Auguste Rodin (syntynyt François-Auguste-René Rodin; 12. marraskuuta 1840 – 17. marraskuuta 1917) oli ranskalainen kuvanveistäjä, joka vaikutti ratkaisevasti modernin kuvanveiston syntyyn. Hän syntyi Pariisissa ja työskenteli läpi elämänsä laajasti eri materiaaleilla: savesta, marmorista ja pronssista tehdyillä teoksilla hän uudisti käsityksen ihmisen kehosta ja veistoksen pinnasta. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat "Ajattelija", "Suudelma" ja suuri monumentaalinen työ Helvetin portit (La Porte de l'Enfer), josta syntyi monia itsenäisiä hahmoja ja osia.

Elämä ja opiskelu

Vaikka Rodinia pidetään yleisesti modernin kuvanveiston alkuna, hänen koulutuksensa juontui perinteisemmästä käsityöläislähtöisestä koulutuksesta. Hänet hylättiin kolme kertaa Pariisin tärkeimpään taidekouluun, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan pienemmissä piirustuskouluissa ja työskenteli käyttöpajojen ja työpajojen piirroksissa ja koristeaiheissa. Nuorena hän toimi apulaisena mm. koristelijana ja työskenteli tunnetun koristeveistäjän alaisuudessa, mikä kehitti hänen teknistä taitoaan ja käsityöläisotettaan.

Työskentelytapa ja tärkeimmät teokset

Rodinilla oli ainutlaatuinen kyky mallintaa monimutkaista, elävää ja usein rikottua pintaa savessa. Hän loi usein ensin hyvin vapaita, voimakkaasti muotoiltuja savimalleja, teki niistä kipsivaloksia ja käytti niitä pohjana marmorin veistoon tai pronssivaluihin. Rodinin työt poikkesivat perinteisistä mytologian ja allegorian aiheista: hän esitti ihmisvartalon realistisesti, yksilöllisesti ja fyysisesti, korostaen tunteita, liikkeen muistumia ja valaistuksen vaikutusta pintaan. Hän teki usein fragmentteja ja muokkasi samaa hahmoa useita kertoja, mikä teki työprosessista dynaamisen ja alati kehittyvän.

Merkittäviä teoksia ja kokonaisuuksia ovat muun muassa:

  • Ajattelija – alkujaan osa Helvetin portteja, itsenäistyi ikoniseksi mietteliään miehen kuvaksi;
  • Suudelma – intiimi ja eroottinen pari-aihe, joka osoittaa Rodinin herkkää pintakäsittelyä;
  • Helvetin portit – monumentaalinen, Dantea ja muita lähteitä yhdistelevä projekti, josta eriytyi useita itsenäisiä hahmoja;
  • Les Bourgeois de Calais – julkinen monumentti, joka näyttää Rodinin kyvyn käsitellä kollektiivista kärsimystä ja yksilöllisyyttä;
  • Monet pienemmät figuurit ja muotokappaleet, joita asiakkaat tilasivat ja jotka levisivät laajoina valukappaleina eri kokoisina ja painoksina.

Tilaustyöt, kritiikki ja Balzacin veistos

Monia Rodinin merkittävimpiä veistoksia kritisoitiin voimakkaasti hänen elinaikanaan, koska ne poikkesivat perinteisestä kaavamaisesta ja koristeellisesta kuvanveistoperinteestä. Erityisen tunnettu on tarina hänen tilaustyöstään kirjailija Honoré de Balzacin muistopatsaasta. Rodin työsti Balzacia pitkään ja esitti hahmon voimakkaana, massiivisena läsnäolona. Kun teos torjuttiin tilaajayhteisön taholta, Rodin ei yrittänyt muokata tyyliään miellyttääkseen kriitikoita: hän maksoi tilaajan takaisin ja sijoitti hahmon omaan puutarhaansa. Teos valettiin lopulta pronssiin vasta vuonna 1939 ja sitä pidetään nykyään mestariteoksena.

Yksityiselämä ja työryhmä

Rodinilla oli laaja verkosto intellektuelleja, kirjailijoita ja taiteilijoita. Hänellä oli pitkäaikainen ja ristiriitainen suhde oppilaansa Camille Claudelin kanssa, joka myös vaikutti hänen töihinsä ja jonka oma ura sai merkittävää huomiota. Rodin oli lisäksi elämänkumppaniin Rose Beuret'n kanssa useita vuosikymmeniä; pariskunta vihittiin lopulta avioliittoon molempien viimeisinä elinvuosinaan. Rodin johti suurta työpajaa, jossa oli apulaisia, ja hänen tuotantonsa laajeni usein useiksi versioiksi samoista hahmoista – osa näistä valettiin myöhemmin isommissa sarjoissa.

Maine, keräilijät ja perintö

Rodinin maine kasvoi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa; hänestä tuli aikansa tunnetuimpia ranskalaisia kuvanveistäjiä, ja vuoden 1900 maailmannäyttelyn jälkeen rikkaat yksityisasiakkaat sekä kansainväliset mesenaatit kiinnostuivat hänen teoksistaan. Esimerkiksi japanilainen mesenaatti Matsukata Kojiro osti useita Rodinin valukappaleita, mukaan lukien osia Helvetin porteista, ja näin Rodinin töitä levisi laajasti myös Euroopan ulkopuolelle.

Hänen elinaikanaan työt herättivät voimakkaita mielipiteitä, ja heti kuoleman jälkeen kiinnostus hieman laantui, kun taidesuuntaukset muuttuivat. Kuitenkin Rodinin vaikutus kuvanveistoon palautui ja vakiintui nopeasti: hän lahjoitti suuren osan töistään ja työtiloistaan Ranskan valtiolle, ja hänen ateljeestaan muodostui myöhemmin Musée Rodin Pariisissa, jossa hänen teoksensa ja piirroksensa ovat pitkälti esillä.

Arvio ja vaikutus

Rodin uudisti veistosten ilmaisua korostamalla pinnan elävyyttä, liikettä ja tunteiden konkretisoitumista. Hänen työnsä vaikutti sukupolviin – paitsi veistäjiin myös maalaajiin ja kuvataiteilijoihin yleisemmin. Nykyään häntä pidetään yhtenä modernin veistotaiteen tärkeimmistä pioneereista: hänen teoksensa ovat sekä museoiden kokoelmissa että julkisissa paikoissa eri puolilla maailmaa, ja ne jatkavat keskustelua siitä, mitä veistos voi olla.

Rodin kuoli 17. marraskuuta 1917. Hänen tuotantonsa ja ajatuksensa veistotaiteesta elävät edelleen laajasti esillä museoissa ja näyttelyissä ympäri maailmaa.