Harold Godwinson — Englannin viimeinen anglosaksinen kuningas (n.1022–1066)

Harold Godwinson — Englannin viimeinen anglosaksinen kuningas: elämä, valtaannousu ja Hastingsin taistossa 1066 kaatuminen, joka mullisti Englannin historian.

Tekijä: Leandro Alegsa

Harold Godwinson oli Englannin kuningas Harold II (noin 1022 - 14. lokakuuta 1066). Hän nousi valtaistuimelle Edward Tunnustajan kuoleman jälkeen. Edward kuoli 5. tammikuuta 1066, ja Harold julistettiin kuninkaaksi ja kruunattiin pian sen jälkeen; hän hallitsi Englannin valtaa 5. tammikuusta 1066 aina siihen asti, kun hän kaatui Hastingsin taistelussa 14. lokakuuta 1066. Hänen kuolemansa merkitsi Englannin normannien valloitusta ja anglosaksisen Englannin hallinnon loppua.

 

Tausta ja perhesuhteet

Harold oli suuronnettomana Godwinin suvun jäsenenä merkittävä aatelisperheen poika: hänen isänsä oli kuuluisan Godwinin, Wessexin earlin, johtama suku. Harold syntyi noin vuonna 1022 ja oli suvun vanhin poika. Perhe oli yksi Englannin vaikutusvaltaisimmista anglosaksisista suvuista 1000-luvulla, ja Godwinit hallitsivat monia maita ja läänityksiä.

Nousu valtaan ennen kruunua

Harold toimi miekkana ja sotapäällikkönä jo ennen kuninkaaksi nousuaan. Hän nousi nopeasti valtaan isänsä kuoleman jälkeen ja peri suuren osan perheen vaikutusvallasta, muun muassa Wessexin earlin arvon. Haroldilla oli läheinen suhde kuningas Edward Tunnustajaan, ja hänestä tuli käytännössä maan vaikutusvaltaisin mies kuninkaan ohella. Haroldin avioliitto Edithin (Edith Godwinson) kanssa liitti hänet entistä tiukemmin kuningassuvun piiriin, sillä Edith oli Edwardsisesta suvusta.

Kruunu ja valtaistuimenväittely

Edwardin kuoltua tammikuussa 1066 Englannin valta-asema oli kiistanalainen. Monien anglosaksisten lähteiden mukaan Witenagemot (valtakunnallinen neuvosto) valitsi Haroldin kuninkaaksi, kun taas normannilaiset lähteet esittivät, että William, Normandian herttua, oli aiemmin saanut Edwardilta tai lainannut itselleen oikeuden kruunuun — William käytti tätä väitettä sodankäyntinsä oikeutuksena. Lisäksi normannilaisissa kertomuksissa kerrotaan, että Harold oli vieraillut Normandiassa v. 1064 ja tehnyt siellä valaankaltaisen lupauksen Williamille; tämän kertomuksen paikkansapitävyydestä on käyty laajaa historiantutkimuksellista keskustelua.

Sotilaallinen toiminta vuonna 1066

Vuonna 1066 Englanti joutui hyökkäysten kohteeksi usealta suunnalta. Syyskuussa samaan aikaan kun William valmistautui maihinnousuun Normandiasta, Norjan kuningas Harald Hardrada purjehti maalle pohjoisessa yhdessä Haroldin serkun Tostigin kanssa. Harold joutui siirtämään joukkonsa pohjoiseen ja saavutti ratkaisevan voiton Hardradasta Stamford Bridgessä 25. syyskuuta 1066. Voiton jälkeen Harold teki nopean marssin Etelä-Englantiin vastatakseen Normandian maihinnousuun, mutta väsyneet ja pahoin vähentyneet joukot kohtasivat Williamin armeijan Hastingsin luona 14. lokakuuta.

Hastingsin taistelu ja kuolema

Hastingsin taistelu 14. lokakuuta 1066 päättyi Haroldin tappioon. Monet lähteet kertovat, että Harold kaatui taistelukentällä; Bayeux'n kudoksessa on kuvattu kohtaus, jossa mies saa nuolen silmäänsä, ja perinteinen kertomus yhdistää tämän Haroldin kuolemaan. Tarkka kuolintapa on kuitenkin kiistanalainen — joissain kertomuksissa hänet sanotaan myös tapetun miekalla kaadettuna. Haroldin ruumiin lopullinen kohtalo on epäselvä: joidenkin lähteiden mukaan hänet haudattiin Waltham Abbeyyn tai muualle Itä-Englantiin, mutta varmaa tietoa ei ole säilynyt.

