Sisilia – Välimeren suurin saari: historia, väestö ja faktat

Sisilia: Välimeren suurimman saaren historia, väestö ja kiinnostavat faktat — Palermon kulttuuri, muinaiset kansat, merellinen luonto ja nykypäivän elämä yhdessä artikkelissa.

Sisilia on ^[p]Välimeren suurin saari. Joidenkin pienempien saarten ohella se on Italian autonominen alue. Sisilian pääkaupunki on Palermo. Asukkaita oli noin 5 087 000 (yli 5 miljoonaa) vuonna 2004; nykyarvioissa väkiluku on edelleen suunnilleen samaa suuruusluokkaa, noin viisi miljoonaa. Saari on pinta-alaltaan noin 25 711 km², ja se on Italian suurin maakunta. Tärkeitä kaupunkeja Palermon lisäksi ovat muun muassa Catania, Messina, Siracusa ja Ragusa.

Foinikialaiset ja kreikkalaiset asuttivat saaren 8. vuosisadalla eaa. ja kävivät siellä joskus sotia. Karthago hallitsi suurinta osaa saaresta, kunnes antiikin Rooma valloitti sen. Myöhempinä vuosisatoina saraseenit taistelivat Bysantin kreikkalaisia vastaan, ja normannit hallitsivat saarta muutaman vuosisadan ajan. Garibaldi valloitti sen Risorgimenton aikana ja liitti sen Italian kuningaskuntaan.

Maantiede ja ilmasto

Sisilia sijaitsee Etelä-Italian rannikolla, Tyrrhenan, Joonian ja Sisilianmeren risteyskohdassa. Saareen kuuluu useita pienempiä saaria, mm. Egadi- ja Eolian-saaret. Maasto on vaihtelevaa: rannikot ovat pääosin matalia ja rannikkovyöhykkeet viljavia, mutta sisäosissa on vuoristoja ja ylänköjä—merkittäviä vuoristoalueita ovat Madonie, Nebrodi ja Iblei. Mount Etna, Euroopan aktiivisin tulivuori, kohoaa Catanian lähistöllä ja muokkaa laajasti ympäristön maaperää ja maisemaa.

Luonto ja ilmasto

Sisilialla on tyypillinen välimerellinen ilmasto: lämpimät, kuivat kesät ja leudot, sateisemmat talvet. Rannikkoalueilla kasvaa öljypuita, sitrushedelmiä, viiniköynnöksiä ja oliiveja. Sisämaassa on tuoreempia metsiä ja suojelualueita, jotka tarjoavat elinympäristön useille lintulajeille ja muulle luonnon monimuotoisuudelle. Tulivuoriaktiivisuus ja ajoittaiset maanjäristykset ovat osa saaren luonnonilmiöitä.

Historia – tiivistelmä

Sisilia on kautta aikojen ollut tärkeä solmukohta Välimerellä. Saarta ovat hallinneet foinikialaiset, kreikkalaiset, kartagolaiset ja roomalaiset. Myöhemmin saari oli bysanttilaisten, arabien (saraseenien) ja normannien hallussa. Normannien valtakaudella (11.–12. vuosisata) syntyi monikulttuurinen kuningaskunta, jossa yhdistyivät latinalaiset, bysanttilaiset ja arabialaiset vaikutteet. Keskiajalla Sisilia kuului myös Hohenstaufenien ja myöhemmin aragoni- ja espanjalaisvaltaa edustaneiden dynastioiden alaisuuteen. 1800-luvun puolivälissä saari liitettiin osaksi yhdistyvää Italiaa, kun Garibaldi ja hänen kannattajansa ajoivat Risorgimenton ajan muutokset läpi.

Väestö, kieli ja kulttuuri

Sisilialaiset ovat kulttuurisesti omaleimainen ryhmä, ja saarella on vahva paikallinen identiteetti. Virallinen kieli on italia, mutta laajasti puhuttava sisilian kielimuoto (sicilian) pitää elinvoimaisena paikallista perinnettä. Suurin osa väestöstä kuuluu katoliseen kirkkoon ja uskonnolliset juhlaperinteet näkyvät voimakkaasti paikallisessa kulttuurissa ja juhlissa (esim. pyhimysjuhlat).

