Louise Brooks (Cherryvale, Kansas, 14. marraskuuta 1906 - Rochester, New York, 8. elokuuta 1985) oli yhdysvaltalainen tanssija ja näyttelijä. Hänestä tuli johtava elokuvatähti ja tyyli-ikoni, joka oli kuuluisa kauneudestaan ja polkkatukastaan. Brooksin terävä ilme, itsevarma olemus ja moderni tyyli tekivät hänestä symbolin 1920-luvun flapper‑aikakaudelle ja myöhemmin uudelleen löydetyn elokuvasuuruuden.
Varhaiselämä ja tanssi
Brooks sai alkukoulutuksensa tanssijana. Nuorena hän opiskeli näyttämötanssia, ja tanssijan ura johti hänet esiintymään eri kokoonpanoissa ja revyyissä. Tanssitausta vaikutti hänen ilmaisulliseen esiintymiseensä elokuvissa: liike ja rytmi olivat keskeisiä elementtejä hänen ilmaisussaan myös äänettömän elokuvan kontekstissa.
Elokuvaura
Louise Brooks tuli tunnetuksi 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun elokuvissa. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui Saksassa, missä hän teki yhteistyötä ohjaaja G. W. Pabstin kanssa. Erityisesti elokuvat Pandora's Box (saks. Die Büchse der Pandora, 1929) ja Diary of a Lost Girl (saks. Tagebuch einer Verlorenen, 1929) ovat muodostuneet hänen uransa ja elokuvahistorian merkittäviksi teoksiksi. Näissä elokuvissa Brooksin roolit yhdistivät näyttelijäntaidon, modernin karisman ja myrkyllisen vetovoiman, mikä on säilyttänyt kiinnostuksen hänen persoonaansa ja työhönsä kautta vuosikymmenten.
Vaikka Brooks oli suosittu ja vaikutusvaltainen, hänen elokuvauransa oli suhteellisen lyhyt verrattuna moniin aikalaistähtiin. Hollywoodin studiokoneiston ja henkilökohtaisten valintojen seurauksena hän vetäytyi näyttelijäntyöstä varsin nuorena eikä saavuttanut samanlaista kaupallista uraa äänielokuvan aikana.
Myöhäisvuodet, kirjoittaminen ja perintö
Myöhempänä elämänvaiheena Louise Brooks työskenteli kirjoittajana ja esseistinä sekä toimi elokuvakriitikkona ja -tutkijana. Hän kirjoitti tarkkoja, usein teräviä muistelmia ja filmianalyyseja, joissa hän vältti itseimartelua ja puhui suoraan kokemuksistaan ja näkemyksistään elokuvateollisuudesta. Yksi tunnetuimmista kokoelmista on Lulu in Hollywood (1982), joka sisältää esseitä ja muistoja hänen urastaan ja ajastaan elokuva-alalla.
Louise Brooksin kulttuurinen vaikutus kasvoi hänen kuolemansa jälkeen: elokuvatutkijat, muotisuunnittelijat ja elokuvaklassikoiden ystävät ovat juhlineet hänen persoonaansa, tyyliään ja merkitystään modernin naiskuvan muodostajana. Kritiikin ja historioitsijoiden uudelleenlöydetty kiinnostus nosti hänet myyttiseen asemaan 1900-luvun elokuvahistoriassa.
Vuonna 2006 Brooksin syntymän satavuotispäivää juhlistettiin julkaisemalla kolme DVD-levyä ja kolme kirjaa, järjestämällä museonäyttelyitä, näytöksiä ja muita tapahtumia, jotka esittelivät hänen elokuviaan, valokuviaan ja muistojaan. Tapahtumat ja julkaisut vahvistivat hänen asemansa elokuvahistoriallisena ikonina ja toivat hänen työnsä uusien yleisöjen ulottuville.
Louise Brooks kuoli Rochesterissa, New Yorkissa, 8. elokuuta 1985. Hänen perintönsä elää edelleen elokuvien katselussa, muotivaikutteissa ja akateemisessa keskustelussa, ja hänet muistetaan yhtenä 1920-luvun kirkkaimmista ja ikonisimmista tähdistä.