Merkitys ja perintö

Haroldin kuolema merkitsi käytännössä anglosaksisen eliitin ja kuningashuoneen vallan loppua Englannissa. Williamin voitto johti normanniseen vallankumoukseen, joka muuttutti maan aateliston, oikeusjärjestelmän, kielirakenteet ja maankäytön järjestelmät — seurauksena oli muun muassa laajamittainen maaomaisuuden uudelleenjako normannien hyväksi ja feodaalisten suhteiden vakiintuminen. Myös myöhempi tietokirjoitus, kuten Domesday Book (1086), kuvastaa näitä muutoksia.

Lähteet ja historiankirjoitus

Tietomme Haroldista perustuvat sekä anglosaksisiin kronikoihin (kuten Anglo-Saxon Chronicle) että normannilaisiin kertomuksiin (esimerkiksi William of Poitiers'n ja Bayeux'n kudoksen kertomuksiin). Näiden lähteiden välillä on ristiriitaisuuksia etenkin väitteissä valtaistuimen laillisuudesta ja Haroldin vieraannäytöstä Normandiassa. Nykyhistoriassa tutkijat pyrkivät arvioimaan lähteitä kriittisesti ja ymmärtämään tapahtumia poliittisen ja sotilaallisen kontekstin kautta.

Yhteenveto: Harold Godwinson oli viimeinen anglosaksinen kuningas, joka nousi valtaistuimelle Edward Tunnustajan kuoleman jälkeen, johti maata vaikeassa tilanteessa vuonna 1066, voitti hetken pohjoisessa mutta kukistui lopulta Hastingsin taistelussa. Hänen kuolemansa avasi tien normannien vallalle ja merkitsi syvällisiä muutoksia Englannin historiassa.

HAROLD SACRAMENTUM FECIT VVILLELMO DUCI ("Harold vannoi valan herttua Williamille"). Bayeux'n tapetti: Tämän kohtauksen sanotaan tapahtuneen Bagiassa (Bayeux'ssa, luultavasti Bayeux'n katedraalissa). Siinä Harold koskettaa kahta alttaria, ja herttua katselee vierestä, ja se on keskeinen osa normannien hyökkäystä Englantiin.  Zoom
HAROLD SACRAMENTUM FECIT VVILLELMO DUCI ("Harold vannoi valan herttua Williamille"). Bayeux'n tapetti: Tämän kohtauksen sanotaan tapahtuneen Bagiassa (Bayeux'ssa, luultavasti Bayeux'n katedraalissa). Siinä Harold koskettaa kahta alttaria, ja herttua katselee vierestä, ja se on keskeinen osa normannien hyökkäystä Englantiin.  

Ura

Harold oli Wessexin jaarlin Godwinin ja tanskalaisen aatelisnaisen Gythan poika. Hänen sisarensa Edith oli naimisissa hänen seuraajansa, Edvard Tunnustajan, kanssa. Samoihin aikoihin Haroldista tuli Itä-Anglian jaarli. Kun hänen isänsä kuoli vuonna 1053, Harold peri Wessexin kreivikunnan. Elfgar, Mercian Leofricin poika, nimitettiin Haroldin tilalle Itä-Angliaan. Berkshire ja Somerset liitettiin jälleen Wessexiin. Wessex itsessään oli tuohon aikaan valtava maa-alue, joka kattoi noin kolmanneksen Englannista. Harold hallitsi suurta osaa Englannista, mikä teki hänestä kuninkaan jälkeen koko kuningaskunnan vaikutusvaltaisimman miehen.

Harold Godwinsonilla oli kolme veljeä: Tostig, Swegen ja Gryth. Hän väitti, että Edward Tunnustaja oli tehnyt hänet kuninkaaksi. Ennen kuin Harold Godwinsonista tuli kuningas, hän vannoi auttavansa Normandian herttua Williamia pääsemään kuninkaaksi.

Syyskuussa 1066 Harold Godwinson kukisti Harald Hardradan hyökkäyksen pohjoisesta. Hän palasi etelään taistelemaan herttua Williamin hyökkäystä vastaan. Yleisesti oletetaan, että hänet tappoi Williamin jousimiehen ampuma nuoli, mutta joidenkin raporttien mukaan monet sotilaat tappoivat hänet.

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3