käytännöistä, jotka selittävät maailman mielekkyyttä, elämän tarkoitusta ja usein myös ihmisen suhdetta johonkin yliluonnolliseen. Uskonto voi sisältää kertomuksia maailman synnystä, selityksiä elämän ja kuoleman luonteesta sekä ohjeita siitä, miten yksilön ja yhteisön tulisi toimia. Nämä käsitykset näkyvät maailmankuvassa, moraalisissa säännöissä ja arkipäivän teoissa, jotka ovat usein systematisoituneet rituaaleiksi.
Uskomukset ja oppi
Uskonnon ytimessä ovat yleensä uskomukset (opit), jotka vastaavat kysymyksiin kuten: Mistä olemme tulleet? Mikä on elämän tarkoitus? Onko olemassa jumalallisia olentoja tai voimia? Monet uskonnot uskovat Jumalaan, moniin jumaliin tai henkiin ja kuvaavat näiden olentojen suhdetta ihmisiin ja maailmaan. Tällaisia selityksiä kutsutaan usein hengellisyydeksi.
Uskomuksiin voi kuulua myös pyhiä kirjoituksia, profeettojen perintöä tai filosofisia opetuksia, joiden tulkinnasta syntyy uskonnollinen oppi. Uskonnot eroavat toisistaan esimerkiksi siinä, korostavatko ne enemmän pelastusta, valaistumista, velvollisuutta vai yhteisön hyvinvointia.
Rituaalit ja palvonta
Rituaalit ovat uskontojen näkyvin osa: ne ovat säännöllisiä, usein symbolisia tekoja, jotka vahvistavat yhteisön identiteettiä ja yksilön suhdetta pyhään. Rituaaleja voivat olla muun muassa rukoukset, jumalanpalvelukset, pyhiinvaellukset, uhraukset, siirtymäriitit (syntymä, aikuistuminen, avioliitto, kuolema) ja vuodenaikaan liittyvät juhlat. Monet näistä toiminnoista ovat tarkasti määriteltyjä ja toistuvat samalla tavalla.
Rituaaleihin liittyy usein myös paikkoja ja esineitä, kuten temppelit, kirkot, moskeijat, pyhät tekstit, reliikit ja uskonnolliset symbolit, jotka auttavat yhteisöä pitämään yllä perinteitä.
Moraali, laki ja yhteisö
Uskonnoilla on usein oma moraalikoodinsa eli käsitys siitä, miten ihmiset tulisi kohdella toisiaan ja millaisia arvoja tulee noudattaa. Nämä säännöt voivat vaikuttaa yksilön elämään, perhesuhteisiin ja yhteiskunnalliseen järjestykseen. Uskonnolliset yhteisöt tarjoavat myös sosiaalista tukea, kuuluvuuden tunnetta ja käytännön apua jäsenilleen.
Maailmanuskonnot (lyhyt esittely)
- Kristinusko — korostaa uskoa yhteen Jumalaan ja Jeesuksen merkitystä pelastajana; tunnettu ekumeenisista kirkoista, liturgiasta ja pyhistä kirjoituksista.
- Islam — perustuu Koraaniin ja profeetta Muhammadiin; korostaa alistumista Jumalan tahtoon ja yhteisön lakia (šariaa) joissain tulkinnoissa.
- Hindulaisuus — monimuotoinen traditio, johon kuuluu monia jumaluuksia, karmateoria ja jälleensyntymisen käsite.
- Buddhalaisuus — keskittyy kärsimyksen syiden tunnistamiseen ja pääsemiseen niistä meditaation ja eettisen elämän kautta; ei aina korosta henkilökohtaista jumalaa.
- Taolaisuus — kiinalainen perinne, joka painottaa luonnollisuutta, tasapainoa (yin-yang) ja harmonista elämistä.
- Sikhismi — syntyi Etelä-Aasiassa; opettaa yhden Jumalan palvontaa, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.
