Bashar al-Assad (s. 11. syyskuuta 1965) on Syyrian presidentti ja Syyrian Baath-puolueen johtaja. Hän nousi valtaan vuonna 2000 isänsä Hafez al-Assadin (1930–2000) kuoleman jälkeen; Hafez oli hallinnut Syyriaa vuodesta 1971. Bashar al-Assad vahvisti asemansa virallisesti heinäkuussa 2000 järjestetyssä kansanäänestyksessä, jossa hän oli käytännössä ainoa ehdokas.
Tausta ja koulutus
Bashar al-Assad syntyi Damaskoksessa ja kasvoi vaikutusvaltaisessa alawii-suvussa. Alun perin hän opiskeli lääketiedettä Damaskoksen yliopistossa ja erikoistui silmälääketieteeseen. 1990-luvulla hänen veljensä Basilin kuoleman seurauksena Basharista tehtiin presidentinpojan odotettu perijä. Hän työskenteli myös Lontoossa silmälääkärinä ennen paluutaan Syyriaan ja poliittiseen johtotehtävään siirtymistä.
Valtaannousu ja vaalit
Assadista tehtiin virallisesti presidentti vuoden 2000 kansanäänestyksessä. Hänet valittiin uudelleen virallisten tulosten mukaan vuosina 2007, 2014 ja 2021. Näitä vaaleja ovat kansainväliset tarkkailijat ja monet valtiot pitäneet epävapaana ja epädemokraattisena: ehdokasasettelu oli rajoitettua, oppositiota on usein estetty ja ääntenlaskun avoimuutta on kyseenalaistettu. Assad ja hänen kannattajansa ovat kuitenkin säilyttäneet vallan keskittymisen presidentin ympärillä ja Baath-puolueen hallitsevan aseman.
Syyrian sisällissota ja kansainväliset seuraukset
Vuoden 2011 laajat kansannousut johtivat Syyrian sisällissotaan, joka on jatkunut eri muodoissaan vuosia ja aiheuttanut valtavan humanitaarisen kriisin. Assad hallinnon vastaiset mielenosoitukset vastattiin usein kovin ottein, ja konfliktista on seurannut laajamittaista tuhoa, satojatuhansia kuolleita ja miljoonien ihmisten pakolaisuudet.
Assadin hallintoa ovat tukeneet merkittävästi Iran, Hizballah ja Venäjä; erityisesti Venäjän sotilaallinen väliintulo syksyllä 2015 käänsi sodan dynamiikkaa ja auttoi hallitusta valtaamaan takaisin suuren osan menettämästään alueesta. Samaan aikaan monet länsimaat, Turkin hallitus ja jotkut arabivaltiot ovat tukeneet erilaisia oppositioryhmiä.
Ihmisoikeudet, syytökset ja kemiallisten aseiden käyttö
Assadin hallintoa on syytetty toistuvasti vakavista ihmisoikeusrikkomuksista ja sotarikoksista, mukaan lukien siviileihin kohdistuvista iskuista, pakkosiirroista, kidutuksesta ja vankien kohtelusta. Kansainväliset tutkijat ja järjestöt sekä YK-raportit ovat liittäneet hallituksen joukkoja useisiin kemiallisten aseiden käyttöön liittyviin hyökkäyksiin, kuten vuoden 2013 Ghoutan hyökkäykseen. Syyria ja sen liittolaiset ovat monissa tapauksissa kiistäneet vastuunsa tai kyseenalaistaneet tutkimusten johtopäätökset.
Kansainväliset pakotteet ja diplomaattinen asema
Assadin hallinnon toimien seurauksena EU, Yhdysvallat ja moni muu maa ovat asettaneet Syyrialle ja sen johtajille talous- ja matkustuspakotteita. Diplomaattiset yhteydet monien länsimaiden kanssa ovat heikentyneet, mutta toisaalta Syyria on syventänyt suhteitaan Iranin ja Venäjän kanssa. Konfliktin pitkään kestäessä humanitaarinen helpotus, jälleenrakennus ja valtioiden välinen politiikka ovat muodostaneet monimutkaisen kansainvälisen tilanteen.
Hallituksen nykytila ja haasteet
Vaikka Assad on onnistunut palauttamaan hallinnon kontrollin monilla alueilla, Syyria on poliittisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti syvästi jakautunut. Talous on kärsinyt laajoista tuhoista ja kansainvälisistä pakotteista, infrastruktuuri on osin romahtanut, ja miljoonat siirtolaiset ja pakolaiset ovat muuttaneet maan demografiaa. Pitkäaikainen rauha ja laajempi poliittinen ratkaisu ovat edelleen epävarmoja.
Henkilökohtainen elämä
Bashar al-Assad on naimisissa Asma al-Assadin kanssa, joka on syntynyt Britanniassa syyrialaiseen perheeseen ja toimi ennen avioliittoa pankkialalla Lontoossa. Pariskunnalla on kolme lasta. Läheinen perhe ja sisäpiirin kenraalit, kuten hänen veljensä Maher al-Assad, ovat merkittävässä roolissa turvallisuusjoukoissa ja vallanpidossa.
Arvio
Bashar al-Assadin hallinto on muuttunut nopeasti 2000-luvun alun alhaisesta modernisaatiotavoitteista sodan johdosta syntyneeseen autoritaariseen valvontaan ja riippuvuuteen ulkomaisesta tuesta. Hänen johtajuutensa on sekä kotimaassa että kansainvälisesti voimakkaasti jakava: osa syyrialaisista tukee hänen palauttamaansa järjestystä ja kansallista yhtenäisyyttä, kun taas monet muut pitävät hänen toimiaan rikoksina ihmisyyttä vastaan.
