Johann Strauss II — itävaltalainen säveltäjä, valssin kuningas (1825–1899)

Johann Strauss II (1825–1899) — Itävallan valssin kuningas: elämää, uran huippuja ja ikoniset valssit kuten "An der schönen, blauen Donau". Tutustu mestarin säveliin.

Tekijä: Leandro Alegsa

Johann Strauss II (s. Wien 25. lokakuuta 1825; kuoli Wien 3. kesäkuuta 1899) oli itävaltalainen säveltäjä, kapellimestari ja viulisti. Hänen isänsä, jota myös kutsuttiin Johanniksi, oli myös hyvin kuuluisa säveltäjä, ja hänet tunnetaan nykyään nimellä Johann Strauss I (tai Johann Strauss Sr), kun taas hänen vanhinta poikaansa kutsutaan nimellä Johann Strauss II (tai Johann Strauss Jr). Strauss tuli hyvin kuuluisaksi valsseistaan. Hänet tunnettiin "valssin kuninkaana". Hänen tunnetuin valssinsa oli An der schönen, blauen Donau (englanniksi The Blue Danube).

Elämä ja ura

Johann Strauss II syntyi musiikkia harrastavaan perheeseen ja oli yksi useista Strauss‑sukupolven merkittävistä säveltäjistä. Hänen isänsä vastusti aluksi pojan musiikillisia pyrkimyksiä ja toivoi tämän seuraavan perheen liiketoimintaa, mutta Strauss jatkoi opiskeluaan ja esiintymistään ja perusti lopulta oman orkesterinsa. Hänestä tuli pian Wienin suosituimpia kapellimestareita ja konserttien vetonaula.

Strauss esiintyi laajasti Euroopassa ja hänen johtamansa orkesteri teki menestyksekkäitä kiertueita. Hänen uransa huippukohtiin kuuluivat sekä huvittavat tanssikappaleet että suuremmat näyttämöteokset; hän toimi myös kapellimestarina useissa tanssi‑ ja konserttitapahtumissa.

Teokset ja tyyli

Strauss II oli tuottelias säveltäjä: hän kirjoitti satoja teoksia, joihin lukeutuvat valsseja, polkkoja, marssilauluja, quadrilleja sekä useita operetteja. Hänen tyyliään leimaavat melodinen kauneus, sujuva orkestrointi ja kyky yhdistää kansanomainen tanssirytmi miellyttävään konserttimateriaaliin. Hän laajensi viennalaista valssimuotoa soinnillisesti ja rakenteellisesti, mikä teki valsseista sekä tanssittavia että konserttisoittoon sopivia.

Tärkeimpiä teoksia

  • An der schönen, blauen Donau (The Blue Danube) – hänen kuuluisin valssinsa
  • Die Fledermaus – suosittu operetti, joka on osa kansainvälistä kevyen musiikin ja oopperetin ohjelmistoa
  • Der Zigeunerbaron – näyttämöteos, joka sisältää useita suosittuja melodioita
  • Kaiser‑Walzer (Emperor Waltz) – usein esitetty ja levytetty valssi
  • Geschichten aus dem Wienerwald (Tales from the Vienna Woods) – valssi, jossa on klarinetin solocadenza
  • Tritsch‑Tratsch‑Polka ja Wein, Weib und Gesang – muita tunnettuja tanssikappaleita

Vaikutus ja perintö

Johann Strauss II:n vaikutus Wienin musiikkielämään ja tanssikulttuuriin on ollut valtava. Hänen sävellyksensä määrittelivät 1800‑luvun loppupuolen viennalaista äänimaailmaa ja ovat edelleen keskeinen osa yhä suositun waltz‑repertoaarin ydintä. Straussin melodioita esitellään säännöllisesti konserttisaleissa, konserttitaloissa ja erityisesti Wienin uutta vuotta juhlistavissa konserteissa (New Year’s Concert), joissa hänen kappaleensa ovat ohjelmiston vakioita.

Hänen perintönsä näkyy myös siinä, että Strauss‑suvun teokset ja koko viennalaissävelkieli toimivat esikuvina monille myöhemmille säveltäjille ja arrangööreille. Straussin kappaleiden suosio levitti viennalaista valssia maailmanlaajuisesti.

Henkilökohtainen elämä ja kuolema

Straussin yksityiselämä oli monivaiheinen: hän avioitui useamman kerran ja hänen ihmissuhteensa ja taloudelliset asiansa herättivät välillä julkista huomiota. Hän kuoli Wienissä vuonna 1899 ja hänet on haudattu Wienin keskushautausmaalle. Hänen muistonsa elää laajasti konserttien, levytysten ja tanssiperinteen kautta.

Nykyinen asema

Johann Strauss II on yhä yksi tunnetuimmista ja esitetymmistä 1800‑luvun säveltäjistä. Hänet muistetaan erityisesti valssien kuninkaana — teokset, kuten An der schönen, blauen Donau, ovat osa klassisen ja viihteellisen musiikin vakioohjelmistoa ympäri maailmaa.

Varhainen elämä

Hänen isänsä halusi, että hän ryhtyisi pankkiiriksi, mutta nuori Johann otti salaa viulutunteja Franz Amon -nimiseltä mieheltä, joka oli hänen isänsä orkesterin johtaja. Hän jatkoi viuluopintojaan Anton Kohlmannin viulistin kanssa, joka auttoi balettitanssijoita oppimaan musiikkia, jonka mukaan heidän oli tanssittava. Hän oli vasta 18-vuotias, kun hän kokosi oman orkesterinsa ja antoi oman konsertin, jossa kuultiin kuusi hänen omaa valssiaan ja joitakin isänsä valsseja. Hänestä tuli pian isäänsä kuuluisampi.

Hänen isänsä kuoltua vuonna 1849 molemmat orkesterit yhdistyivät yhdeksi, ja nuori Johann toimi niiden kapellimestarina. Hän sai tittelin "k.k.Hofballmusikdirektor" (eli hoviballin musiikillinen johtaja). Hän oli aina erityisen kiireinen karnevaalien aikaan, jolloin Wienissä oli paljon tanssiaisia. Hän kiersi orkesterinsa kanssa suurimmassa osassa Eurooppaa ja kävi jopa Venäjällä, jossa hän johti Tšaikovskin musiikkia. Johann Strauss II:sta oli tulossa "valssin kuningas", Itävallan kuuluisin muusikko.

Ura

Johann Strauss II kirjoitti kaksi oopperaa: Die Fledermaus (Lepakko) ja Zigeunerbaron (Mustalaisparoni). Ne ovat täynnä hauskuutta: eloisaa musiikkia ja vitsejä, jotka voidaan toisinaan tehdä erilaisiksi jokaisessa esityksessä: laulajat voivat lisätä omia vitsejään nykyajasta. Joskus niitä kutsutaan opereteiksi, koska ne ovat niin kevytmielisiä. Ne ovat sekoitus unkarilaista ja wieniläistä tunnelmaa.

Yhdessä veljiensä Josefin ja Eduardin kanssa Johannilla oli täysi määräysvalta Wienin rikkaiden ihmisten taloissa järjestetyissä tanssiaisissa ja konserteissa. Minne tahansa hän menikin, häntä ympäröi paljon ihailijoita. Hänen valssinsa ovat edelleen yhtä suosittuja kuin ennenkin, ja miljoonat ihmiset eri maissa kuulevat ne televisiosta uudenvuodenpäivänä, kun Wienin filharmonikot soittavat niitä perinteisessä uudenvuodenpäivän konsertissaan.



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3