Krishnamurti
Jiddu Krishnamurti (11. toukokuuta 1895 - 17. helmikuuta 1986) oli intialaissyntyinen filosofisista ja hengellisistä aiheista puhunut henkilö. Hänen urallaan oli kaksi selvästi toisistaan erottuvaa vaihetta. Ensimmäisessä hän oli teosofiana tunnetun uuden uskonnollisen liikkeen oppilas ja lopulta johtaja. Toisessa vaiheessa hän hylkäsi teosofian ja kaikki siihen liittyvät uskomukset sanoen: "Väitän, että totuus on polutonta maata, eikä sitä voi lähestyä minkään polun, uskonnon tai lahkon kautta".
Teosofia
Krishnamurti syntyi brahminiperheeseen silloisessa Brittiläisessä Intiassa. Varhaisnuoruudessa hän tapasi sattumalta merkittävän okkultistin ja korkea-arvoisen teosofin Charles Webster Leadbeaterin teosofisen seuran päämajassa Adyarissa Madrasissa (nykyisessä Chennaissa). Annie Besant ja Leadbeater, seuran silloiset johtajat, kasvattivat hänet. He uskoivat, että hän oli odotetun Maailmanopettajan "väline". Kun Krishnamurti oli nuori, Besant hallitsi hänen elämäänsä ja voitti oikeudenkäynnin Krishnamurtin ja hänen veljensä huoltajuudesta.
Freedom
Nuorena miehenä Krishnamurti hylkäsi teosofian ja hajotti sen tueksi perustetun maailmanlaajuisen järjestön (Order of the Star in the East). Hän erosi eri säätiöistä ja muista järjestöistä, jotka olivat yhteydessä Tähtiritarikuntaan ja Teosofiseen seuraan. Hän palautti ritarikunnalle lahjoitetut rahat ja omaisuudet, muun muassa Alankomaissa sijaitsevan linnan ja 5 000 eekkeriä (20 km2 ) maata, lahjoittajilleen.
Siitä lähtien hän ei ollut uskollinen millekään kansallisuudelle, kastille, uskonnolle tai filosofialle. Hän vietti loppuelämänsä kiertäen maailmaa puhuen suurille ja pienille ryhmille ja yksilöille. Hän kirjoitti monia kirjoja, muun muassa The First and Last Freedom, The Only Revolution ja Krishnamurtin muistikirja. Monet hänen puheistaan ja keskusteluistaan on julkaistu.
Krishnamurti ei hyväksynyt seuraajia eikä palvojia. Hänen mielestään oppilaan ja gurun välinen suhde rohkaisi riippuvuuteen ja hyväksikäyttöön. Hän otti vastaan lahjoja ja taloudellista tukea, joita hänen työnsä innoittamat ihmiset tarjosivat hänelle vapaasti, ja jatkoi luentokiertueita sekä kirjojen ja puheiden pöytäkirjojen julkaisemista yli puolen vuosisadan ajan.
Hän kehotti ihmisiä jatkuvasti ajattelemaan itsenäisesti ja kutsui heitä tutkimaan ja keskustelemaan tietyistä aiheista yhdessä hänen kanssaan. Hänen aiheisiinsa kuuluivat: psykologinen vallankumous, mielen luonne, meditaatio, tutkimus, ihmissuhteet ja muutoksen aikaansaaminen yhteiskunnassa. Hän korosti jokaisen ihmisen psyyken vallankumouksen tarvetta ja painotti, että tällaista vallankumousta ei voi saada aikaan mikään ulkoinen taho, oli se sitten uskonnollinen, poliittinen tai yhteiskunnallinen.
Hänen tukijansa, jotka toimivat voittoa tavoittelemattomien säätiöiden kautta Intiassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, valvovat useita itsenäisiä kouluja, jotka perustuvat hänen näkemyksiinsä koulutuksesta. He jatkavat hänen tuhansien puheidensa, ryhmä- ja yksilökeskustelujen ja kirjoitustensa puhtaaksikirjoittamista ja levittämistä eri mediamuotojen ja kielten avulla.