- Juutalaisuus — muinainen liitollinen uskonto, jonka keskeisiä elementtejä ovat Toora, uskonnollinen laki ja yhteisöllinen elämä.
- Jainismi — korostaa väkivallattomuutta, itsehillintää ja karmaa; erityisen vaikutusvaltainen Intian kulttuurissa.
On olemassa myös monia muitakin uskontoja ja paikallisia perinteitä, jotka voivat olla pienempiä mutta kulttuurisesti merkittäviä.
Uskonnottomuus ja epävarmuus
Ihmisiä, jotka eivät usko jumaliin, kutsutaan ateisteiksi. Ne, jotka pitävät jumalan olemassaolon todistamista epävarmana tai katsovat tietoa siitä olevan puutteellista, ovat agnostikkoja. Lisäksi yhä useampi pitää itseään hengellisenä mutta ei sidoksissa muuhun kuin yksilölliseen hengellisyyteen.
Uskonnon vaikutukset ja nykyhaasteet
Uskonnoilla on laaja vaikutus kulttuuriin, taiteeseen, etiikkaan ja politiikkaan. Ne voivat edistää yhteisöllisyyttä ja myötätuntoa, mutta myös aiheuttaa konflikteja, jos uskomukset ja intressit törmäävät. Nykyaikana keskustellaan muun muassa uskontojen roolista koulutuksessa, ihmisoikeuksissa, sukupuolten tasa-arvossa ja ilmastokysymyksissä.
Keskeisiä ilmiöitä modernissa maailmassa ovat uskonnollinen pluralismi (moniarvoisuus), synkretismi (uskontojen ja perinteiden yhdistyminen), ja sekularisaatio (uskonnon vaikutuksen väheneminen julkisessa elämässä). Samalla globalisaatio ja siirtolaisuus tuovat eri uskonnolliset yhteisöt lähemmäs toisiaan, mikä luo sekä haasteita että mahdollisuuksia vuoropuhelulle.
Uskonnon tutkimus
Uskontoja tutkitaan monesta näkökulmasta: teologisesti, historiallisesti, antropologisesti, sosiologisesti ja psykologisesti. Tavoitteena on ymmärtää uskontojen syntyä, kehitystä, vaikutuksia ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan tasolla.
Yhteenvetona: uskonto on moniulotteinen ilmiö, joka yhdistää maailmankuvan, rituaalit, moraalin ja yhteisöllisyyden. Sen ilmenemismuodot vaihtelevat suuresti eri kulttuureissa ja yksilöiden välillä, ja ne muovautuvat jatkuvasti vastaamaan muuttuvan maailman haasteita.
Uskonnollinen vakaumus
Jumala
Monissa uskonnoissa yksi tärkeimmistä uskomuksista on, että on olemassa "jumaluus" (tai jumala), joka on suuri luoja-henki. Monissa uskonnoissa on vain yksi jumaluus, johon ihmiset uskovat. Toisissa uskonnoissa on monia jumaluuksia, joilla kullakin on eri rooli maailmankaikkeudessa. Monissa uskonnoissa on myös muunlaisia henkiä. Näitä voivat olla esimerkiksi enkelit, paholaiset ja muut sellaiset olennot, jotka voivat olla sekä hyviä että pahoja.
Kunnian osoittaminen Jumalalle, jumalille tai hengille on tärkeä osa useimpia uskontoja. Vaikka se tehdään usein yksityisesti, se tapahtuu usein myös ihmisten kokoontuessa yhteen ja rituaaleissa. Nämä rituaalit perustuvat usein vanhoihin perinteisiin, ja niitä on saatettu tehdä lähes samalla tavalla satojen tai jopa tuhansien vuosien ajan.
