Arkkitehti – tehtävät, koulutus ja arkkitehtuurin historia

Arkkitehti on ammattilainen, joka suunnittelee rakennuksia ja laatii suunnitelmia rakennuttajalle. Hänen suunnittelemaansa kokonaisuutta kutsutaan arkkitehtuuriksi. Arkkitehdit tekevät piirustuksia kynillä, lyijykynillä ja tietokoneilla, ja tätä kutsutaan myös luonnosteluksi. Usein he myös rakentavat pienoismalleja eli maquetteja, joiden avulla voidaan havainnollistaa suunniteltavan rakennuksen muotoa ja mittakaavaa; jotkut tällaiset mallit säilyvät jopa satoja vuosia, kuten St Paul's Cathedral Lontoossa.

Arkkitehdin tehtävät

Konseptisuunnittelu: idea- ja hankesuunnittelu, rakennuksen muodon, koon ja sijoituksen määrittely.
Piirustusten ja mallien laatiminen: arkkitehtoniset piirustukset, detaljit ja 3D-mallit.
Yhteistyö: työ tiimeissä, yhteistyö rakennesuunnittelijoiden, talotekniikan asiantuntijoiden, urakoitsijoiden ja viranomaisten kanssa.
Rakentamisen valvonta ja toteutuksen seuranta: varmistetaan, että lopputulos vastaa suunnitelmaa ja määräyksiä.
Lupahakemukset ja normeihin vastaaminen: arkkitehti laatii usein lupakuvia ja osallistuu rakentamiseen liittyviin prosesseihin.
Kustannusarviointi ja materiaalivalinnat: arkkitehti ehdottaa materiaaleja ja ratkaisuja, jotka huomioivat sekä estetiikan että käytön ja budjetin.
Kestävyys ja esteettömyys: energiatehokkuus, ekologiset materiaalit sekä helppo liikkuminen rakennuksessa.

Koulutus ja pätevyys

Arkkitehtuurin peruskoulutus on yleensä korkeakoulutasoinen. Monissa maissa arkkitehdiksi opiskellaan yliopistossa tai teknillisessä korkeakoulussa; opinnot sisältävät sekä teoriatietoa että käytännön harjoituksia ja harjoittelua. Suomessa arkkitehdin tutkinto on tyypillisesti viiden vuoden koulutus (ylempi korkeakoulututkinto), ja ammatin harjoittamiseen liittyy usein myös jäsenyys ammattijärjestössä, esimerkiksi Suomen Arkkitehtiliitossa (SAFA). Arkkitehdin työ vaatii hyviä taitoja piirustuksessa ja mallintamisessa sekä matemaattista ymmärrystä (matematiikassa), mutta myös luovuutta ja mielikuvitusta. Lisäksi arkkitehdin pitää tuntea rakennustekniikkaa, jotta rakennus on turvallinen ja kestävä; siksi monissa maissa vaaditaan ammattipätevyyksiä ja käytäntöön perustuvaa työkokemusta ennen itsenäistä vastuullista suunnittelua (yliopistossa opiskelu on yleistä).

Työvälineet ja työmenetelmät

Perinteiset luonnosteluvälineet: paperi, kynä, aquarelli ja pienoismallit.
Digitaaliset työkalut: CAD-ohjelmat, 3D-mallinnus ja renderöinti sekä nykyaikaiset tietomallinnuksen (BIM) työkalut.
Mittaus- ja visualisointitekniikat: laserkeilaus, dronet ja virtuaalitodellisuus näyttävät suunnitelman eri näkökulmista.
Rakennusmateriaalien tuntemus: puu, betoni, teräs, lasi, komposiitit ja uudet ekologiset materiaalit.

Rakennusprosessin vaiheet

Tarveselvitys ja hankesuunnittelu
Konseptisuunnittelu ja ideakilpailut
Lupakuva- ja pääsuunnittelu
Rakennesuunnittelu ja talotekniikan suunnittelu
Rakennuslupaprosessi ja urakoitsijan valinta
Rakentaminen ja valvonta
Luovutus ja käyttöönotto

Arkkitehtuurin historia lyhyesti

Arkkitehtuuri on vanha taidemuoto, mutta ammattimainen arkkitehti ei aina ole ollut itsestäänselvyys. Keskiajalla monet suuret eurooppalaiset katedraalit suunnittelivat rakennusmestarit, jotka luonnostelivat joskus tasaisille kipsisängyille, koska paperi oli puutteellista ja pergamentti tai pergamentti olivat kalliita. Joitakin katedraaliprojekteja kesti niin kauan, että alkuperäiset rakennusmiehet joutuivat vaihtumaan, ja monet rakennukset muutettiin tai jäivät keskeneräisiksi – esimerkkeinä mainittakoon Pariisin Notre Damen katedraali ja Barcelonan Sagrada Família.

Antiikin Egyptin, Kreikan ja Rooman rakennustaidot, goottilainen tyyli, renessanssin mittakaava-ajattelu sekä modernismin yksinkertaisuus ja funktionalismi ovat kaikki vaikuttaneet siihen, miten rakennuksia suunnitellaan. Nykyarkkitehtuuri yhdistää usein perinteen ja tekniikan: historiallisia piirteitä, uutta tekniikkaa ja vaatimuksia kestävyydelle.