Kulttuuriperintö sisältää antiikin kreikkalaisia temppeleitä (mm. Agrigentossa sijaitseva Valle dei Templi), roomalaisajan muistomerkkejä (esim. Villa Romana del Casale), keskiaikaisia ja barokkityylisiä kaupunkeja sekä arabinormaaneja arkkitehtonisia saavutuksia (esim. Palermo ja Monreale). Saarella on useita UNESCOn maailmanperintökohteita.

Talous

Talous perustuu pitkälti palveluihin ja matkailuun, mutta myös maatalous on merkittävä: Sisilia tuottaa muun muassa sitrushedelmiä (appelsiinit, sitruunat), viiniä, oliiviöljyä, tomaattia ja viljaa. Teollisuus on keskittynyt pääasiassa elintarvikejalostukseen, kemianteollisuuteen ja energiantuotantoon. Työttömyys on ollut perinteisesti maan keskiarvoa korkeampi, ja taloudelliset haasteet ovat vaikuttaneet väestörakenteeseen ja muuttoliikkeeseen.

Ruoka ja perinteet

Sisilian keittiö on monipuolinen ja heijastaa saaren historiaa: arabialaiset vaikutteet näkyvät makeissa ja mausteisissa ruoissa, kreikkalaiset ja latinalaiset juuret taas muissa perinneruoissa. Tunnettuja herkkuja ovat muun muassa arancini (täytetyt riisipallot), cannoli (täytetyt tuoreleivonnaiset), granita sekä erilaiset meren herkullisuudet. Viini- ja oliiviperinne on pitkä, ja paikalliset tuotteet ovat tärkeä osa kulttuuria ja vientiä.

Hallinto ja liikenne

Sisilia on yksi Italian viidestä erityisehdoin autonomisesta alueesta, mikä antaa sille laajemmat oikeudet paikallishallintoon. Hallinnollisesti alue jakautuu metropolialueisiin ja maakuntiin; tärkeimmät hallinnolliset keskukset ovat Palermo, Catania ja Messina sekä muut maakuntakeskukset kuten Agrigento, Enna, Ragusa, Siracusa, Trapani ja Caltanissetta.

Saarelle pääsee helposti lentäen useisiin lentoasemiin (Palermo, Catania, Trapani) sekä lautoilla mantereelta (esim. Reggio Calabria ja Napoli). Hyvä tie- ja rautatieverkosto yhdistää suurimmat kaupungit, mutta vuoristoseuduilla yhteydet voivat olla kapeita ja mutkaisia.

Nykytilanne ja haasteet

Sisilia on suosittu matkailukohde, mutta kohtaa myös rakenteellisia haasteita: taloudellinen elpyminen, työllisyyden parantaminen, infrastruktuurin kehittäminen ja ympäristönsuojelu ovat jatkuvia teemoja. Lisäksi järjestäytyneen rikollisuuden historia (Cosa Nostra) on jättänyt jälkensä, vaikka lainvalvonta ja yhteiskunnallinen vastustus ovat viime vuosikymmeninä lisänneet turvallisuutta ja oikeusvaltioperiaatteiden vahvistumista.

Sisilia tarjoaa vierailijalle rikkaan historian, erinomaisen ruoan, monimuotoiset maisemat ja vahvan paikalliskulttuurin. Saari on edelleen tärkeä osa Välimeren alueen identiteettiä ja Italian kansallista perintöä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Sisilia?

K: Mikä on Sisilian pääkaupunki?

K: Mikä oli Sisilian väkiluku vuonna 2004?

K: Kuka asutti Sisilian saaren 8. vuosisadalla eKr.?

K: Kuka hallitsi suurinta osaa Sisilian saaresta, kunnes muinainen Rooma valloitti sen?

K: Kuka valloitti Sisilian Sisilian Vesperien kapinoiden jälkeen?

K: Kuka toi Sisilian Italian kuningaskuntaan?

Hae kirjaimella