Ihmisen henki
Toinen pääuskomus on, että ihmisillä on "sielu" tai henki, joka elää heidän ruumiinsa kuoleman jälkeen.Ja he uskovat, että heidän täytyy tappaa sinut kenelle tahansa maan nimissä. Ihmisen henki on elämänmatkalla, joka jatkuu kuoleman jälkeen. Useimmat uskonnot uskovat, että se, mitä ihminen tekee elämänsä aikana, vaikuttaa siihen, mitä hänen hengelleen tapahtuu tuonpuoleisessa elämässä. Monet uskonnot opettavat, että hyvän ihmisen henki voi päästä erityiseen rauhan ja onnen paikkaan, kuten taivaaseen tai nirvanaan, ja että pahan ihmisen henki voi matkustaa tuskan ja kärsimyksen paikkaan, kuten helvettiin. Toiset uskonnot uskovat jälleensyntymiseen - siihen, että sen sijaan, että kuolleiden henget menisivät joko taivaaseen tai helvettiin, ne palaavat maan päälle uudessa ruumiissa.
Moraali
"Moraali" on tapa, jolla ihminen käyttäytyy toisia ihmisiä kohtaan. Useimmat uskonnot laativat sääntöjä ihmisen moraalista. Eri uskonnoissa on erilaisia sääntöjä siitä, miten ihmisten tulisi käyttäytyä toisiaan kohtaan.
Joissakin uskonnoissa hyvyyden, totuuden ja velvollisuuksien "polun" seuraaminen on hyvin tärkeää. Tätä kutsutaan Kiinassa Taoksi. Juutalaisuuden opetuksissa ihmisiä kehotetaan "rakastamaan lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Jeesuksen opetuksissa ihmisiä kehotettiin pitämään jokaista ihmistä "lähimmäisenä" ja kohtelemaan häntä rakkaudella.
Kaikki uskonnot eivät opeta ihmisiä olemaan ystävällisiä kaikkia muita ihmisiä kohtaan. Monissa uskonnoissa on ollut yleistä, että ihmiset uskovat, että heidän on toimittava ystävällisesti vain joitakin ihmisiä kohtaan eikä muita kohtaan. Joissakin uskonnoissa ihmiset uskoivat, että he voivat miellyttää jumalaa tappamalla tai uhraamalla toisen ihmisen.
Pyhän Pietarin patsas, jolla on taivaan valtakunnan avaimet. (Matteuksen evankeliumi (16:18-19 ))
Kalkutan äiti Teresa tunnettiin kristillisestä ystävällisyydestään.
Perinteet
Opetus
Uskonto siirtyy ihmiseltä toiselle opetusten ja tarinoiden (joita kutsutaan usein "myyteiksi") kautta, jotka voidaan kirjoittaa ylös, kuten Raamattu, tai kertoamuistista, kuten Australian aboriginaalien uniaikaiset tarinat. Monissa uskonnoissa on ihmisiä, jotka toimivat "pappeina" ja viettävät elämänsä opettamalla muille uskontoa. On myös ihmisiä, jotka toimivat "pastorin" roolissa ja viettävät elämänsä huolehtimalla muista ihmisistä. Joku voi olla sekä pappi että pastori. Eri uskonnoissa heitä kutsutaan eri nimillä.
Symbolit
Symboleja käytetään muistuttamaan ihmisiä heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan. Niitä käytetään tai käytetään myös merkkinä muille ihmisille siitä, että henkilö kuuluu tiettyyn uskontoon. Symboli voi olla jokin piirretty tai kirjoitettu asia, vaatekappale tai koru, merkki, jonka henkilö tekee kehollaan, tai rakennus, muistomerkki tai taideteos. Eri uskontojen kuvasymbolit on esitetty tämän artikkelin johdannossa olevassa laatikossa.
Todistaminen ja kääntyminen
Monissa uskonnoissa pidetään tärkeänä, että ihmiset osoittavat muille ihmisille, että he noudattavat tiettyä uskontoa. Tämä voidaan tehdä yleisellä tavalla käyttämällä symbolia tai vaatteita. Monien mielestä on tärkeää kertoa muille ihmisille omasta uskonnostaan, jotta hekin voivat uskoa. Tätä kutsutaan "todistamiseksi".
