British Railin 900-sarjan osastoyksiköt: luokat, muunnokset ja historia

Tutustu British Railin 900-sarjan osastoyksiköihin: luokat, muunnokset ja historian käänteet — yksityiskohtainen katsaus entisistä matkustajavaunuista muokattuihin EMU/DMU-yksiköihin.

900-sarjan luokat oli varattu osastokannan moniosaisille yksiköille, joista useimmat oli muunnettu vanhoista matkustajayksiköistä. Yleisesti ottaen luokat 930-935 osoitettiin eteläisen alueen moottorivaunuille (entiset 200- ja 400-sarjalaiset), 936 ja 937 muille EMU-vaunuille (entiset 300- ja 500-sarjalaiset) ja 960 muille DMU-vaunuille (entiset 100-sarjalaiset). Viime vuosina tästä on pidetty vähemmän tiukasti kiinni.

Luokkien tehtävät ja tyypilliset muunnokset

900-sarjan yksiköitä käytettiin British Railin ja myöhemmin yksityisten operaattoreiden toimesta erilaisiin kunnossapito- ja tukitehtäviin. Perusajatus oli hyödyntää poistuvia tai ylimääräisiä matkustajavaunuja muuntamalla ne erikoistuneiksi osastoyksiköiksi sen sijaan, että rakennettaisiin täysin uutta kalustoa.

• Sandite- ja liukkaudentorjuntayksiköt – monta EMU:ta muutettiin levittämään sandite-seosta tai kiskonkarhentajaa syksyisin ja sateisina aikoina, jolloin raiteet ovat liukkaat.
• Reittien opetukseen ja testaukseen – osastoyksiköt toimivat route-learning -yksikköinä ja ajoivat mittauksia ja testejä infrastruktuurin kunnon tarkastamiseksi.
• Mitta- ja tutkimusyksiköt – joihinkin asennettiin mittalaitteita kiskojen ja sähköratapien seurantaan.
• Vetotekniset ja kunnossapitoyksiköt – sisätilat purettiin, ja tilalle asennettiin työtiloja, varastoja tai nostolaitteita kaluston huoltoon.

Miksi kalustoa muunnettiin?

Muunnettu kalusto tarjosi kustannustehokkaan ratkaisun: vanha matkustajakalusto saattoi olla käyttöikänsä loppuvaiheessa passeli poikkeuksellisiin työtehtäviin ilman matkustajapalveluiden vaatimuksia. Muutoksissa korostuivat:

• taloudellisuus – muunnos yleensä edullisempi kuin uusi erikoisajoneuvo;
• nopeus – kalustoa voitiin ottaa käyttöön nopeammin kuin tilata ja valmistaa uutta;
• muunneltavuus – samasta perusrungosta voitiin tehdä erilaisia työyksiköitä tarpeen mukaan.

Muunnostöiden tyypillisiä toimenpiteitä

Yleisiä muutoksia olivat istuinten ja matkustajavarusteiden purkaminen, lattiarakenteiden vahvistus, sähkö- ja ilmastointijärjestelmien sovittaminen uusiin laitteisiin sekä ulkopuolisten laitteiden, kuten sandite-annostelijoiden, asennus. Joissain yksiköissä säilytettiin ohjaamot siten, että ne pystyivät ajamaan normaalisti radalla testien ja siirtojen ajaksi.

Historiasta nykypäivään

Alun perin yliannosteltu luokitus 930–960 oli melko selkeä: etelän EMU-muunnokset 930–935, muut EMU-muunnokset 936–937 ja DMU-muunnokset 960. Kuitenkin vuosikymmenten aikana käytäntö löystyi. Privatisaation ja kaluston elinkaaren myötä monet yksiköt romutettiin, myytiin eteenpäin, kunnostettiin tai siirrettiin museoihin ja urakointiyhtiöiden käyttöön. Lisäksi osa tehtävistä on nykyään hoidettu erikoisrakenteisilla vaunuilla tai kalustolla, jota ylläpitävät Datea-tyyppiset urakoitsijat ja Network Railin alihankkijat.

Perintö ja merkitys

900-sarjan osastoyksiköt kuvastavat British Railin käytännöllistä lähestymistapaa kaluston hyödyntämiseen: valmiista raameista luotiin hyödyllisiä, erikoistuneita työvälineitä rautatieinfrastruktuurin ylläpitoon. Vaikka numerojärjestelmä ja yksiköiden käyttö ovat muuttuneet, 900-sarjan historia on olennainen osa rautateiden kunnossapidon kehitystä Isossa-Britanniassa.

Hae kirjaimella