Immanuel Kant – elämä, filosofia ja transsendentaalinen idealismi
Tutustu Immanuel Kantin elämään ja transsendentaaliseen idealismiin — syvällinen ja selkeä katsaus hänen filosofiastaan, etiikasta ja vaikutuksesta nykyaikaiseen ajatteluun.
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 - 12. helmikuuta 1804) oli saksalainen filosofi. Hän syntyi Königsbergissä, Itä-Preussissa, ja myös kuoli siellä. Kant opiskeli filosofiaa sikäläisessä yliopistossa, ja myöhemmin hänestä tuli filosofian professori. Hän kutsui järjestelmäänsä "transsendentaaliseksi idealismiksi". Kantin perusteelliset kirjoitukset epistemologiasta, metafysiikasta, etiikasta ja estetiikasta ovat tehneet hänestä yhden filosofian historian vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.
Nykyään Königsberg on osa Venäjää, ja sen nimi on Kaliningrad. Kantin eläessä se oli Preussin kuningaskunnan toiseksi suurin kaupunki.
Elämä ja ura
Kant syntyi köyhähköön, mutta vakaaseen porvarisperheeseen. Hän opiskeli ja myöhemmin työskenteli suurimman osan elämästään Königsbergin yliopistossa. Nuoruudessaan hän teki tieteellisiä ja luonnontieteellisiä tutkimuksia ja toimi myös yksityisopettajana. Kantin elämä oli hyvin säännöllistä: hänelle kerrotaan ollut tarkka päivärytmi ja harvoja matkoja ulkopuolelle kotikaupunkiinsa. Hän kuoli vuonna 1804 ja hänet haudattiin Königsbergin katedraaliin.
Keskeiset teokset
Kantin tunnetuimmat teokset ovat:
- Kriitikko puhtaan järjen käytöstä ("Kritik der reinen Vernunft", 1781, toinen painos 1787) — tärkein teos epistemologiassa ja metafysiikassa;
- Puhtaan käytännöllisen järjen kritiikki ("Kritik der praktischen Vernunft", 1788) — keskeinen etiikassa;
- Tuomion kritiikki ("Kritik der Urteilskraft", 1790) — estetiikan ja teleologian tutkimus;
- Perustelut moraalin metafysiikalle ("Grundlegung zur Metaphysik der Sitten", 1785) — sisältää tunnetun käsitteen kategorinen imperatiivi.
Transsendentaalinen idealismi ja tiedon teoria
Kantin transsendentaalinen idealismi pyrkii selittämään, miten objektiivinen tieto on mahdollinen. Kantin mukaan mieli ei vain vastaanota havaintoja passiivisesti: se muokkaa kokemusta muodollaan. Keskeisiä ajatuksia ovat:
- Avaruuden ja ajan rooli: ne ovat ihmismielen muotoja, joiden kautta havaitsemme ilmiöt;
- Ilmiö ja noumeeni: me voimme tuntea vain ilmiöitä (se, miten asiat ilmenevät meille), mutta asioiden "itsessään" (noumeenien) tietäminen on rajallista;
- Kategoriat: ymmärryksessä on synnynnäisiä käsitteitä (kategoria), jotka yhdistävät havaintoa ja tekevät kokemuksesta järjestäytynyttä;
- Syntetiset a priori -tuomiot: Kant väitti, että on olemassa tuomioita, jotka lisäävät tietoa mutta eivät perustu kokemukseen (esim. matematiikka ja luonnontieteiden perusteet).
Etiikka ja kategorinen imperatiivi
Kantin etiikka perustuu velvollisuuteen ja järkeen: moraalin lähtökohta ei ole seuraukset vaan toiminnan motiivi. Hän muotoili kuuluisan kategorisen imperatiivin usealla tavalla; yksi tunnetuimmista suomennoksista kuuluu: "Toimi vain sen mukaan periaatteesta, jonka voisit samalla tahtoa yleiseksi laiksi." Tärkeitä teemoja ovat:
- autonomia: moraalinen laki tulee käytännöllisestä järjestä, ei ulkoisesta auktoriteetista;
- ihmisen arvokkuus: ihminen tulee aina kohdella päämääränä itsessään, ei koskaan pelkkänä välineenä.
Estetiikka ja teleologia
Kantin Tuomion kritiikki käsittelee kauneuden ja jalon tuomiota sekä luonnon tarkoituksellisuutta tutkittaessa biologisessa teleologiassa. Kant erottaa esteettisen tuomion tiedollisesta arvostelusta ja korostaa, että kauneuden kokemus on subjektiivisesti universaali eli se edellyttää oletusta yhteisestä makukyvystä.
