Bashar al-Assad — Syyrian presidentti ja Baath-puolueen johtaja (s. 1965)

Bashar al-Assad (s. 11. syyskuuta 1965) on Syyrian presidentti ja Syyrian Baath-puolueen johtaja. Hän nousi valtaan vuonna 2000 isänsä Hafez al-Assadin (1930–2000) kuoleman jälkeen; Hafez oli hallinnut Syyriaa vuodesta 1971. Bashar al-Assad vahvisti asemansa virallisesti heinäkuussa 2000 järjestetyssä kansanäänestyksessä, jossa hän oli käytännössä ainoa ehdokas.

Tausta ja koulutus

Bashar al-Assad syntyi Damaskoksessa ja kasvoi vaikutusvaltaisessa alawii-suvussa. Alun perin hän opiskeli lääketiedettä Damaskoksen yliopistossa ja erikoistui silmälääketieteeseen. 1990-luvulla hänen veljensä Basilin kuoleman seurauksena Basharista tehtiin presidentinpojan odotettu perijä. Hän työskenteli myös Lontoossa silmälääkärinä ennen paluutaan Syyriaan ja poliittiseen johtotehtävään siirtymistä.

Valtaannousu ja vaalit

Assadista tehtiin virallisesti presidentti vuoden 2000 kansanäänestyksessä. Hänet valittiin uudelleen virallisten tulosten mukaan vuosina 2007, 2014 ja 2021. Näitä vaaleja ovat kansainväliset tarkkailijat ja monet valtiot pitäneet epävapaana ja epädemokraattisena: ehdokasasettelu oli rajoitettua, oppositiota on usein estetty ja ääntenlaskun avoimuutta on kyseenalaistettu. Assad ja hänen kannattajansa ovat kuitenkin säilyttäneet vallan keskittymisen presidentin ympärillä ja Baath-puolueen hallitsevan aseman.

Syyrian sisällissota ja kansainväliset seuraukset

Vuoden 2011 laajat kansannousut johtivat Syyrian sisällissotaan, joka on jatkunut eri muodoissaan vuosia ja aiheuttanut valtavan humanitaarisen kriisin. Assad hallinnon vastaiset mielenosoitukset vastattiin usein kovin ottein, ja konfliktista on seurannut laajamittaista tuhoa, satojatuhansia kuolleita ja miljoonien ihmisten pakolaisuudet.

Assadin hallintoa ovat tukeneet merkittävästi Iran, Hizballah ja Venäjä; erityisesti Venäjän sotilaallinen väliintulo syksyllä 2015 käänsi sodan dynamiikkaa ja auttoi hallitusta valtaamaan takaisin suuren osan menettämästään alueesta. Samaan aikaan monet länsimaat, Turkin hallitus ja jotkut arabivaltiot ovat tukeneet erilaisia oppositioryhmiä.

Ihmisoikeudet, syytökset ja kemiallisten aseiden käyttö

Assadin hallintoa on syytetty toistuvasti vakavista ihmisoikeusrikkomuksista ja sotarikoksista, mukaan lukien siviileihin kohdistuvista iskuista, pakkosiirroista, kidutuksesta ja vankien kohtelusta. Kansainväliset tutkijat ja järjestöt sekä YK-raportit ovat liittäneet hallituksen joukkoja useisiin kemiallisten aseiden käyttöön liittyviin hyökkäyksiin, kuten vuoden 2013 Ghoutan hyökkäykseen. Syyria ja sen liittolaiset ovat monissa tapauksissa kiistäneet vastuunsa tai kyseenalaistaneet tutkimusten johtopäätökset.

Kansainväliset pakotteet ja diplomaattinen asema

Assadin hallinnon toimien seurauksena EU, Yhdysvallat ja moni muu maa ovat asettaneet Syyrialle ja sen johtajille talous- ja matkustuspakotteita. Diplomaattiset yhteydet monien länsimaiden kanssa ovat heikentyneet, mutta toisaalta Syyria on syventänyt suhteitaan Iranin ja Venäjän kanssa. Konfliktin pitkään kestäessä humanitaarinen helpotus, jälleenrakennus ja valtioiden välinen politiikka ovat muodostaneet monimutkaisen kansainvälisen tilanteen.

Hallituksen nykytila ja haasteet

Vaikka Assad on onnistunut palauttamaan hallinnon kontrollin monilla alueilla, Syyria on poliittisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti syvästi jakautunut. Talous on kärsinyt laajoista tuhoista ja kansainvälisistä pakotteista, infrastruktuuri on osin romahtanut, ja miljoonat siirtolaiset ja pakolaiset ovat muuttaneet maan demografiaa. Pitkäaikainen rauha ja laajempi poliittinen ratkaisu ovat edelleen epävarmoja.

