Harold Godwinson
Harold Godwinson oli Englannin kuningas Harold II (noin 1022 - 14. lokakuuta 1066). Hän hallitsi Englantia kuningas Edward Tunnustajan kuoleman jälkeen. Hän hallitsi 5. tammikuuta 1066, kunnes kaatui Hastingsin taistelussa. Hänen kuolemansa merkitsi Englannin normannien valloitusta ja anglosaksisen Englannin loppua.
HAROLD SACRAMENTUM FECIT VVILLELMO DUCI ("Harold vannoi valan herttua Williamille"). Bayeux'n tapetti: Tämän kohtauksen sanotaan tapahtuneen Bagiassa (Bayeux'ssa, luultavasti Bayeux'n katedraalissa). Siinä Harold koskettaa kahta alttaria, ja herttua katselee vierestä, ja se on keskeinen osa normannien hyökkäystä Englantiin.
Ura
Harold oli Wessexin jaarlin Godwinin ja tanskalaisen aatelisnaisen Gythan poika. Hänen sisarensa Edith oli naimisissa hänen seuraajansa, Edvard Tunnustajan, kanssa. Samoihin aikoihin Haroldista tuli Itä-Anglian jaarli. Kun hänen isänsä kuoli vuonna 1053, Harold peri Wessexin kreivikunnan. Elfgar, Mercian Leofricin poika, nimitettiin Haroldin tilalle Itä-Angliaan. Berkshire ja Somerset liitettiin jälleen Wessexiin. Wessex itsessään oli tuohon aikaan valtava maa-alue, joka kattoi noin kolmanneksen Englannista. Harold hallitsi suurta osaa Englannista, mikä teki hänestä kuninkaan jälkeen koko kuningaskunnan vaikutusvaltaisimman miehen.
Harold Godwinsonilla oli kolme veljeä: Tostig, Swegen ja Gryth. Hän väitti, että Edward Tunnustaja oli tehnyt hänet kuninkaaksi. Ennen kuin Harold Godwinsonista tuli kuningas, hän vannoi auttavansa Normandian herttua Williamia pääsemään kuninkaaksi.
Syyskuussa 1066 Harold Godwinson kukisti Harald Hardradan hyökkäyksen pohjoisesta. Hän palasi etelään taistelemaan herttua Williamin hyökkäystä vastaan. Yleisesti oletetaan, että hänet tappoi Williamin jousimiehen ampuma nuoli, mutta joidenkin raporttien mukaan monet sotilaat tappoivat hänet.