Vaikutus ja perintö
Kantin ajattelu vaikutti ratkaisevasti jälkeiseen filosofiaan. Hänen ajatuksistaan kehittyivät saksalainen idealismi (esim. Fichte, Schelling, Hegel) ja ne ovat jatkuneet modernissa epistemologiassa, metafysiikassa, etiikassa ja estetiikassa. Myös politiikan filosofia, oikeusteoria ja tieteenteoria ovat saaneet paljon kantilaista perinnettä. Kant on usein mainittu yhtenä modernin filosofian kulmakivistä.
Yleistajuinen merkitys
Kantin filosofia pyrkii yhdistämään järjen mahdollisuudet ja rajat: hän teki näkyväksi, miten tiedon, moraalin ja estetiikan perusteet kytkeytyvät inhimilliseen ajatteluun. Hänen työssään korostuu systemaattinen lähestymistapa ja pyrkimys määritellä filosofian kriittinen tehtävä — selvittää, mitä voimme tietää, mitä meillä on syytä tahtoa ja miten arvioimme kauneutta.
Life
Immanuel Kant syntyi 22. huhtikuuta 1724. Vuonna 1740 hän pääsi Königsbergin yliopistoon ja opiskeli Gottfried Leibnizin ja tämän seuraajan Christian Wolffin filosofiaa. Hän opiskeli siellä vuoteen 1746 asti, jolloin hänen isänsä kuoli, ja lähti sitten Königsbergistä kotiopettajan työhön. Hänestä tuli kreivi Kayserlingin ja tämän perheen kotiopettaja. Vuonna 1755 Kantista tuli lehtori, ja hän pysyi tässä tehtävässä vuoteen 1770 asti. Hänestä tehtiin kuninkaallisen kirjaston toinen kirjastonhoitaja vuonna 1766. Kant sai lopulta Königsbergin yliopiston logiikan ja metafysiikan professuurin. Koko elämänsä aikana Kant ei koskaan matkustanut yli seitsemänkymmentä kilometriä Königsbergin kaupungista. Kant kuoli 12. helmikuuta 1804 viimeisinä sanoinaan "Es ist gut" ("Se on hyvä").
Yliopisto
Valmistuttuaan yliopistosta Kant toivoi pääsevänsä filosofian opettajaksi, mutta se oli hyvin vaikeaa. Hän olisi voinut elää pitkään yksityisluennoitsijan elämää. Hänelle tarjottiin Königsbergin yliopiston runouden professorin paikkaa, mutta hän kieltäytyi siitä. Myöhemmin vuonna 1770 hänestä tuli Königsbergin yliopiston varsinainen filosofian professori.
Nuori Kant oli kiinnostunut fysiikasta, sekä tähtitieteellisistä kohteista (kuten planeetoista ja tähdistä) että maapallosta. Hän kirjoitti joitakin artikkeleita tästä aiheesta, mutta hän kiinnostui enemmän metafysiikasta. Hän halusi oppia inhimillisen kokemuksen luonnetta: miten ihminen voi tietää jotakin ja mihin hänen tietonsa perustuu.
Ensimmäiset epäilyt
Leibnizin ja Wolffin filosofisen järjestelmän voimakkaan vaikutuksen alaisena Kant alkoi epäillä aiempien filosofien antamia perusvastauksia. Sitten Kant luki skotlantilaista filosofia David Humea. Hume oli yrittänyt tehdä selväksi, mitä kokemuksemme oli ollut, ja hän oli päätynyt hyvin vahvaan mielipiteeseen, jota kutsuttiin "skeptisismiksi", eli siihen, ettei kokemuksestamme ollut mitään varmaa. Kant oli hyvin järkyttynyt Humeesta ja näki oppimansa teorian uudesta näkökulmasta. Hän alkoi yrittää löytää kolmatta, muuta tietä kuin ne kaksi, joita Kant kutsui "skeptisismiksi" ja "dogmaattisuudeksi".
Kant luki toista ajattelijaa, Jean-Jacques Rousseaua. Hänen ajatuksensa ihmisestä, erityisesti moraalista, ihmisen vapaudesta ja ikuisesta rauhasta, tekivät vaikutuksen Kanttiin.
Filosofia
Jotkut tutkijat pitävät Kantia yhtenä saksalaisista idealisteista, mutta Kant itse ei kuulunut tähän ryhmään.
