Keisari Jimmu (神武天皇, Jinmu-tennō) oli Japanin ensimmäinen keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan. Jimmu tunnetaan keisaridynastian perustajana.
Tämän keisarin elämästä tai hallituskaudesta ei ole varmoja päivämääriä. Varhaisimpien keisareiden nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" vasta Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun aikana.
Lähteet ja perimätieto
Keisari Jimmun elämä ja teot tunnetaan pääasiassa kahdesta 700-luvun kronikasta: Kojiki (712) ja Nihon Shoki (720). Nämä teokset yhdistävät mytologiaa, sukupuita ja varhaista historiankirjoitusta ja ne on koottu hallitsijasuvun ja valtion oikeutuksen vahvistamiseksi. Näissä kertomuksissa Jimmu esiintyy jumalallisen syntyperän edustajana: hän on Amaterasun, auringonjumalattaren, jälkeläisen Ninigin jälkeläinen.
Legenda
Perimätiedon mukaan Jimmu johti itään suuntautuneen valloitusretken, jonka aikana hän muutti saapumisalueelta (perimätiedon mukaan eteläisestä Kyūshūsta tai Hyūga-alueelta, nykyinen Miyazaki) kohti Yamatoa (nykyinen Naran alue) ja perusti siellä hallinnon. Hänen kerrotaan kohdanneen vastustusta paikallisilta heimoilta, mutta lopulta hän vakiinnutti asemansa ja perusti pysyvän valtaistuimen. Jimmun nimi (神武) tarkoittaa vapaasti käännettynä "jumalallinen sotavoima" tai "jumalallinen rohkeus".
Perinteiset ajankohdat ja tittelit
Perinteisen kronologian mukaan Jimmun hallituskausi alkoi vuonna 660 eaa. ja hänen katsotaan kuolleen myöhemmin perimätiedon mukaisesti. Nämä päivämäärät ovat peräisin kansallisista kronikoista ja myöhemmistä perinteisistä laskelmista. Nimi "Jimmu Tennō" on myöhäisempi, postuumisti annettu kuninkaallinen nimi; itse termi tennō (keisari) vakiintui vasta myöhemmissä vaiheissa.
Historiallisuus ja nykytutkimus
Moderni tutkimus pitää Jimmua pääosin legendaarisena hahmona. Arkeologinen aineisto (mm. Yayoi- ja Kofun-kauden jäännökset) osoittaa, että Itä- ja Keskisessä Japanissa syntyi asteittain suurempia poliittisia keskuksia vuosien aikana, mutta yksittäistä henkilöä, joka vastaisi tarkalleen Jimmun kuvausta, ei ole todistettavasti tunnistettu. Monet tutkijat näkevät Jimmun tarinan syntyneen yhdistämällä todellisia heimojen liikkeitä, hallinnon muodostumista ja mytologista kertomusta, jolla pyrittiin legitimioimaan myöhempää keisarillista valtaa.
Poliittinen ja kulttuurinen merkitys
Keisari Jimmun legenda on ollut keskeinen osa Japanin valtiollista identiteettiä: se on tarjonnut sukupuun, joka yhdistää keisarillisen suvun jumalalliseen alkuperään. Myöhäisemmässä historiassa, erityisesti Meiji-kaudella, Jimmun perintöä korostettiin kansallistamisen välineenä. Esimerkiksi kansallisen perustamisen muistopäivää vietettiin perinteisen Jimmun valtaannousun päivämääränä (11. helmikuuta). Tämä juhlapäivä tunnettiin aiemmin nimellä Kigensetsu ja nykyään sen perintö jatkuu muodossa Kenkoku Kinen no Hi (Kansallinen perustamisen päivä).
Perintö
Vaikka Jimmu on useimmille historioitsijoille myyttinen hahmo, hänen tarinansa vaikuttaa edelleen japanilaiseen kulttuuriin, kansalliseen muistamiseen ja keisarillisen perinteen käsitykseen. Keisari Jimmun kertomus tarjoaa näkymän siihen, miten mytologia ja historia sulautuvat yhteen kansallisessa kertomuksessa ja miten menneisyyden kuvitteelliset tapahtumat ovat muokanneet todellisia poliittisia instituutioita.
