Gian Gastone de' Medici (24. toukokuuta 1671 - 9. heinäkuuta 1737) oli Toscanan viimeinen Medici-suurherttua. Hän oli Toscanan suurherttuan Cosimo III de' Medicin ja Marguerite Louise d'Orléansin toinen poika. Hänen sisarensa, Anna Maria Luisa de' Medici, kruununprinsessa Palatine, nai hänet vuonna 1697 Anna Maria Franziskan Saksilais-Lauenburgin kanssa. He jäivät lapsettomiksi, ja oli yleisesti tiedossa, että Gian Gastone oli homoseksuaali. Gian Gastone seurasi isäänsä suuriruhtinaana vuonna 1723.
Hallituskaudellaan hän kumosi kaikki isänsä lait ja lopetti köyhien ihmisten verottamisen, kumosi (poisti) juutalaisvastaiset lait ja lopetti julkiset teloitukset. Hänen isänsä Cosimo III halusi, että hänen sisarensa tulisi hänen seuraajakseen, mutta Espanja, Iso-Britannia, Itävalta ja Alankomaiden tasavalta eivät välittäneet siitä ja tekivät Espanjan Kaarle III:sta perijänsä. Kaarle muutti vaatimuksensa Lorrainen Frans III:ksi. Fransiskuksesta tuli sitten suurherttua 9. heinäkuuta 1737, mikä päätti lähes 300 vuotta kestäneen Medicien vallan Firenzessä.
Varhaiselämä ja persoonallisuus
Gian Gastone syntyi runsaan hovielämän keskelle mutta oli luonteeltaan hiljaisempi ja taipuvaisempi vetäytymään kuin hänen isänsä. Koulutukseltaan hän sai perinteisen prinssikasvatuksen, mutta hänen terveytensä ja mielialansa olivat usein heikot. Avioliitto Anna Maria Franziskan kanssa oli muodollinen ja rakkaudeton; pariskunta eli pitkälti erillään ja lapsettomuus teki linjan jatkumisesta epävarman.
Hallituskausi ja uudistukset
Suurherttuana vuodesta 1723 eteenpäin Gian Gastone pyrki palauttamaan Toscanaan inhimillisemmän hallinnon verrattuna Cosimo III:n tiukkoihin, konservatiivisiin lakeihin. Hän kumosi monia isänsä asettamia rajoituksia ja kärjistyksiä: lievensi verotusta köyhiltä, purki käytännön juutalaisvastaisia rajoituksia ja lopetti julkiset teloitukset. Nämä toimet nostivat hänen mainettaan valistuneempana ja armollisempana hallitsijana, vaikka rahatilanne ja valtion velat rajoittivat suurempia uudistuksia.
Gian Gastone antoi myös tilaa julkiselle myöshumanistisemmalle ajattelulle ja vähensi joidenkin klikki- ja hovivanhoillisten vaikutusvaltaa. Hän ei kuitenkaan onnistunut kukistamaan koko hallinnon vanhoja rakenteita tai korjaamaan Toscanaa koskevia kansainvälisiä ongelmia.
Kansainväliset paineet ja perintökysymys
Medici-dynastian sukupuutto uhkasi pitkään, ja Cosimo III:n pyrkimys turvata vallanjärjestys siskonsa hyväksi ei saanut kansainvälistä tukea. Merkittävät eurooppalaiset valtiot päättivät Toscanan tulevaisuudesta oman valtapoliittisen etunsa mukaisesti: aluksi ehdolla oli Espanjan Kaarle, mutta lopullinen ratkaisu kohdistui Lorrainen sukuun. Näin ulkopoliittiset sopimukset ja suurvaltasuhteet ratkaisevasti päättivät Toscanan dynastisesta tulevaisuudesta.
Loppu ja perintö
Gian Gastone kuoli 9. heinäkuuta 1737. Hänen kuolemansa merkitsi Medici-miesten suvun päättymistä ja poliittisen vallan siirtymistä toiseen sukuun, vaikka Medici-perheen kulttuurinen ja taideperintö jäi elämään Firenzessä. Gian Gastonen sisar Anna Maria Luisa de' Medici varmisti merkittävällä tavalla, että Medici-kokoelmat jäisivät kaupunkiin: hän teki tunnetun Patto di Famiglia-sopimuksen, jonka ansiosta laajat taide- ja arkistokokoelmat säilyivät Firenzessä ja muodostavat suuren osan kaupungin museoiden kokoelmista.
Gian Gastone on usein muistettu ristiriitaisena hahmona: henkilökohtaisesti ailahteleva ja vetäytyvä, mutta valtion asioissa hetkittäin armollinen ja uudistushaluinen. Hänen hallintokautensa jäi lyhyeksi eikä pystynyt estämään Toscanaa koskevien kansainvälisten järjestelyjen toteutumista. Medici-dynastian poliittinen aika päättyi, mutta sen kulttuurinen perintö säilyi ja vaikuttaa edelleen Firenzessä.
Hänen hautansa sijaitsee Medicien perhehaudoissa Firenzessä, missä perheen läheinen kytkös kaupungin taide-aarteisiin ja arkkitehtuuriin näkyy edelleen.