Phil Hartman
Phillip Edward Hartmann (tunnettu ammattinimellä Phil Hartman; 24. syyskuuta 1948 - 28. toukokuuta 1998) oli kanadalaissyntyinen yhdysvaltalainen graafinen suunnittelija, taiteilija, kirjailija, koomikko, äänitaiteilija ja näyttelijä. Hartman syntyi Brantfordissa, Ontariossa, Kanadassa ja muutti sitten perheensä kanssa Yhdysvaltoihin 10-vuotiaana, minkä jälkeen hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1990. Hartman oli Saturday Night Live -ohjelman näyttelijä.
Varhainen elämä
Hartman syntyi Philip Edward Hartmannina 24. syyskuuta 1948 Brantfordissa, Ontariossa, Kanadassa. Hän oli Doris Marguerite (Wardell) ja Rupert Loebig Hartmannin, rakennusmateriaaleihin erikoistuneen myyntimiehen, neljäs kahdeksasta lapsesta. Yksi hänen veljistään on nimeltään John Hartman. Hänen vanhempansa olivat katolisia ja kasvattivat lapsensa siinä uskossa. Keskimmäisenä lapsena Hartman löysi kiintymyksen vaikeasti ansaittavaksi ja todetuksi: "En kai saanut perhe-elämästä sitä, mitä halusin, joten aloin etsiä rakkautta ja huomiota muualta."
Ura
Hartman aloitti showbisneksessä Groundlings-komediaryhmän jäsenenä. Hartman liittyi Saturday Night Live -ohjelman näyttelijäkaartiin vuonna 1987, ja hän pysyi sarjassa kahdeksan vuotta. Hartman teki myös merkittäviä äänirooleja Simpsoneissa ennenaikaiseen kuolemaansa vuonna 1998. Hän kuului myös kriitikoiden ylistämään komediasarjaan News Radio, kunnes hänet murhattiin. Ennen kuin Hartman ryhtyi näyttelijäksi ja esiintyjäksi, hän työskenteli useiden rockyhtyeiden, kuten Pocon, American ja Crosby, Stills and Nashin, levysuunnittelijana ja graafikkona, ja hän oli myös mukana luomassa jälkimmäisen yhtyeen tunnuslogoa. Hartman oli myös luonut Pee-wee Herman -hahmon yhdessä Groundlings-jäsenensä ja työtoverinsa Paul Reubensin kanssa. Hartman oli myös mukana kirjoittamassa Pee-wee's Big Adventure -elokuvan käsikirjoitusta.
Hän oli myös esiintynyt useissa elokuvissa, kuten Coneheads, Kiki's Delivery Service, Cheech & Chong's Next Movie, House Guest, The Pagemaster, Small Soldiers ja Jingle All The Way. Hartman oli myös tuottelias ääninäyttelijä, jolla oli äänirooleja useissa piirretyissä, kuten Scooby Doo, The Simpsons, Happily Ever After: Fairy Tales for Every Child, Darkwing Duck ja The Smurfs.
Yksi Hartmanin viimeisistä merkittävistä projekteista oli vuonna 1998 PlayStationille julkaistu videopeli Blasto.
Kuolema
Toukokuun 27. päivänä 1998 Brynn palasi kotiin sinä iltana ja riiteli pahasti miehensä kanssa. Tappelun jälkeen Phil sanoi Brynnille, että jos hän vielä käyttäisi huumeita tai käyttäisi heidän lapsiaan väärin, hän eroaisi hänestä ja ottaisi lapset mukaansa. Myöhemmin 28. toukokuuta 1998 lähes kello 3:00 aamulla, kun hän nukkui sängyssään, Phil kuoli vaimonsa Brynn Omdahl-Hartmanin käsissä revolverilla. Brynn ajoi kokaiinin ja alkoholin vaikutuksen alaisena ystävänsä kotiin ja tunnusti murhan. Palatessaan kotiin, jossa pariskunnan kaksi lasta nukkui sisällä, rouva Hartman veti aseen päähänsä ja lopetti elämänsä noin kello 6.30 aamulla. Phil Hartman tuhkattiin päiviä myöhemmin, ja hänen tuhkansa levitettiin saarelle Etelä-Kalifornian rannikolla.
Hartmanien kaksi lasta, Sean Edward Hartman (syntynyt vuonna 1989) ja Birgen Anika Hartman (syntynyt vuonna 1992), kasvoivat heidän tätinsä ja setänsä Katherine Omdahl (Brynnin sisko) ja Michael Wright Minnesotassa.