Henkilökohtainen elämä

Bashar al-Assad on naimisissa Asma al-Assadin kanssa, joka on syntynyt Britanniassa syyrialaiseen perheeseen ja toimi ennen avioliittoa pankkialalla Lontoossa. Pariskunnalla on kolme lasta. Läheinen perhe ja sisäpiirin kenraalit, kuten hänen veljensä Maher al-Assad, ovat merkittävässä roolissa turvallisuusjoukoissa ja vallanpidossa.

Arvio

Bashar al-Assadin hallinto on muuttunut nopeasti 2000-luvun alun alhaisesta modernisaatiotavoitteista sodan johdosta syntyneeseen autoritaariseen valvontaan ja riippuvuuteen ulkomaisesta tuesta. Hänen johtajuutensa on sekä kotimaassa että kansainvälisesti voimakkaasti jakava: osa syyrialaisista tukee hänen palauttamaansa järjestystä ja kansallista yhtenäisyyttä, kun taas monet muut pitävät hänen toimiaan rikoksina ihmisyyttä vastaan.

Puheenjohtajuus

Kun Basharin isä kuoli, hallitus muutti perustuslakia. Syyrian lain mukaan presidentin oli oltava vähintään 40-vuotias. Kun lakia muutettiin, Assad voitiin valita Syyrian presidentiksi kesäkuussa 2000. Hänestä tuli myös asevoimien ylipäällikkö ja Syyriaa vuodesta 1961 hallinneen Baath-puolueen johtaja.

Syyrian sisällissota

Suuret mielenosoitukset alkoivat tammikuussa 2011. Mielenosoittajat halusivat poliittisia uudistuksia, poikkeustilan (joka oli ollut voimassa vuodesta 1963) lopettamista ja kansalaisoikeuksien palauttamista. Maaliskuussa järjestetyt mielenosoitukset olivat suurimmat, ja hallitus käytti väkivaltaa mielenosoittajia vastaan.

Yhdysvallat asetti pakotteita Assadin hallitusta vastaan huhtikuussa 2011. Myös Kanada ja Euroopan unioni asettivat pakotteita hallitusta vastaan toukokuussa 2011.

Kesäkuussa 2011 Assad lupasi uudistuksia, uudet parlamenttivaalit ja lisää vapauksia. Hän myös kehotti pakolaisia palaamaan Syyriaan.

Tammikuussa 2012 Reuters väitti, että Syyrian armeija, turvallisuusjoukot ja miliisijoukot olivat tappaneet yli 5 000 siviiliä ja mielenosoittajaa (mukaan lukien militantit) ja terroristit olivat tappaneet 1 100 ihmistä.

Tammikuussa 2012 Assad piti puheen, jossa hän väitti kansannousun olevan ulkovaltojen suunnittelema. Hän sanoi, että uusi kansanäänestys voitaisiin järjestää maaliskuussa.

Kansanäänestys järjestettiin helmikuussa 2012. Kansanäänestys muuttaisi Syyrian tulevien presidenttien toimikausia. Se meni läpi 90 prosentin kannatuksella. Yhdysvallat ja Turkki eivät hyväksyneet tuloksia. Euroopan unioni ajoi uusia pakotteita hallitusta vastaan.

Kesäkuussa 2012 ICRC ilmoitti, että Syyria on sisällissodassa. Molempien osapuolten kansallinen kuolleiden määrä nousi 20 000:een.

Vuosina 2014 ja 2015 hän alkoi menettää alaviittiyhteisön tukea. Tämä johtui siitä, että konfliktissa kuolleiden sotilaiden joukossa oli epätasainen määrä alaviitteja.

Syyskuussa 2015 Venäjä sekaantui Syyrian sisällissotaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi, että Venäjän tavoitteena Syyriassa on "vakauttaa Syyrian laillinen valta ja luoda edellytykset poliittiselle kompromissille". Marraskuussa 2015 Assad sanoi, että Venäjän kaksi kuukautta kestänyt väliintulo oli saanut aikaan enemmän kuin Yhdysvaltain johtama liittouma oli tehnyt vuodessa.

Joulukuussa 2016 hallituksen joukot saivat suurimman osan Alepposta takaisin kapinallisjoukoilta.

Donald Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvallat ei enää halunnut poistaa Assadia vallasta. Tämä muuttui Khan Shaykhunin kemiallisen iskun jälkeen. Donald Trump määräsi ohjusiskut Syyrian lentotukikohtaan. Assad vastasi sanomalla, että Yhdysvaltojen toiminta oli "epäoikeudenmukaista ja ylimielistä hyökkäystä". Hän sanoi myös, että Syyrian armeija oli luopunut kaikista kemiallisista aseistaan vuonna 2013. Hän väitti, että kemiallinen hyökkäys oli valhe ja että sitä käytettiin Yhdysvaltain ilmaiskun oikeuttamiseen.

Maaliskuuhun 2018 mennessä sisällissodassa on kuollut 350 000-511 000 ihmistä.

 
Assad ja Vladimir Putin.  

Hae kirjaimella