Keisari Kōgen (孝元天皇, Kōgen-tennō) oli Japanin kahdeksas keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan. Historioitsijat pitävät keisari Kōgenia legendaarisena henkilönä, ja myöhemmät sukupolvet loivat hänelle nimen Kōgen-tennō postuumisti.
Tämän keisarin elämälle tai valtakaudelle ei voida määrittää varmoja päivämääriä. Varhaisimpien keisareiden perinteisesti hyväksytyt nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" vasta Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun, aikana.
Gukanshō kirjoittaa, että Kōgen hallitsi Sakaihara-no-miyan palatsista Karussa, joka tunnetaan myöhemmin Yamaton maakuntana.
Perinteiset kronikat, kuten Kojiki ja Nihon Shoki, mainitsevat Kōgenin sukuluettelossa osana keisarillista perimyslinjaa. Näissä lähteissä hänet sijoitetaan yleensä seitsemännen keisari Kōrein (弘飯) pojaksi ja yhdeksännen keisari Kaikan (開化天皇) isäksi, mutta kronikoiden antamat tiedot syntymistä, kuolemista ja hallitusvuosista ovat kirjallisia perinteitä eikä niiden paikkansapitävyyttä voida vahvistaa itsenäisillä historiallisilla lähteillä.
Monet modernit historioitsijat ja arkeologit pitävät Kōgenia osana myyttistä tai legendaarista vaihetta, jolloin kirjalliset kertomukset sekoittuvat suulliseen perinteeseen, suvun muisteluun ja paikallisiin legendoihin. Luotettavan historiankirjoituksen katsotaan alkavan vasta paljon myöhemmiltä ajanjaksoilta; yleinen näkemys on, että varsinainen dokumentoitavissa oleva keisarien sarja alkaa vasta 500–600-luvuilta.
Myöhemmän perinteen mukaan varhaiskeisareille on osoitettu hautapaikkoja tai misasagi-kalmistoja, mutta näiden paikkojen yhteys nimenomaisesti Kōgeniin on epävarma ja perustuu usein paikallisiin perinteisiin eikä tieteellisesti varmistettuihin todisteisiin. Samoin termi tennō (keisari) ja monet muut käytetyt arvonimet ovat kronikoiden myöhäisemmältä ajalta peräisin ja annettu retroaktiivisesti.
Vaikka Keisari Kōgenin historiallisuudesta ei ole vahvaa näyttöä, hänen nimensä ja kertomuksensa ovat osa Japanin varhaista perinnekirjoitusta ja kansallista muistia. Tutkimus yhdistää nykyisin kirjalliset lähteet, arkeologiset löydöt sekä vertailevan lähdeanalyysin yrittäen erottaa myytit ja mahdolliset historialliset ytimet, mutta Kōgenin henkilökohtainen elämä ja hallinto pysyvät pääosin legendaarisina.