Pohjois-Korea (viralliselta nimeltään Korean demokraattinen kansantasavalta) on maa Korean niemimaan pohjoisosassa. Pohjois-Korea sijaitsee Kiinan, Venäjän ja Etelä-Korean vieressä. Pohjois-Korean pääkaupunki on Pyŏngyang, joka on myös suurin kaupunki.

Maa perustettiin vuonna 1948 sen jälkeen, kun se oli vapautunut Japanin miehityksestä, ja maahan perustettiin Neuvostoliiton tukema sosialistinen valtio. Korean tasavalta on Korean niemimaan eteläpuolikas, jonka Yhdysvallat miehitti, ja Yhdysvallat perusti etelään demokratian. Aluksi pohjoisen ja etelän välillä oli sota, jota kutsutaan Korean sodaksi, mutta vaikka taistelut loppuivat vuonna 1953, sota ei koskaan virallisesti päättynyt. Pohjois-Korealla oli yhteyksiä Kiinaan ja Venäjään, mutta se ei koskaan liittoutunut virallisesti kummankaan kanssa, ja se eristäytyi ajan myötä yhä enemmän. Pian tämän jälkeen Pohjois-Korean tärkeimmät kauppakumppanit, Neuvostoliitto, romahtivat. Tämä jätti Pohjois-Korean pulaan ja eristyksiin. Koko 1990-luvun ajan Pohjois-Korea kärsi nälänhädistä ja luonnonkatastrofeista. Etelä-Korean rikastuessa Pohjois-Korea köyhtyi ja elämä siellä huononi. Sen jälkeen tilanne vakiintui, mutta se jäi edelleen jälkeen etelästä. Maailmanlaajuisten talouspakotteiden ja kauppasaartojen uskotaan vaikuttaneen merkittävästi Pohjois-Korean elämänlaatuun.

Länsimaiset tiedotusvälineet kuvaavat Pohjois-Koreaa totalitaariseksi stalinistiseksi diktatuuriksi, kun taas Pohjois-Korea kuvailee itseään demokraattiseksi työväenvaltioksi. Maan johtaja Kim Il-sung sanoi, että hallitus noudattaa hänen omaa ideologiaansa "Juchea", joka tarkoittaa "itseluottamusta". Myöhemmin maan johtajat alkoivat poistaa "kommunismia" Pohjois-Korean laeista ja filosofiasta, vaikka Juchea voidaankin kuvata kommunismin muunnelmaksi. Kim Il-sungin kuoltua 1990-luvun katastrofien aikana hänen poikansa Kim Jong-il otti hänen paikkansa, ja hallitus teki hänestä johtajan, joka johti Pohjois-Korean pois katastrofeista. Pohjois-Korea oli historian ainoa kommunistinen maa, jossa johto annettiin suoraan entisen johtajan pojalle tämän kuoleman jälkeen. Tätä kutsutaan perinnölliseksi hallinnoksi. Kim Jong-il otti käyttöön uuden "Songun"- eli "sotilaallinen ensin" -politiikan, joka muutti maan sotilasvaltioksi. Kun hän kuoli vuonna 2011, hänen nuorin poikansa Kim Jong-un otti hänen paikkansa ja johtaa maata edelleen.

 

Sijainti, väestö ja hallinnollinen jako

Pohjois-Korea kattaa Korean niemimaan pohjoisosan ja rajoittuu luoteessa Kiinan Jilin- ja Liaoning-provinsseihin, pohjoisessa Venäjään ja etelässä demilitarisoituun vyöhykkeeseen ja Etelä-Koreaan. Virallinen nimi on Korean demokraattinen kansantasavalta, ja valtio pitää itseään sosialistisena. Virallinen kieli on korea, ja asukasluku on arviolta noin 25 miljoonaa. Maan hallinto perustuu keskushallintoon ja jaettuna useisiin hallinnollisiin alueisiin, kuten maakuntiin ja kaupunkeihin, joiden johto on tiukasti keskusviranomaisen valvonnassa.

Lyhyt historiakatsaus

Pohjois-Korea syntyi toisen maailmansodan jälkimainingeissa, kun Korean niemimaa jaettiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen vaikutusalueisiin. Vuonna 1948 Pohjois-Korea itsenäistyi Neuvostoliiton tuella. Korean sota (1950–1953) vahvisti jakautumisen. Sodan jälkeen maa rakentui Neuvostoliiton ja Kiinan tuella sosialistiseksi valtioksi. 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoaminen ja sisäiset kriisit johtivat vakavaan talousahdinkoon ja nälänhätään (usein kutsuttu "Arduous March"). Sittemmin maa on pysynyt suljettuna, ja johtajuus siirtyi Kim Il-sungilta hänen pojalleen Kim Jong-ilille ja myöhemmin hänen pojalleen Kim Jong-unille.

