Nimrata Nikki Randhawa Haley (yksinkertaisesti Nikki Haley; s. 20. tammikuuta 1972) on yhdysvaltalainen poliitikko, liike-elämän taustainen johtaja ja julkinen puhuja. Hän toimi 24. tammikuuta 2017 alkaen Yhdysvaltojen 29. suurlähettiläänä Yhdistyneissä Kansakunnissa, jossa hän oli Yhdysvaltojen edustaja vuosina 2017–2018. Hän erosi 9. lokakuuta 2018 ja jätti tehtävänsä 31. joulukuuta 2018 ilmoittaen haluavansa palata yksityiselämään ja viettää aikaa perheen kanssa.

Hänestä tuli 12. tammikuuta 2011 Etelä-Carolinan kuvernööri ja toimi tehtävässä kaksi kautta vuoteen 2017 saakka. Hän kuuluu republikaanisen puolueen jäseneksi ja oli Etelä-Carolinan ensimmäinen naiskuvernööri. Hänen nousunsa kuvernööriksi tapahtui ajanjaksolla, jolloin myös muita nuorehkoja republikaanikuvernööreja vaikutti politiikassa, mukaan lukien Bobby Jindal.

Varhainen elämä ja koulutus

Haley syntyi maahanmuuttajataustaiselle perheelle Etelä-Carolinassa. Hän kasvoi pienessä kaupungissa, opiskeli paikallisissa kouluissa ja valmistui yliopistosta liiketalouden alalta. Ennen politiikkaan siirtymistään hän työskenteli perheyrityksen parissa ja perusti myös oman konsulttiyrityksen, mikä antoi hänelle kokemusta talousasioista ja yrityshallinnosta.

Poliittinen ura Etelä-Carolinassa

Haleyn ura politiikassa alkoi osavaltion lainsäädännöstä, mistä hän siirtyi kuvernööriksi. Kuvernöörinä hän korosti talouden elvyttämistä, julkisen sektorin menojen hallintaa ja veropolitiikkaa, sekä pyrki parantamaan osavaltion houkuttelevuutta yrityksille. Merkittävä hetki hänen kuvernöyriaikanaan oli vuoden 2015 Charlestonin kirkkomurhan jälkeinen päätös tukea konfederatiivisen lipun poistamista osavaltion Capitol-rakennukselta — päätös, joka herätti laajaa huomiota ja keskustelua kansallisesti.

Yhdistyneiden Kansakuntien suurlähettiläs

Presidentti nimitti Haleyn Yhdysvaltojen suurlähettilääksi YK:ssa alkuvuodesta 2017. Tehtävässään hän nosti esiin turvallisuus- ja ihmisoikeuskysymyksiä, vaati tilivelvollisuutta YK:ssa ja oli tiukkalinjainen esimerkiksi Iranin ja muiden autoritääristen toimijoiden suhteen. Hän korosti myös Yhdysvaltojen kansallisia etuja ja käytännön diplomatiaa monenkeskisessä järjestelmässä.

Jälkikausi ja kansallinen profiili

Haleyn erottua YK-tehtävästä hän palasi yksityiselle sektorille, piti puheita, osallistui hallitustyöhön ja julkaisi teoksia, joissa hän kertoo poliittisesta urastaan ja näkemyksistään. Hänestä tuli kansallisesti tunnettu republikaanijohtaja, joka esiintyi usein politiikan keskeisissä keskusteluissa ja mediassa.

Kansainvälinen ja kansallinen politiikka 2020-luvulla

Haley ilmoitti myöhemmin pyrkivänsä korkeampiin tehtäviin ja osallistui republikaanipuolueen valtakunnalliseen keskusteluun. Hän ilmoitti ehdokkuudestaan vuoden 2024 presidentinvaaleihin ja kilpaili republikaanien esivaaleissa. Kampanjan aikana hän profiloitui vakaana kansallisen turvallisuuden ja talousvastuun puolestapuhujana. Kampanja kuitenkin päättyi maaliskuussa 2024, jolloin hän vetäytyi ehdokkuudesta. (Tämän jälkeen hän jatkoi julkista toimintaa ja kommentointia politiikasta.)

Poliittiset näkemykset

  • Talous: Haleyn linja on ollut talousystävällinen: verokevennyksiä, sääntelyn keventämistä ja yritysystävällisiä toimenpiteitä korostava.
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikka: hän on tukenut vahvaa sotilaallista puolustusta, painottanut liittolaisten roolia ja arvostellut autoritaarisia hallintoja sekä ihmisoikeusloukkauksia.
  • Kansallinen yhtenäisyys: hän on puhunut usein kansallisen yhtenäisyyden ja yhteistyön puolesta eri yhteiskuntaryhmien välillä, vaikkakin hänen käytännön ratkaisunsa ja kommenttinsa ovat joskus herättäneet keskustelua sekä kannatusta että kritiikkiä.

Henkilökohtainen elämä

Haley on naimisissa ja hänellä on perhe. Hänen taustansa on intialaisessa maahanmuuttajaperheessä, ja hänen syntymänimensä on Nimrata Randhawa. Hänen perhetaustansa ja uskonnollinen perintönsä ovat osa hänen julkista tarinaansa, ja hän on kertonut niiden vaikuttaneen hänen arvoihinsa ja uraansa.

Merkitys ja perintö

Nikki Haley on yksi vaikutusvaltaisimmista etniseen vähemmistöön kuuluvista republikaaneista Yhdysvalloissa, ja hän on edustanut uudenlaista johtajuutta, jossa yhdistyvät liiketoimintaosaaminen, osavaltiokokemus ja kansainvälinen diplomatia. Hänen toimintansa — niin Etelä-Carolinan kuvernöörinä kuin YK-suurlähettiläänä — on jättänyt jäljen sekä osavaltion että kansalliseen politiikkaan.