Kestävyys, elinkaari ja muut vaikuttavat tekijät

Arkkitehdin työssä otetaan yhä enemmän huomioon rakennuksen koko elinkaari: materiaalivalinnat, energiatehokkuus ja huollettavuus vaikuttavat siihen, kuinka pitkään rakennus palvelee käyttäjiä. Rakennusten käyttöikää voivat kuitenkin rajoittaa myös tulipalo, sota, muuttuvat tarpeet tai muoti. Lisäksi kaupunkien kasvaessa ja liikenteen muuttuessa on joskus tarpeen purkaa tai muuttaa rakennuksia, jotta tilaa saadaan esimerkiksi leveämmille teille tai uusille rautatieasemille.

Urapolku ja työpaikat

Arkkitehtitoimistot: pienet ja suuret suunnittelutoimistot.
Rakennuttajat ja rakennusliikkeet: työtehtävät liittyvät usein toteutuksen seurantaan.
Julkinen sektori: kaupunkisuunnittelu, kaavoitus ja kulttuuriympäristön hoito.
Opetus ja tutkimus: yliopistot ja tutkimuslaitokset.
Erikoistuminen: restaurointi, sisustusarkkitehtuuri, maisema-arkkitehtuuri, kestävyysasiantuntijuus.
Kilpailut ja freelancetyö: julkiset suunnittelukilpailut ovat yleinen tapa saavuttaa näkyvyyttä.

Tunnettuja arkkitehtejä

Tunnettuja arkkitehtejä ovat mm: Khan, Bruce Graham, Edward Durell Stone, Daniel Burnham, Adrian Smith, Frank Gehry, Gottfried Böhm, I. M. Pei, Antoni Gaudí ja Oscar Niemeyer.

Suomalaisista arkkitehdeista tunnetuimpia ovat muun muassa Alvar Aalto ja hänen seuraajansa, jotka ovat vaikuttaneet kansainvälisesti modernin arkkitehtuurin kehitykseen.

Yhteenveto: Arkkitehti yhdistää luovan ajattelun, teknisen osaamisen ja käytännön toteutuksen. Hyvä arkkitehtuuri on turvallista, toimivaa, kestävää ja esteettisesti harkittua. Arkkitehdin vaikutus ulottuu usein paljon yksittäistä rakennusta laajemmalle alueelle ja jopa yhteiskuntaan asti.

Frank Lloyd Wright yksi suurista arkkitehdeistä

Arkkitehdin vuonna 1893 tekemä piirustus

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on arkkitehti?

V: Arkkitehti on henkilö, joka suunnittelee rakennuksia ja laatii suunnitelmia, jotka annetaan rakentajalle. Hän päättää rakennuksen koon, muodon ja sen, mistä se tehdään. Hänellä on oltava hyvät matematiikka- ja piirustustaidot sekä mielikuvitusta, jotta hän voi luoda houkuttelevia rakenteita, jotka ovat turvallisia ja kestävät monta vuotta.

K: Miten arkkitehdit suunnittelevat suunnitelmansa?

V: Arkkitehdit käyttävät kyniä, lyijykyniä, tietokoneita ja pienoismalleja (pieniä lelunkokoisia rakennuksia) tehdessään piirustuksia tai luonnoksia rakennuksesta, jonka he aikovat luoda.

K: Kuka suunnitteli suuret eurooppalaiset katedraalit keskiajalla?

V: Keskiajalla rakennetut suuret eurooppalaiset katedraalit suunnitteli rakennusmestari, joka raaputti suunnitelmansa tasaisille kipsipohjille, sillä paperia ei ollut Euroopassa tuohon aikaan.

K: Mitä pätevyyksiä arkkitehti tarvitsee?

V: Arkkitehtien on opiskeltava yliopistossa ja opittava, miten rakennuksen rakenteesta tehdään turvallinen, jotta se ei romahda. Heidän on myös osattava tehdä rakennuksesta houkutteleva, jotta ihmiset käyttävät sitä mielellään. Lisäksi heillä on oltava hyvät matematiikka- ja piirustustaidot sekä mielikuvitusta, jotta he voivat luoda onnistuneita rakenteita.

K: Kuinka kauan arkkitehtuuri voi kestää?

V: Jos suunnittelu, materiaalit ja rakentaminen ovat hyviä, arkkitehtuuri voi kestää satoja tai jopa tuhansia vuosia. Näin on kuitenkin harvoin, sillä yleensä kustannukset rajoittavat sen elinikää, mutta myös tulipalo, sota, tarve tai muoti voivat vaikuttaa asioihin.

Kysymys: Mitkä tekijät vaikuttavat kaupunkien muutoksiin?

V: Kun kaupungit kasvavat, on usein tarpeen leventää teitä tai rakentaa uusia rautatieasemia, mikä edellyttää arkkitehtien palkkaamista, mikä taas johtaa muutoksiin kaupunkikuvassa. Jopa hyvin tärkeitä rakennuksia saatetaan purkaa muutostarpeiden vuoksi.

K: Keitä ovat kuuluisat arkkitehdit?

V: Tunnettuja arkkitehtejä ovat muun muassa Frank Lloyd Wright, Fazlur Khan, Bruce Graham, Edward Durell Stone, Daniel Burnham Adrian Smith Frank Gehry Gottfried Böhm I M Pei Antoni Gaudí Oscar Niemeyer jne.