Paavi Bonifatius VIII
Paavi Bonifatius VIII (latinaksi Bonifacius Octavus; 1235 - 11. lokakuuta 1303), syntyjään Benedetto Caetani, oli roomalaiskatolisen kirkon italialainen kirkonmies ja 194. paavi vuosina 1294-1303.
Varhainen elämä
Benedetto Caetani syntyi vuonna 1235 Anagnissa Italiassa. Caetani opiskeli Todissa ja Spoletossa, jossa hän suoritti oikeustieteen tutkinnon. Hän oli peräisin hyvin aatelisesta perheestä. Hänen perheensä oli hallituksessa.
Vuonna 1265 Caetani matkusti kardinaali Ottobuono Fieschin kanssa Englantiin.
Kardinaali
Vuonna 1281 paavi Martin IV nosti Caetanin kardinaaliksi. Vuonna 1291 paavi Nikolai IV teki hänestä SS. Silvestro e Martino ai Monti.
Paavi
Kardinaali Caetani valittiin vuonna 1294, ja hän valitsi itselleen nimen Bonifatius VIII.
Paavi Bonifatius vahvisti paavi Celestinus V:n määräyksen, jonka mukaan kuka tahansa paavi voi vapaasti erota.
Bonifatius osallistui Italian ja Euroopan poliittisiin kiistoihin.
Bonifatius VIII antoi säännön, jonka mukaan jos hallitsija (kuningas) sakottaa ihmisiä veroilla ilman kirkon tai paavin lupaa, hallitsija erotetaan kirkosta. Hän teki hätiköityjä päätöksiä harkitsematta. Hänet tunnettiin kovana, ilkeänä ja julmana eikä hän kuunnellut muiden suosituksia. Hän esimerkiksi julisti hyvin hätiköidyn paavillisen lain, jonka mukaan kaikkien ihmisten, ei vain kristittyjen, on seurattava häntä, jos he haluavat päästä taivaaseen. Hän uskoi, että paavina kaikkien hallitsijoiden pitäisi kumartaa häntä ja kunnioittaa häntä.
Hänen kuolemansa jälkeen
Dante mainitsee Bonifatiuksen Infernossa. Hän nimeää paavin "uusien fariseusten ruhtinaaksi".
Muu lukeminen
- Boase, Thomas Sherrer Ross. (1933). Bonifatius VIII. Lontoo: Constable. OCLC 1387650
