Empedokles — kreikkalainen esisokraattinen filosofi, neljän elementin teoria

Empedokles — kreikkalainen esisokraattinen filosofi: neljän elementin teoria, rakkaus ja riita, jälleensyntymä ja myyttinen elämä Sisiliassa Agrigentumissa.

Empedokles (noin 494–434 eaa.) oli kreikkalainen esisokraattinen filosofi ja merkittävä henkilö, joka eli ja vaikutti Agrigentumissa, kreikkalaisessa siirtokunnassa Sisiliassa. Hänet tunnetaan sekä poliittisena vaikuttajana että parantajana ja runoilijana; antiikin lähteet kuvaavat häntä monipuolisena hahmona, joka yhdisti luonnonfilosofian, uskonnolliset puhdistukset ja runouden.

Elämä ja asema

Empedokleen elämään liittyy paljon legendaa. Hän oli todennäköisesti syntynyt varakkaaseen perheeseen ja toimi kaupungin hallinnossa, mistä kertovat antiikin kuvaukset hänen yhteiskunnallisesta vaikutusvallastaan. Myöhemmät kertomukset liittävät hänet myös parantamistyöhön ja mystisiin temppuihin, ja hänet esitetään usein lähes jumalallisena hahmona. Tarkat biografiset tiedot ovat niukkoja, ja monet yksityiskohdat perustuvat mytologisoituihin antiikin kertomuksiin.

Opin keskeiset ajatukset

Empedokleen filosofia tunnetaan parhaiten kosmogeneettisestä teoriastaan, jonka mukaan kaikki aine koostuu neljästä ikuisesta perusosasta: maa, vesi, ilma ja tuli. Tätä ajatusta kutsutaan yleisesti länsimaisen perinteen mukaan neljän klassisesta alkuaineesta muodostuvaksi teoriaksi. Empedokles esitti myös, että maailmassa vaikuttavat kaksi vastakkaista voimaa: rakkaus (philia), joka yhdistää ja sitoo alkuaineita, ja riita (neikos), joka erottaa ja hajottaa ne. Näiden voimien vuorottelu selittää hänen mukaansa maailmankaikkeuden syklisen muuttumisen.

Kosmologia ja elämän synty

Empedokleen kosmologia on syklinen: kun rakkaus vallitsee, alkuaineet liittyvät yhteen ja syntyy yhtenäinen kokonaisuus; kun taas riita kasvaa, alkuaineet erkaantuvat ja moninaisuus palautuu. Tätä selitysmallia hän käytti myös elämän ja organismien synnyn pohdinnassa. Empedokles pohti, miten elolliset olennot ovat voineet syntyä yhdistymien ja erottumien seurauksena: hän esitti ajatuksen, että erilaiset ruumiinosat saattoivat aluksi muodostua sattumanvaraisesti ja vain ne yhdistelmät, jotka toimivat yhdessä, jatkoivat olemassaoloaan. Tässä on nähtävissä varhainen luonnonvalintaan viittaava ajatus siitä, miten monimutkaiset organismit voivat syntyä ajan myötä.

Uskonto, jälleensyntyminen ja etiikka

Pythagoralaisen vaikutuksen seurauksena Empedokles kannatti jälleensyntymisoppia ja korosti puhdistuksen, rituaalien ja moraalisten tekojen merkitystä ihmisen kohtalolle. Hän pohti myös ihmisen ja kosmoksen välistä yhteyttä sekä vaati usein elämän kunnioittamista ja oikeanlaista käyttäytymistä osana henkistä puhdistautumista.

Teokset ja runous

Empedokles kirjoitti runomuotoon, ja hänet pidetään viimeisenä kreikkalaisena filosofina, joka laati järjestelmällisen luonnonfilosofisen kuvauksen säkeistössä. Hänen teoksistaan tunnetuimmat ovat teos, jota kutsutaan Peri Physeos ("Luonnosta") ja rituaalisiin puhdistuksiin liittyvä teos, usein nimellä Purifications tai Katharmoi. Osa hänen runojensa katkelmista on säilynyt antiikin kirjailijoiden kautta — enemmän kuin yhdeltäkään muulta presokraattiselta ajattelijalta — mutta kokonaiset teokset ovat kadonneet. Empedokleen kieli on kuvailevaa ja runollista; hän käytti usein mytologisia ja kuvallisia keinoja välittääkseen filosofisia ajatuksia.

Vaikutus ja vastaanotto

Empedokleen ajatukset vaikuttivat laajasti antiikin luonnonfilosofiaan. Myöhemmät ajattelijat, kuten Aristoteles, viittasivat häneen ja käsittelivät hänen käsityksiään alkuaineista ja luonnonvoimista. Empedokleen kuvaus luonnon prosesseista, hänen yhdistäessään havaintoa, spekulaatiota ja mytologista ajattelua, on merkinnyt paljon sekä tieteelliselle että kirjalliselle perinteelle.

Menehtyminen ja mytologia

Empedokleen kuolemaa ympäröi monia legendoja. Yksi tunnetuimmista on kertomus, jossa hän päättää hypätä Etna-tulivuoreen tehdäkseen itsestään jumalan kaltaisen vihjauksen sammuttamalla todisteet kuolemastaan; toisissa versioissa hän katoaa mystisesti tai menetetään tulivuoreen. Myös tarinat hänen jumalallisista teoistaan, kuten parantamisista ja ihmeteoista, ovat osa antiikin kuvaa Empedokleesta, ja niitä on käsitelty runoudessa, teatterissa ja myöhemmässä kirjallisuudessa.

Merkitys nykytutkimukselle

Empedokles kiinnostaa nykyajan tutkijoita monesta syystä: hän edustaa vaihetta, jossa luonnonilmiöitä yritettiin selittää systemaattisesti ilman pelkkää mytologista selitystä, mutta kuitenkin runollisella ja rituaalisella kielellä. Hänen teoriansa neljästä alkuaineesta vaikuttivat vuosisatojen ajan luonnontieteelliseen ajatteluun, ja hänen käsityksissään esiintyvät protoevolutionaariset ideat tekevät hänestä tärkeän esiasteen biologisen ajattelun historian kannalta.

Yhteenvetona: Empedokles oli vaikuttava ja monipuolinen ajattelija, jonka perintö yhdistää filosofian, runouden, uskonnon ja varhaisen luonnontieteen. Hänen teoriansa neljästä alkuaineesta ja rakkauden sekä riidan välinen dynamiikka ovat keskeinen osa länsimaista luonnonfilosofista perinnettä, ja hänen runollinen tyylinsä säilyttää edelleen kulttuurihistoriallisen arvonsa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka oli Empedokles?

K: Mistä Empedokleen filosofia tunnetaan parhaiten?

K: Mitä voimia Empedokles ehdotti?

K: Mitä Empedokleen fysikaaliset spekulaatiot ja maailmankaikkeuden historia käsittelivät?

K: Mitä oppeja Empedokles tuki?

K: Miten Empedokleen kuolema kuvataan antiikin kirjoituksissa?

K: Miksi osa Empedokleen teoksista on yhä nykyäänkin saatavilla?

Hae kirjaimella