Harald Hardrada
Harald Sigurdsson tunnettiin myös nimellä Norjan Harald ( vanhan norjan Haraldr Sigurðarson; noin 1015 - 25. syyskuuta 1066). Häntä kutsuttiin myös nimellä Hardrada ( vanhan norjan kielen harðráði, nykynorjan kielen harðráði: Hardråde ("ankara neuvonantaja" tai "kova hallitsija") saagoissa).
Harald oli Norjan kuningas (Harald III) vuosina 1046-1066. Lisäksi hän pyrki menestyksettä Tanskan valtaistuimelle vuoteen 1064 asti ja Englannin valtaistuimelle vuonna 1066. Ennen kuninkaaksi tuloaan Harald oli viettänyt noin viisitoista vuotta maanpaossa palkkasoturina ja sotilaskomentajana Kiovan Venäjällä ja Varangiankaartin jäsenenä Bysantin valtakunnassa.
Viisitoistavuotiaana, vuonna 1030, Harald taisteli velipuolensa Olafin kanssa Cnutia (Canute) vastaan. Olaf yritti saada takaisin Norjan kruunun, jonka hän oli menettänyt Tanskan kuninkaalle Cnut Suurelle kaksi vuotta aiemmin. Taistelussa Olaf ja Harald hävisivät Cnutille uskollisille joukoille. Harald joutui maanpakoon Kievan Rusiin (Venäjän varhaismuoto). Oltuaan jonkin aikaa suuriruhtinas Jaroslav Viisaan armeijassa hän siirtyi seuralaisineen Konstantinopoliin noin vuonna 1034. Konstantinopolissa hän komensi Bysantin Varangian kaartia.
Harald vaurastui ollessaan Bysantin valtakunnassa. Hän toimitti rahat turvaan Jaroslaviin Kiovan Venäjälle. Lopulta hän lähti Bysantista vuonna 1042. Hän saapui takaisin Kiovan Venäjälle valmistellakseen kampanjaansa Norjan valtaistuimen takaisin saamiseksi. Hänen poissa ollessaan Olafin avioton poika Magnus Hyvä oli saanut valtaistuimen. Magnuksesta oli tullut myös Tanskan kuningas.
Vuonna 1046 Harald liittoutui Magnuksen kilpailijan Sweyn II:n kanssa Tanskassa ja aloitti ryöstöretket Tanskan rannikolla. Magnus, joka ei halunnut taistella setäänsä vastaan, suostui jakamaan kuninkuuden Haraldin kanssa, koska Harald puolestaan jakaisi varallisuutensa hänen kanssaan. Yhteishallitus päättyi äkillisesti seuraavana vuonna, kun Magnus kuoli, ja Haraldista tuli Norjan yksinvaltias.
Sisäpoliittisesti Harald murskasi kaiken opposition ja hahmotteli Norjan liiton kansallisen vallan alle. Haraldin valtakausi oli todennäköisesti suhteellisen rauhallinen ja vakaa, ja hän perusti elinkelpoisen rahatalouden ja ulkomaankaupan. Harald pyrki todennäköisesti palauttamaan Cnutin "Pohjanmeren valtakunnan", ja hän vaati myös Tanskan valtaistuinta, ja hän käytti vuoteen 1064 asti lähes joka vuosi aikaa ryöstöretkiin Tanskan rannikolla ja taisteluun entistä liittolaistaan Sweynia vastaan. Vaikka sotaretket olivat menestyksekkäitä, hän ei koskaan onnistunut valloittamaan Tanskaa.
Pian sen jälkeen, kun Harald oli luopunut vaatimuksestaan Tanskaan, Northumbrian entinen jaarli Tostig Godwinson, Englannin kuninkaan Harold Godwinsonin veli, vannoi uskollisuuttaan Haraldille ja kutsui hänet hakemaan Englannin valtaistuinta. Harald hyökkäsi Pohjois-Englannissa 10 000 sotilaan ja 300 pitkälaivan voimin syyskuussa 1066, teki ryöstöretkiä rannikolla ja kukisti Northumbrian ja Mercian englantilaiset alueelliset joukot Fulfordin taistelussa Yorkin lähellä. Vaikka Harald oli aluksi menestyksekäs, hän kärsi tappion ja sai surmansa Harold Godwinsonin joukkojen hyökkäyksessä Stamford Bridgen taistelussa, jossa lähes koko hänen armeijansa tuhoutui. Nykyaikaiset historioitsijat ovat usein pitäneet Haraldin kuolemaa, joka lopetti hänen hyökkäyksensä, viikinkiajan loppuna. Kuuluisa anglosaksinen kronikka tallentaa nämä tapahtumat.
Englantilaisen kronikoitsijan Matthew Parisin (n. 1200-1259) teoksesta The Life of King Edward the Confessor (Kuningas Edvard Tunnustaja) peräisin oleva 1200-luvun kuva Harald Hardradasta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Harald Sigurdsson?
V: Harald Sigurdsson oli Norjan kuningas vuosina 1046-1066, joka tunnettiin myös nimillä Norjan Harald ja Hardrada.
K: Mitä Harald teki ennen kuninkaaksi tuloaan?
V: Ennen kuninkaaksi tuloaan Harald oli viettänyt noin viisitoista vuotta maanpaossa palkkasoturina ja sotilaskomentajana Kiovan Venäjällä ja Varangian kaartin jäsenenä Bysantin valtakunnassa.
K: Miten hän vaurastui ollessaan Bysantin valtakunnassa?
V: Bysantin valtakunnassa ollessaan Harald vaurastui lähettämällä rahaa Jaroslaville Kievin Venäjälle säilytettäväksi.
K: Kuka oli Magnus Hyvä?
V: Magnus Hyvä oli Olafin avioton poika, josta oli tullut Tanskan kuningas Haraldin ollessa poissa.
K: Mistä Magnus ja Harald sopivat liittyessään yhteen?
V: Kun Magnus ja Harald yhdistivät voimansa, he sopivat, että Magnus jakaisi kuninkuuden Haraldin kanssa, jos Harald jakaisi hänen kanssaan varallisuutensa.
K: Mitä tapahtui Magnuksen kuoleman jälkeen? V: Magnuksen kuoltua Haraldista tuli Norjan ainoa hallitsija. Hän murskasi kaiken opposition kotimaassa ja perusti elinkelpoisen kolikkotalouden ja ulkomaankaupan.
K: Miten Harold kuoli? V: Harold kuoli, kun hän hyökkäsi Pohjois-Englannissa 10 000 sotilaan ja 300 pitkälaivan armeijan kanssa, mutta hävisi Harold Godwinsonin joukoille Stamford Bridgen taistelussa, joka pyyhkäisi lähes koko hänen armeijansa.
