Keisari Jimmu: Japanin ensimmäinen keisari ja dynastian perustaja

Tutustu Keisari Jimmuun, Japanin myyttinen ensimmäinen keisari ja dynastian perustaja. Historia, perimätiedot ja vaikutus keisariperinteeseen.

Keisari Jimmu (神武天皇, Jinmu-tennō) oli Japanin ensimmäinen keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan. Jimmu tunnetaan keisaridynastian perustajana.

Tämän keisarin elämästä tai hallituskaudesta ei ole varmoja päivämääriä. Varhaisimpien keisareiden nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" vasta Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun aikana.

Lähteet ja perimätieto

Keisari Jimmun elämä ja teot tunnetaan pääasiassa kahdesta 700-luvun kronikasta: Kojiki (712) ja Nihon Shoki (720). Nämä teokset yhdistävät mytologiaa, sukupuita ja varhaista historiankirjoitusta ja ne on koottu hallitsijasuvun ja valtion oikeutuksen vahvistamiseksi. Näissä kertomuksissa Jimmu esiintyy jumalallisen syntyperän edustajana: hän on Amaterasun, auringonjumalattaren, jälkeläisen Ninigin jälkeläinen.

Legenda

Perimätiedon mukaan Jimmu johti itään suuntautuneen valloitusretken, jonka aikana hän muutti saapumisalueelta (perimätiedon mukaan eteläisestä Kyūshūsta tai Hyūga-alueelta, nykyinen Miyazaki) kohti Yamatoa (nykyinen Naran alue) ja perusti siellä hallinnon. Hänen kerrotaan kohdanneen vastustusta paikallisilta heimoilta, mutta lopulta hän vakiinnutti asemansa ja perusti pysyvän valtaistuimen. Jimmun nimi (神武) tarkoittaa vapaasti käännettynä "jumalallinen sotavoima" tai "jumalallinen rohkeus".

Perinteiset ajankohdat ja tittelit

Perinteisen kronologian mukaan Jimmun hallituskausi alkoi vuonna 660 eaa. ja hänen katsotaan kuolleen myöhemmin perimätiedon mukaisesti. Nämä päivämäärät ovat peräisin kansallisista kronikoista ja myöhemmistä perinteisistä laskelmista. Nimi "Jimmu Tennō" on myöhäisempi, postuumisti annettu kuninkaallinen nimi; itse termi tennō (keisari) vakiintui vasta myöhemmissä vaiheissa.

Historiallisuus ja nykytutkimus

Moderni tutkimus pitää Jimmua pääosin legendaarisena hahmona. Arkeologinen aineisto (mm. Yayoi- ja Kofun-kauden jäännökset) osoittaa, että Itä- ja Keskisessä Japanissa syntyi asteittain suurempia poliittisia keskuksia vuosien aikana, mutta yksittäistä henkilöä, joka vastaisi tarkalleen Jimmun kuvausta, ei ole todistettavasti tunnistettu. Monet tutkijat näkevät Jimmun tarinan syntyneen yhdistämällä todellisia heimojen liikkeitä, hallinnon muodostumista ja mytologista kertomusta, jolla pyrittiin legitimioimaan myöhempää keisarillista valtaa.

Poliittinen ja kulttuurinen merkitys

Keisari Jimmun legenda on ollut keskeinen osa Japanin valtiollista identiteettiä: se on tarjonnut sukupuun, joka yhdistää keisarillisen suvun jumalalliseen alkuperään. Myöhäisemmässä historiassa, erityisesti Meiji-kaudella, Jimmun perintöä korostettiin kansallistamisen välineenä. Esimerkiksi kansallisen perustamisen muistopäivää vietettiin perinteisen Jimmun valtaannousun päivämääränä (11. helmikuuta). Tämä juhlapäivä tunnettiin aiemmin nimellä Kigensetsu ja nykyään sen perintö jatkuu muodossa Kenkoku Kinen no Hi (Kansallinen perustamisen päivä).

Perintö

Vaikka Jimmu on useimmille historioitsijoille myyttinen hahmo, hänen tarinansa vaikuttaa edelleen japanilaiseen kulttuuriin, kansalliseen muistamiseen ja keisarillisen perinteen käsitykseen. Keisari Jimmun kertomus tarjoaa näkymän siihen, miten mytologia ja historia sulautuvat yhteen kansallisessa kertomuksessa ja miten menneisyyden kuvitteelliset tapahtumat ovat muokanneet todellisia poliittisia instituutioita.

Jimmun elämän tapahtumat

Se, ettei Jimmusta ole tietoa, ei tarkoita, että häntä olisi ollut tai ei olisi ollut olemassa. Japanin hallitsijoista ennen keisari Bidatsun valtakautta on hyvin vähän tietoa.

Perinteisen tarinan mukaan Jimmu tuli Kyushulta Honshun saarella sijaitsevaan Yamaton maakuntaan. Tarinan mukaan hän seurasi kolmijalkaista varista. Hän perusti valtakuntansa Osakan lähellä sijaitsevaan Kashiharaan.

Hänen kuolemansa jälkeen

Tämän keisarin virallinen nimi hänen kuolemansa jälkeen (hänen postuumisti annettu nimensä) vakiintui monta vuosisataa sen jälkeen, kun Jimmun elinaika oli päättynyt.

Hänen hautansa varsinaista paikkaa ei tiedetä. Keisarillisen kotitalousviraston mukaan keisaria kunnioitetaan shintolaisessa muistopyhäkössä (misasagi) Naran Kashiharassa. Mausoleumi sijaitsee lyhyen matkan päässä Kashiharan pyhäköstä.

Kansallinen loma

Vuonna 1872 Meiji-hallitus julisti, että Jimmun hallituskauden tarkka alkamispäivä oli 11. helmikuuta 660 eaa. Tätä pidettiin Japanin kansakunnan alkuna. Tätä myyttistä päivämäärää muistettiin juhlapäivänä Kigensetsu ("aikakauden päivä"). Tätä kansallista juhlapäivää vietettiin vuodesta 1872 vuoteen 1948.

Vuoden 1940 Kigensetsu-tapahtumat olivat erityisiä. Niillä juhlistettiin sitä, että keisari Jimmun valtakauden alusta uskottiin kuluneen 2600 vuotta.

Japanissa on ollut samanlainen kansallinen juhlapäivä 11. helmikuuta 1966 lähtien. Sitä kutsutaan kansalliseksi säätiöpäiväksi (Kenkoku Kinen no hi).

Jäljennös keisari Jimmun valtaannoususeremonioista; Yamaton pyhäkkö -- noin 1920-luku


Keisari Jimmun mausoleumi Naran prefektuurissa.


Postimerkki Japanin keisarillisen dynastian 2600. vuosipäivän kunniaksi -- 1940

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli keisari Jimmu?

K: Mikä on Japanin perinteinen perimysjärjestys?

K: Onko keisari Jimmun elämästä tai hallituskaudesta saatavilla mitään varmaa tietoa?

K: Milloin ensimmäisten keisarien nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi"?

K: Kuka oli keisari Kammu ja miten hän oli sukua keisari Jimmulle?

K: Mikä on keisari Jimmun merkitys Japanin historiassa?

K: Miten keisari Jimmuun yleisesti viitataan japanilaisessa kulttuurissa?

Hae kirjaimella