Edna Ruth Scott Parker (20. huhtikuuta 1893 – 26. marraskuuta 2008) oli yhdysvaltalainen supercentenaario, jonka ikä oli dokumentoidusti korkein elossa olevista ihmisistä Yone Minagawan kuoleman jälkeen 13. elokuuta 2007 aina Parkerin omaan kuolemaan 26. marraskuuta 2008 saakka.
Elämä ja ura
Parker syntyi maatilalla Morganin piirikunnassa Indianassa. Hän opiskeli ja suoritti opettajan tutkinnon Franklin Collegessa. Opettajana hän työskenteli vain muutaman vuoden, kunnes meni naimisiin naapurinsa Earl Parkerin kanssa. Puoliso, Earl Parker, kuoli 23. helmikuuta 1939. Pariskunnalla oli kaksi poikaa, Clifford ja Earl Jr., jotka molemmat kuolivat ennen äitiään.
Myöhemmät vuodet
Earlin kuoleman jälkeen Edna Parker asui yksin maatilalla Blueridge Roadilla. Hän asui siellä noin 100-vuotiaaksi saakka, jolloin hän muutti asumaan yhden poikansa luo. Eräänä talviyönä hänet löydettiin takapihalta huonokuntoisena lumesta — hänen perheensä huomasi hänet, koska hänellä oli yllään punainen villapaita, jota hän oli aina pitänyt. Perhe pelkäsi tuolloin pahinta, mutta Parker toipui. Perheen huoli johti lopulta päätökseen siirtää hänet hoivakotiin.
Parker muutti asumaan Heritage House Convalescent Centeriin, vanhainkotiin Shelbyvillessä Indianassa. Iästä huolimatta hän pysyi suhteellisen hyväkuntoisena ja pystyi yhä kävelemään hoivakodin arjessa.
Pitkäikäisyys ja tunnustukset
Parkerin ikä oli vahvistettu gerontologisten rekisterien ja iänvarmistusprosessien kautta. Huhtikuussa 2007 hän tapasi 114-vuotiaana 113-vuotiaan Bertha Fryn (tuolloin Indianan toiseksi vanhin), ja kyseinen tapaaminen muodostui poikkeuksellisen suureksi yhdistetyksi iäksi kahden ihmisen välillä.
Edna Parker täytti 115 vuotta 20. huhtikuuta 2008. Syntymäpäivää juhlittiin kahdesti: julkinen tilaisuus pidettiin 18. huhtikuuta ja yksityinen perhejuhla 20. huhtikuuta. Juhlissa oli sataviisitoista moniväristä ilmapalloa, koska Parker piti ilmapallojen näkemisestä ilmassa.
Perintö
Parker kuoli 26. marraskuuta 2008 115 vuoden ja 220 päivän iässä. Hänen pitkäikäisyytensä toi hänelle julkisuutta ja kiinnostusta gerontologian piirissä — hänen elämänsä kuvasi sitä, kuinka harvinaista ja arvostettua yli 110-vuotiaaksi eläminen on. Supercentenaario tarkoittaa henkilöä, joka on täyttänyt 110 vuotta; tällaiset vanhuuden tapaukset ovat harvinaisia, ja niiden taustalla vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että elintapatekijät.
Parkerin kuoleman jälkeen vanhimman elossa olevan henkilön titteli siirtyi toiselle vahvistetulle supercentenaarille. Edna Parkerin elämä ja esimerkki ovat osa pitkäikäisyystutkimuksen ja ikääntyneiden ihmisten historiaa Yhdysvalloissa.