Kantin tunnetuin teos on vuonna 1781 julkaistu teos Puhtaan järjen kritiikki (Kritik der reinen Vernunft). Kant kutsui ajattelutapaansa kritiikiksi, ei filosofiaksi. Kantin mukaan kritiikki oli valmistautumista todellisen filosofian perustamiseen. Kantin mukaan ihmisten tulisi tietää, mihin ihmisjärki pystyy ja mitkä ovat sen rajat. Puhtaan järjen kritiikissä Kant kirjoitti useita ihmisjärjen rajoja, sekä tuntea että ajatella jotain. Aistimuksen osalta ihmisen havaitsemisen sisällä on kaksi rajaa: tila ja aika. Fyysisiä objekteja ei ole olemassa, vaan mielemme rajoitukset, jotka toimivat aina, kun aistimme jotain aistiemme kautta. Ajattelun osalta hän sanoi, että on olemassa kaksitoista kategoriaa tai puhdasta rationaalista käsitettä, jotka on jaettu neljään kenttään: määrä, laatu, suhde ja modaliteetti. Kant ajatteli, että ihmisjärki soveltaa näitä käsitteitä kaikkeen.
Ideologia
Onko se, mitä ajattelemme, vain fantasiaamme? Kant sanoi "ei", vaikka ilman aistimellisia ja rationaalisia rajoituksia emme voi ajatella mitään, niin Kant oli vakuuttunut siitä, että rajoitustemme takana on jotain, mitä emme voi tietää suoraan, ja rajoituksistakin huolimatta voimme tietää jotain. Se ei myöskään voi olla henkilökohtaista fantasiaa, koska nuo rajoitukset olivat yhteisiä kaikelle inhimilliselle järjelle ennen meidän erityistä kokemustamme. Kant kutsui sitä, mitä emme voineet tietää suoraan, Ding an sich -- "asia itsessään". Voimme ajatella "asiaa itseään", mutta emme voi saada siitä mitään kokemusta emmekä tuntea sitä. Jumala, sielun ikuisuus, kuolemanjälkeinen elämä, tällaiset asiat kuuluvat "asiaan itseensä", joten ne eivät Kantin mukaan olleet oikeita filosofian kohteita, vaikka ihmiset olivatkin halunneet keskustella niistä antiikin ajoista lähtien.
Kirjat
Kant kirjoitti kaksi muuta kirjaa nimeltä Kritiikki: Käytännöllisen järjen kritiikki (1788) ja Tuomion kritiikki (1790). Käytännöllisen järjen kritiikissä Kant kirjoitti vapauden ja Jumalan ongelmasta. Se oli hänen etiikan pääteoksensa. Arvostelukritiikissä Kant kirjoitti kauneudesta ja teleologiasta eli ongelmasta, onko ylipäätään olemassa jokin tarkoitus, onko maailmalla, elävällä olennolla syytä olla olemassa ja niin edelleen. Kummassakin kirjassa Kant sanoi, ettemme voi vastata näihin ongelmiin, koska ne koskivat "itse asiaa".
Vaikutus
Kantilla oli suuri vaikutus muihin ajattelijoihin. Kant vaikutti 1800-luvulla saksalaisiin filosofeihin, kuten Fichteen, Schellingiin, Hegeliin ja Schopenhaueriin, sekä Herderin, Schillerin ja Goethen kaltaisiin kirjailijoihin.
Kantin ajatukset vaikuttivat 1900-luvun alussa voimakkaasti erääseen saksalaisfilosofien ryhmään. Heidät tunnettiin uus-kantilaisina. Yksi heistä, Windelband, sanoi, että "kaikki filosofia ennen Kantia valui Kantiin ja kaikki filosofia Kantin jälkeen valuu Kantista".
Kant on vaikuttanut moniin nykyajan ajattelijoihin, kuten Hannah Arendtiin ja John Rawlsiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Immanuel Kant?
A: Immanuel Kant oli saksalainen filosofi, joka syntyi Königsbergissä, Itä-Preussissa.
K: Missä Kant opiskeli filosofiaa?
V: Kant opiskeli filosofiaa Königsbergin yliopistossa.
K: Millä nimellä Kant kutsui järjestelmäänsä?
V: Kant kutsui järjestelmäänsä "transsendentaaliseksi idealismiksi".
K: Millä aloilla Kant kirjoitti laajasti?
V: Kant kirjoitti laajasti epistemologiasta, metafysiikasta, etiikasta ja estetiikasta.
K: Mikä on Kantin merkitys filosofian historiassa?
V: Kantin kirjoitukset ovat tehneet hänestä yhden filosofian historian vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.
K: Mikä on Königsbergin nykyinen nimi?
V: Königsbergin nykyinen nimi on Kaliningrad.
K: Mikä oli Königsberg Kantin eläessä?
V: Kun Kant eli, Königsberg oli Preussin kuningaskunnan toiseksi suurin kaupunki.
Etsiä