Mir-Hossein Mousavi Khameneh (persia: میرحسین موسوی خامنه; s. 29. syyskuuta 1941) on iranilainen poliitikko, taidemaalari ja arkkitehti. Hän kuuluu Iranin uudistusliikkeeseen ja on yksi maan tunnetuimmista poliittisista hahmoista. Mousavi toimi Iranin islamilaisen tasavallan viidentenä pääministerinä vuosina 1981–1989. Hänen kautensa jälkeen perustuslakia muutettiin siten, että pääministerin virka lakkautettiin ja toimeenpano valjastettiin vahvemmin presidentin alaisuuteen. Mousavi on ollut myös Iranin taideakatemian presidentti, ja hänet tunnetaan aktiivisena taiteilijana ja arkkitehtina. Hän oli myös ehdokkaana vuoden 2009 presidentinvaaleissa.

Varhainen elämä ja koulutus

Mousavi syntyi Khamenehissä Luoteis-Iranissa. Hän opiskeli arkkitehtuuria ja ura arkkitehtina ja taiteilijana näkyy myös hänen myöhemmässä työssään ja asemassaan taide-elämässä. Taiteellisena tekijänä hän on pitänyt näyttelyitä ja toiminut aktiivisesti kulttuurialan organisaatioissa.

Poliittinen ura ennen ja pääministerinä

Vallankumouksen alkuvuosina Mousavi oli islamilaisen tasavaltalaispuolueen virallisen sanomalehden, Jomhouri-e Eslami (Islamilainen tasavalta) -lehden päätoimittaja. Ennen pääministeriksi nousemistaan hän toimi lyhyesti myös ulkoasiainministerinä. Pääministerinä 1981–1989 hän johti Irania vaikean ajan yli, joka sisälsi muun muassa Iran–Irak-sodan ja laajat taloudelliset sopeutustoimet. Mousavi tunnettiin vahvasta keskitetystä talouspolitiikasta, säännöstelyistä ja julkisista hankinnoista sodan aikana. Hänen hallintokautensa keskeisiä piirteitä olivat myös kulttuuripolitiikka ja islamilaisen hallintojärjestelmän vakiinnuttaminen.

Roolit neuvostoissa ja kulttuurivaikuttajana

Mousavi on ollut jäsenenä muun muassa tarkoituksenmukaisuusharkintaneuvoston (Expediency Discernment Council) ja kulttuurivallankumouksen korkean neuvoston kokoonpanoissa, vaikka hänen osallistumisensa niiden kokouksiin on vuosien aikana vähentynyt. Poliittiset analyytikot ovat todenneet, että hän ei välttämättä kannata kaikkia näiden elinten käytäntöjä tai päätöksiä. Kulttuurin ja taiteen saralla hän on jatkanut vaikuttamistaan muun muassa Iranin taideakatemian tehtävissä.

Vuoden 2009 vaalit ja myöhemmät seuraukset

Vuoden 2009 presidentinvaaleissa Mousavi valitsi kampanjavärikseen vihreän, josta on sittemmin tullut reformiliikkeen ja laajemman mielenosoituskulttuurin symboli Iranissa. Vaaleja seuranneet protestit — usein kutsuttu vihreäksi liikkeeksi — johtivat laajaan kansainväliseen huoleen vaalivilpistä ja mielenosoitusten torjumisesta. Vaaleihin ja niiden jälkeisiin tapahtumiin liittyvä poliittinen jännite johti Mousavin aseman kiristymiseen. Lisäksi hänen vaimonsa, akateemikko ja poliitikko Zahra Rahnavard, oli näkyvä hahmo kampanjassa.

Rajoitukset ja kotiaresti

Vuoden 2011 jälkeisinä vuosina Mousavin liikkumista ja yhteydenpitoa rajoitettiin huomattavasti. Hän ja hänen puolisonsa joutuivat käytännössä kotiarestiin osittain tai kokonaan, ja heidän yhteyksiään ulkomaailmaan on rajoitettu. Tilanne on herättänyt kansainvälistä huomiota ja keskustelua poliittisten vapauksien tilasta Iranissa.

Perintö ja merkitys

Mir-Hossein Mousavi on monipuolinen hahmo: vallankumouksellisen ajan valtiomies, sodanaikainen pääministeri, kulttuurin ja taiteen edistäjä sekä myöhemmin uudistusmielisen opposition symboli. Hänen uransa kuvastaa Iranin poliittisen historian käänteitä 1979–2000-luvuilla — vallankumouksesta sodan ajan johtamiseen ja 2000-luvun vaalikiistoihin ja reformiliikkeisiin.