Keisari Sushun (kuoli 592) – Japanin 32. keisari, hallitsi 587–592
Keisari Sushun (kuoli 592) — Japanin 32. keisari, hallitsi 587–592. Tutustu legendaariseen valtakauteen, valtapeliin ja perimyskäytäntöihin, jotka muokkasivat Yamato-dynastiaa.
Keisari Sushun (崇峻天皇, Sushun-tennō, k. 592) oli Japanin 32. keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan. Hänen valtakautensa alkoi vuonna 587 ja päättyi vuonna 592. Historioitsijat pitävät keisari Sushunin elämää koskevia yksityiskohtia mahdollisesti legendaarisina, mutta todennäköisinä. Myöhemmät sukupolvet loivat hänelle nimen Sushun-tennō postuumisti.
Varhaisimpien keisareiden perinteisesti hyväksytyt nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" vasta Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun aikana.
Hallituskausi ja poliittinen tausta
Sushunin hallituskausi sijoittuu aikaan, jolloin Yamato-valtakuntaa leimasi voimakas klaanipolitiikka ja erityisesti Soga-suvun vaikutusvalta. Keisarin valta oli tässä vaiheessa usein sidoksissa siihen, millaisia suhteita hänellä oli merkittäviin aatelissukuihin. Perinteiset lähteet kuvaavat Sushunin valtakautta lyhyeksi ja myrskyisäksi, ja hänen kohdallaan korostuvat vallankaappaukset ja keskinäiset valtataistelut hovissa.
Kuolema ja seuraukset
Perinteinen kertomus kertoo, että Sushun kuoli vuonna 592 väkivaltaisesti hallitsijan asemaa koskeneissa kiistoissa. Hänen kuolemansa liitetään usein Soga-suvun ja sen johtohahmojen toimintaan, ja tapahtuma on nähty esimerkkinä siitä, miten suvut pystyivät ratkaisevasti vaikuttamaan valta-asetelmiin Yamato-kaudella. Sushunin kuolema johti seuraajakseen uuden keisarin, ja se vahvisti edelleen aatelissukujen roolia keisarillisen vallan muotoutumisessa.
Lähteet ja historiallisuus
Tiedot Sushunista perustuvat pääasiassa varhaisiin japanilaisiin kronikoihin, kuten Kojiki ja Nihon Shoki, jotka on koottu 700-luvulla. Nämä lähteet sekoittavat mytologiaa, sukukertomuksia ja historiallisia tapahtumia, joten yksityiskohtien tulkinta vaatii varovaisuutta. Modernit historiantutkijat pyrkivät vertailemaan kronikoiden kertomuksia arkeologisiin löytöihin ja muihin lähteisiin arvioidakseen, mitkä osat kertomuksista ovat luotettavia.
Perintö
Sushunin merkitys näkyy ennen kaikkea siinä, miten hänen aikansa tapahtumat kuvasivat varhaisen Japanin vallanjakoa ja sukupolvien vaikutusvaltaa. Vaikka hänen henkilökohtaisesta elämästään on vähän luotettavasti varmistettua tietoa, hänen nimensä ja valtakauden ajankohta ovat osa Japanin varhaisen kronologian perinnettä, jota käytetään keisarivaltaiseen jatkumoon yhdistämisessä.
Huomioita: Monet varhaisen Japanin hallitsijoiden elämänkerrat sisältävät sekä legendaarisia että historiallisia elementtejä. Sushunin kaltaisten hallitsijoiden osalta on tärkeää erottaa kronikoiden kuvaamat kertomukset ja nykyisen tutkimuksen tarjoamat kriittiset näkökulmat.
Perinteinen historia
Ennen kuin hänestä tuli hallitsija, tämän prinssin henkilökohtainen nimi (imina) oli Hatsusebe-shinnō, joka tunnetaan myös nimellä Hatsusebe no Waka-sazaki. Hänen syntymänimensä oli Hatsusebe no Miko (長谷部皇子).
Sushun oli keisari Kimmein kahdestoista poika. Hänen äitinsä oli Oane-no-kimi (小姉君), Soga-no Inamen tytär, joka oli Soga-klaanin päällikkö.
Sushunilla oli yksi keisarinna ja kaksi keisarillista lasta.
Sushunin elämän tapahtumat
- 587: Yōmein 2. hallitusvuonna hän kuoli. Perintöoikeuden sai nuorempi velipuoli, josta tuli keisari Sushun. Tämä vahvistettiin seremonioissa.
- 592: Sushunin valtakausi kesti viisi vuotta ennen kuin hän kuoli 72-vuotiaana.
Keisarin ensimmäinen ministeri oli hänen vaikutusvaltainen setänsä Soga no Umako. Sushun suunnitteli erottamaan Sokan klaanin johtajan virastaan. Kun suunnitelma paljastui, Umako määräsi jonkun murhaamaan Sushunin. Japanin varhaishistoriassa tämä on toinen kerta, kun keisari murhataan.
Hänen kuolemansa jälkeen
Tämän keisarin virallinen nimi hänen kuolemansa jälkeen (hänen postuumisti annettu nimensä) säännöllistettiin monta vuosisataa Sushunin elinaikana annetun nimen jälkeen.
Keisarillisen kotitalousviraston mukaan keisarin viimeinen leposija on savihauta (kofun). Sushunia kunnioitetaan shintolaisessa muistopyhäkössä (misasagi), joka liittyy hautakumpuun.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Japanin keisari
- Luettelo Japanin keisareista
- Japanin keisarillinen sukupuu
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli keisari Sushun?
V: Keisari Sushun oli Japanin 32. keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan.
K: Milloin keisari Sushunin valtakausi alkoi ja päättyi?
V: Keisari Sushunin valtakausi alkoi vuonna 587 ja päättyi vuonna 592.
K: Mitä historioitsijat ajattelevat keisari Sushunista?
V: Historioitsijat pitävät keisari Sushunin elämää koskevia yksityiskohtia mahdollisesti legendaarisina, mutta todennäköisinä.
K: Annettiinko keisari Sushunille hänen elinaikanaan nimi Sushun-tennō?
V: Ei, nimi Sushun-tennō luotiin keisari Sushunille postuumisti myöhempien sukupolvien toimesta.
K: Milloin varhaisimpien keisareiden perinteisesti hyväksytyt nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi"?
V: Varhaisimpien keisareiden perinteisesti hyväksytyt nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun, aikana.
K: Kuinka monta monarkkia Yamato-dynastian aikana oli ennen keisari Kammua?
V: Ennen keisari Kammua Yamato-dynastian hallitsijoita oli 49.
K: Voimmeko pitää keisari Sushunia historiallisena hahmona?
V: Kyllä, voimme pitää keisari Sushunia historiallisena hahmona, vaikka joitakin yksityiskohtia hänen elämästään voidaankin pitää legendaarisina.
Etsiä