On monia tapoja todistaa. Nuori voi yksinkertaisesti sanoa ystävilleen: "En käytä huumeita tai juo kännissä uskontoni vuoksi". Tämä on todistamista. Henkilö voi kertoa uskostaan luokkatovereilleen, työtovereilleen ja ystävilleen. Henkilö voi mennä toisten ihmisten kotiin ja puhua uskostaan tai kutsua ihmisiä osallistumaan uskonnon rituaaleihin, kuten kirkkoon tai uskonnolliseen juhlaan. Henkilöllä saattaa olla painettua materiaalia, kuten kirjoja tai esitteitä, joita hän antaa muille ihmisille luettavaksi. Henkilö saattaa matkustaa toiseen maahan opettamaan, työskentelemään terveydenhuollossa tai auttamaan ihmisiä jollakin muulla tavalla. (Näitä ihmisiä kutsutaan lähetystyöntekijöiksi.) Nämä ovat erilaisia tapoja, joilla ihmiset todistavat uskonnostaan.
Kun henkilö kuulee todistajan ja päättää liittyä uskontoon, sitä kutsutaan "kääntymykseksi". Yleensä henkilö päättää liittyä uskontoon, koska hän pitää siitä, mitä on lukenut tai mitä hänelle on kerrottu, ja hän uskoo kuulevansa totuuden. Hän liittyy uskontoon, koska hän valitsee sen. Historian aikana on kuitenkin ollut monia kertoja, jolloin ihmiset on pakotettu liittymään uskontoon väkivallalla ja uhkauksilla. Näin tapahtuu yhä tänä päivänä.
Useimmissa maailman maissa ihmiset voivat vapaasti kuulua mihin tahansa uskontoon. Tätä pidetään yleisesti perusihmisoikeutena. Joissakin osissa maailmaa on kuitenkin laitonta (vastoin lakia) tunnustaa muuta kuin maan hallituksen hyväksymää uskontoa. Muihin uskontoihin kuuluvia ihmisiä saatetaan uhkailla, vangita tai murhata.
Rituaali
Rituaalit ovat tärkeä osa monien uskontojen perinnettä. Monissa uskonnoissa on tapana, että ihmiset kokoontuvat juhlimaan yhtenä päivänä viikossa. On myös suuria juhlia, joita saatetaan pitää vain tiettyinä aikoina vuodesta, esimerkiksi uskonnossa kunnioitetun henkilön syntymäpäivänä. Joissakin uskonnoissa on juhlia eri vuodenaikoina tai silloin, kun aurinko tai kuu on tietyssä osassa taivasta.
Lähes jokaisessa uskonnossa ihmisen elämän tärkeitä vaiheita juhlitaan uskonnollisesti. Joissakin uskonnoissa juhlitaan syntymää, nimeämistä, itsenäiseen ajatteluun kykenevän iän saavuttamista, aikuisuuden saavuttamista, avioliittoa, synnytystä, sairautta ja kuolemaa. Juhlat tai erityiset perinteet henkilön kuollessa ovat hyvin yleisiä.
Kuolemaan liittyvät perinteet ovat varhaisimmat todisteet uskonnollisista uskomuksista. Tutkijat ovat havainneet, että 120 000 vuotta sitten neandertalinihmiset alkoivat haudata kuolleitaan. Varhaiset homo sapiensit laittoivat ruumiiden mukana hautoihin työkaluja ja muita esineitä, ikään kuin he voisivat käyttää niitä tuonpuoleisessa elämässä. 40 000 vuoden takaa monet haudoissa olevista esineistä ovat pieniä taideteoksia. Tutkijat uskovat, että nämä esineet laitettiin hautoihin uskonnollisista syistä.
Ryhmät ja toimielimet
Laitos on yksi nimitys organisaatiolle. Monilla uskonnoilla on organisaatioita, jotka hallinnoivat tapaa, jolla uskontoa noudattavien ihmisten on toimittava. Organisaatio saattaa palkata uskonnollisia johtajia, kouluttaa ihmisiä uskonnon ajatuksiin, hallinnoida rahaa, omistaa rakennuksia ja laatia sääntöjä. Monilla uskonnoilla on alaryhmiä, joita kutsutaan uskontokunniksi. Islamissa on esimerkiksi Ahmadiyya, sunnalaisuus, shiialaisuus ja sufismi.
