Kojiki (712): Japanin vanhin kronikka ja shintolaisuuden myyttinen lähde
Kojiki (712) — Japanin vanhin kronikka: shintolaisuuden myytit, Amaterasun perintö ja keisarilliset legendat. Ainutlaatuinen ikkuna muinaiseen Japaniin.
Kojiki tai Furukotofumi (古事記), jota kutsutaan myös englanniksi nimellä Records of Ancient Matters, on vanhin Japanissa tunnettu kirja. Se on koottu ja kirjoitettu vuonna 712 jKr. ja omistettu keisarinna Gemmeille. Kojiki sisältää laajasti japanilaista mytologiaa ja uskonnollisia kertomuksia, erityisesti shintolaisuutta koskevia aineksia. Teos yhdistelee Japanin varhaisten keisarien sukuluetteloita, kertomuksia jumalista ja sankareista sekä paikallisia legendoja, minkä vuoksi sen aineksen raja myytin ja historian välillä on usein epäselvä. Perinteisesti kaikki Japanin keisarit liitetään auringonjumalatar Amaterasusta.
Teoksen kokoaminen ja tarkoitus
Kojiki koottiin keisarillisen hovin toimeksiannosta, ja sen tavoitteena oli koota suullinen perintö, myytit ja keisarilliset sukuluettelot yhteen muistiin. Tekstin kokoamisesta liittyy perimätieto, jonka mukaan Hieda no Are lausui muistitiedon ja kirjoittaja Ō no Yasumaro tallensi sen kirjakielelle. Teoksen taustalla oli poliittinen ja uskonnollinen tarve vahvistaa keisarillisen suvun jumalallista alkuperää ja yhtenäistää valtakunnan kertomuksia.
Sisältö ja rakenne
Kojiki jakautuu tyypillisesti kolmeen osaan (maki):
- Kamitsumaki (jumalten kirja): luomiskertomukset, Izanagin ja Izanamin toiminta ja valtakuntien synty sekä Amaterasun ja muiden jumaluuksien tarinat;
- Nakatsumaki (keskimmäinen kirja): varhaisten keisarien legendaariset sukupuut ja kertomuksia sankareista;
- Shimotsumaki (alimmainen kirja): myöhemmät hallitsijat ja runsaasti paikallisia kertomuksia, joissa mytologia ja varhainen historia kietoutuvat.
Tekstissä esiintyy muun muassa Izanagi ja Izanami -luomismyytti, Amaterasun ja Susanon väliset ristiriidat sekä sankari Susanon tarina ja Kusanagin miekka. Lisäksi Kojiki sisältää pitkiä sukuluetteloita, joiden avulla pyrittiin osoittamaan keisarillisen perheen jumalallinen alkuperä.
Kirjoitustapa ja kieli
Kojiki on merkitty kiinaksi käytetyillä merkeillä, mutta sen kirjoitustapa vastaa japanilaista ääntämystä: kiinalaisia merkkejä on käytetty usein niiden äänellisten arvojen perusteella eikä pelkästään merkityksen mukaan. Tämä vanha kirjoitustapa tunnetaan osittain nimellä man'yōgana, ja sen seurauksena Kojikin alkuperäiskieltä (varhaista japania) ei pysty lukemaan suoraan pelkkää kiinan kielen taitoaan käyttämällä — tarvitaan myös vanhan japanin taitoa ja erikoistunutta lukutapaa. Kielen taso vaihtelee myyttisestä kerronnasta jaksottaisiin sukuluetteloihin ja juhlalliseen kieleen.
Merkitys ja vaikutus
Kojiki on keskeinen lähde shintolaiselle mytologialle ja japanilaiselle kulttuuriperinnölle. Se on vaikuttanut taiteeseen, kirjallisuuteen, uskonnollisiin rituaaleihin ja kansalliseen identiteettiin. Historiallisesti sen merkitys liittyy myös keisarillisen vallan oikeuttamiseen ja paikallisten traditioiden kirjalliseen tallettamiseen.
Vertailu muihin lähteisiin
Kojikia usein verrataan toiseen varhaiseen kronikkaan, Nihon Shokiiin (valmistunut 720), joka on laadittu enemmän kiinalaista kronikointiperinnettä noudattaen ja pyrkii järjestelmällisempään kronologiaan. Nihon Shoki sisältää useita samoja kertomuksia, mutta esitystapa on eri — Nihon Shoki on usein laajempi ja "virallisempi", kun taas Kojiki korostaa suullista perinnettä ja mytologista ainesta.