Politiikka, ideologia ja johtajuus

Pohjois-Korean poliittinen järjestelmä on yksipuolueinen, ja keskusjohto kontrolloi valtion elämää laajasti. Ideologisesti maa korostaa Juchea (itsenäisyyden ja omavaraisuuden periaatetta) sekä Kimien kulttia, mikä näkyy voimakkaana johtajien palvontana ja propagandassa. 1990-luvulta lähtien myös Songun (sotilaat ensin) on korostanut asevoimien asemaa politiikassa. Hallinnon keskeisiä piirteitä ovat rajoitettu poliittinen osallistuminen, laaja turvallisuuspalvelun verkosto ja kontrolli tiedonvälityksestä sekä julkisesta elämästä.

Talous ja elinolojen kehitys

Pohjois-Korean talous on pitkään ollut suljettu ja valtiojohtoisen suunnittelun varassa. Maatalous, raskas teollisuus ja kaivostoiminta ovat talouden kärkiä. 1990-luvun laman jälkeen maa kärsi nälänhädästä ja infrastruktuurin rapautumisesta. Viime vuosikymmeninä on nähty paikallisten, epävirallisten markkinoiden (esim. jangmadang) syntyminen, jotka ovat lisänneet kotitalouksien toimeentuloa. Taloutta rasittavat kansainväliset pakotteet, rajatarkastukset ja vientirajoitukset, mutta myös korvaamattoman riippuvuuden Kiinasta kautta kaupan ja energian saannin osalta.

Nukleaariohjelma ja kansainväliset suhteet

Pohjois-Korean ydin- ja ohjusohjelmat sekä niihin liittyvät koepommit ja laukaisut ovat olleet keskeinen syy kansainväliseen huomioon. Maa on testannut ydinaseita ja kehittänyt mannertenvälisiä ja taktisia ohjusjärjestelmiä, mikä on johtanut YK:n ja monien valtioiden asettamiin pakotteisiin. Neuvotteluja ydinaseiden rajoittamisesta on käyty eri muodoissa (esim. kuusipartikeskustelut), ja ajoittain on nähty myös diplomaattisia avauksia, kuten korkean tason tapaamiset Etelä-Korean ja joidenkin länsimaiden johtajien kanssa. Silti jännitteet Korean niemimaalla ja laajemmin Itä-Aasiassa jatkuvat.

Ihmisoikeudet, tiedonvapaus ja arki

Useat kansainväliset järjestöt ja raportit kuvaavat Pohjois-Korean ihmisoikeustilannetta vakavana: poliittinen kitkeryys, mielipiteenvapauden puute, uskonnonvapauden rajoitukset, mielivaltaiset pidätykset ja työleirit ovat esillä raporteissa. Maan media on valtiollinen ja internet-yhteydet ovat tiukasti rajoitettuja suurimmalle osalle väestöä. Liikkumista ulkomaille valvotaan erittäin tiukasti.

Kulttuuri ja arjen ilmiöitä

Pohjois-Korean kulttuuri perustuu korealaiseen perinteeseen mutta on vahvasti muovautunut valtion ideologian ja propagandan ympärille. Taide, musiikki ja juhlat ovat usein poliittisia ja johtajien ylistämiseen liittyviä. Samalla kansanperinne, ruoka ja julkiset rituaalit näkyvät arjessa. Viime vuosina etenkin kaupungeissa on syntynyt kehittyvää kaupallista toimintaa ja kulutuskäyttäytymisen merkkejä, vaikka nekin ovat valvonnan piirissä.

Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Pohjois-Korea kohtaa useita samanaikaisia haasteita: taloudellinen kehitys ja elintason kohentaminen, kansainvälinen eristyneisyys, ydinaseiden ja ohjustoimintojen aiheuttamat jännitteet sekä sisäinen poliittinen vakaus ja johdon legitiimisyys. Mahdollinen muutos voi tapahtua asteittain talouden avautumisen kautta tai ulkopoliittisten ratkaisujen kautta, mutta muutoksen suunta ja aikataulu ovat epävarmoja. Kansainvälisellä yhteistyöllä, humanitaarisella avulla ja diplomaattisilla neuvotteluilla on merkitystä tilanteen kehittymisen kannalta.

Yhteenveto: Pohjois-Korea on historiallisesti, poliittisesti ja turvallisuuspolitiikan kannalta merkittävä valtio Korean niemimaalla. Se yhdistää vahvan keskusvaltion, eristäytyneen talouden, perinnöllisen johtajuuden ja laajamittaiset turvallisuus- ja ydinaseongelmat, jotka vaikuttavat sen suhteisiin naapurimaihin ja maailmaan.