Phillip Edward Hartmann (tunnettu ammattinimellä Phil Hartman; 24. syyskuuta 1948 - 28. toukokuuta 1998) oli kanadalaissyntyinen yhdysvaltalainen graafinen suunnittelija, taiteilija, kirjailija, koomikko, äänitaiteilija ja näyttelijä. Hartman syntyi Brantfordissa, Ontariossa, Kanadassa ja muutti sitten perheensä kanssa Yhdysvaltoihin 10-vuotiaana, minkä jälkeen hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1990. Hartman oli Saturday Night Live -ohjelman näyttelijä.
Varhaiselämä ja tausta
Hartman kasvoi Kanadan Brantfordissa ennen perheen muuttoa Yhdysvaltoihin. Hän opiskeli ja työskenteli aluksi visuaalisen suunnittelun parissa: graafisen suunnittelijan tausta näkyi hänen varhaisissa töissään ja vaikutti myöhempään uravalintaan viihteen parissa. Graafisena suunnittelijana ja taiteilijana hän kehitti taitoja, jotka auttoivat häntä myös esiintymisen visuaalisessa ja sketsikeskeisessä ilmaisussa.
Siirtyminen komediaan ja ura
Hartman siirtyi ammattilaiskomiikan pariin ja oli aktiivinen Los Angelesin improv- ja sketsipiireissä. Hän liittyi paikallisiin kollektiiveihin, missä hän kehitti näkemyksellistä huumoriaan, näyttelijäntyötään ja kykyään tehdä tarkkoja imitaatioita. Hartmanista tuli tunnettu monipuolisena hahmonluojana: hän hallitsi sekä pehmeän komiikan roolit että teräväpiirteiset parodiat.
Saturday Night Live ja tunnetut hahmot
Phil Hartman nousi laajempaan julkisuuteen liittyessään Saturday Night Live -ohjelmaan. Hänen esiintymisensä SNL:ssä teki hänestä ikonisen näyttelijän sketsiviihteen maailmassa. Hartman tunnettiin kyvystään luoda mieleenpainuvia sketsihahmoja ja tehdä osuvia imitaatioita, joiden kautta hän saavutti suuren suosion. Esitystyylilleen oli ominaista tarkka äänenkäyttö, ilmeikäs tulkinta ja kyky nousta esiin sekä ensemble- että päärooleissa.
Ääniroolit ja televisiotyö
Hartman teki myös ääninäyttelijänä merkittävän uran. Hänelle tuttujen animaatiohahmojen äänenä Hartman muistetaan erityisesti Troy McClure ja Lionel Hutz -hahmoista The Simpsons -sarjassa. Näistä rooleista muodostui osa hänen julkista perintöään: hahmot olivat satiirisia ja osuvia karikatyyrejä viihde- ja oikeusmaailmasta. Hartman teki lisäksi ääni- ja vierailurooleja useisiin televisio-ohjelmiin ja mainoksiin.
Elokuvat ja näyttelijäntyö
Hartman nähtiin myös elokuvissa ja televisiossa eri rooleissa. Hänen laaja-alainen kokemuksensa näyttelijänä ja koomikkona mahdollisti siirtymisen sketsien lisäksi pidempiin televisio- ja elokuvaprojekteihin, joissa hän pystyi hyödyntämään hahmonluontitaitojaan ja timing-osaamistaan.
Henkilökohtainen elämä ja kuolema
Phil Hartman oli yksityiselämässään pidättyväisempi kuin monet julkisuuden henkilöt, mutta hänen elämäänsä kuului myös perhe ja avioliitto. Hartman kuoli 28. toukokuuta 1998. Hänet murhattiin, ja tapahtuma sai laajaa huomiota mediassa. Hartman oli 49-vuotias kuollessaan, ja hänen kuolemansa seuraukset koskettivat monia kollegoita, ystäviä ja faneja.
Perintö
Hartmanin työ vaikutti vahvasti 1980- ja 1990-luvun sketsiviihteeseen. Häntä muistetaan lahjakkaana moniosaajana: graafisena suunnittelijana, näyttelijänä, komiikan ammattilaisena ja äänitaiteilijana. Hänen SNL-esiintymisensä ja animaatiohahmonsa ovat edelleen osa amerikkalaista populaarikulttuuria, ja monet viittaavat hänen tuotantoonsa esimerkkinä huumorin ja näyttelijätyön korkeasta ammattitaidosta. Useat kollegat ja ohjelmat ovat myöhemmin kunnioittaneet Hartmanin muistoa ja hänelle on omistettu muistokappaleita ja tribuutteja.