Nykyinen saatavuus
Kojikista on olemassa useita käsikirjoitusversioita ja nykyaikaisia laitoksia sekä käännöksiä eri kielille. Tutkijat käyttävät tekstiä sekä mytologian että varhaisen japanilaisen kielen tutkimuksessa. Teksti on edelleen luettu ja tulkittu sekä uskonnollisissa että tieteellisissä yhteyksissä.
Shinpukuji-käsikirjoitus
Jaksot
Kojiki on jaettu kolmeen osaan: Kamitsumaki (上巻, "ensimmäinen osa"), Nakatsumaki (中巻, "keskimmäinen osa") ja Shimotsumaki (下巻, "alempi osa").
- Kamitsumaki, joka tunnetaan myös nimellä Kamiyo no Maki (神代巻, "Jumalten aikakauden nide"), sisältää Kojikin esipuheen. Se kertoo Japanin mytologian ensimmäisistä jumalista, Izanagista ja Izanamista. Nämä jumalat loivat maailman. Tässä niteessä kerrotaan myös kamiyo-kauden eli jumalten aikakauden eri jumalien syntymistä. Kamitsumaki kuvaa myös Japanin luomista koskevia legendoja. Siinä kuvataan, miten Ninigi-no-Mikoto, Amaterasun pojanpoika, laskeutui taivaasta Kyūshūn alueelle ja tuli Japanin kuninkaallisen linjan esi-isäksi. Tämän legendan mukaan häntä pidetään keisari Jimmun isoisoisänä.
- Nakatsumaki alkaa tarinalla Jimmusta, ensimmäisestä keisarista, ja siitä, miten hän valloitti Japanin. Teos päättyy 15. keisariin, Ōjiniin. Toisesta yhdeksänteen keisarin hallituskaudesta ei kirjoiteta paljoa; vain heidän nimensä ja eri jälkeläistensä nimet mainitaan sekä muutamia muita yksityiskohtia. Heidän saavutuksistaan ei ole mainintaa. Monet tämän teoksen tarinoista ovat mytologisia, eikä ole mitään todisteita siitä, että ne olisivat historiallisesti oikeita. Viimeaikaiset tutkimukset tukevat näkemystä, jonka mukaan nämä keisarit on keksitty, jotta Jimmun valtakausi siirtyisi kauemmas vuoteen 660 eaa. saakka.
- Shimotsumaki kuvaa 16.-33. keisareita. Toisin kuin kahdessa muussa niteessä, tässä ei ole paljon viittauksia jumaliin. Ihmisten maailman ja jumalien välinen vuorovaikutus on hyvin näkyvää ensimmäisessä ja toisessa niteessä, mutta ei tässä niteessä. Myös tiedot 24.-33. keisareista puuttuvat suurelta osin.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Nihon Odai Ichiran
- Nihon Shoki
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Kojiki?
V: Kojiki eli Furukotofumi on Japanin vanhin tunnettu kirja, joka on kirjoitettu vuonna 712 jKr. ja omistettu keisarinna Gemmeille. Se on kirja japanilaisesta mytologiasta (shintolaisuus), legendoista, lauluista, sukututkimuksista, suullisista perinteistä ja puolihistoriallisista kertomuksista aina vuoteen 641 eaa. asti.
K: Mikä on Kojikin sisältö?
V: Kojiki kattaa monipuolisia aiheita, kuten japanilaista mytologiaa (shintolaisuus), legendoja, lauluja, sukututkimuksia, suullisia perinteitä ja puolihistoriallisia kertomuksia.
K: Kenelle Kojiki on omistettu?
V: Kojiki on omistettu keisarinna Gemmeille.
K: Kenestä Japanin keisarit polveutuvat Kojikin legendan mukaan?
V: Legendan mukaan kaikki Japanin keisarit polveutuvat auringonjumalatar Amaterasusta.
K: Onko Kojikissa vaikeata erottaa todelliset osat legendoista?
V: Kyllä, on vaikea tietää, mitkä osat Kojikista ovat totta ja mitkä legendoja.
K: Millä kielellä Kojiki on kirjoitettu?
V: Kojiki on kirjoitettu kiinaksi, mutta japanilaiset kirjoittavat sen kiinalaisten merkkien ääntämyksen eikä niiden merkityksen mukaan.
K: Voiko henkilö, joka osaa lukea kiinaa, lukea Kojikia?
V: Ei, henkilö, joka osaa lukea kiinaa, ei voi lukea Kojikia, ellei hän osaa myös puhua japania, koska Kojikissa on monia japanilaisia nimiä ja lauseita.
Etsiä