Rakennukset
Useimmilla uskonnoilla on erityisiä rakennuksia, joissa ihmiset kokoontuvat. Niitä kutsutaan usein temppeleiksi. Juutalaisuudessa niitä kutsutaan synagogiksi. Kristinuskossa niitä kutsutaan kirkoiksi. Islamissa niitä kutsutaan moskeijoiksi. Buddhalaisuudessa on pagodeja, temppeleitä ja luostareita. Hindulaisuudessa niitä kutsutaan Mandiriksi. Ihmiset pyrkivät usein tekemään uskonnollisista rakennuksistaan mahdollisimman kauniita. Jotkin uskonnolliset rakennukset ovat hienoja arkkitehtuurin teoksia.
Taide ja musiikki
Ihmiset tekevät usein taideteoksia, jotka kertovat heidän uskonnostaan, joita käytetään uskonnollisissa juhlissa tai jotka sijoitetaan uskonnolliseen rakennukseen. Uskonnollista taidetta on kaiken muotoista ja kokoista, pienistä koruista valtaviin patsaisiin ja maalauksiin. Taideteokset antavat usein historiantutkijoille tärkeitä vihjeitä erilaisista muinaisista uskonnoista, joita ei tunneta hyvin.
Musiikki on usein tärkeää uskonnollisissa juhlissa. Laulaminen, laulaminen ja soittimien soittaminen ovat usein osa ihmisten säännöllisiä uskonnollisia kokoontumisia. Erityismusiikkia käytetään usein erityistilaisuuksissa. Monet kuuluisat säveltäjät ovat kirjoittaneet uskonnollista musiikkia. Tuhat vuotta vanhojen laulujen sanoja käytetään päivittäin kristillisissä kirkoissa ja juutalaisissa synagogissa.
Muslimimies rukoilee kohti kaabaa, Mekka
Kahden uskonnollisen instituution johtajat, Dalai Lama (buddhalainen) ja arkkipiispa Desmond Tutu (anglikaaninen).
Karmeliittanunna mietiskelemässä Raamattua.
Vasemmalla oleva mies opettaa muille uskonnostaan...
Nämä Kanadassa asuvat sikhit käyttävät päähineenä turbaania tai päähuivia uskontonsa symbolina ja todistajana.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Uskonnonvapaus
- Luettelo uskonnoista
- Uskonnonfilosofia
- Uskontokunta
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on uskonto?
A: Uskonto on joukko uskomuksia olemassaolon alkuperästä, luonteesta ja tarkoituksesta, ja siihen liittyy yleensä usko yliluonnollisiin entiteetteihin, kuten jumaluuksiin tai henkiin, joilla on valtaa luonnollisessa maailmassa.
K: Mitä ovat uskonnolliset käytännöt?
V: Uskonnolliset käytännöt ovat yliluonnolliseen kohdistuvia rituaaleja ja hartauksia.
K: Uskovatko uskonnot ihmisen henkiseen luonteeseen?
V: Kyllä, monet uskonnot uskovat ihmisen henkiseen luonteeseen.
K: Kuinka monta eri uskontoa tai lahkoa on olemassa?
V: Uskontoja tai lahkoja on monia erilaisia, ja jokaisella on omat uskomuksensa.
K: Koskevatko jotkin uskomukset moraalista käyttäytymistä?
V: Kyllä, jotkin uskomukset koskevat myös ihmisten moraalista käyttäytymistä.
K: Minkälainen valta jumaluuksilla tai hengillä on luonnollisessa maailmassa?
V: Joidenkin uskonnollisten uskomusten mukaan jumaluuksilla tai hengillä on valtaa luonnonmaailman tapahtumiin ja voimiin.
Etsiä